Someron kaupunki on lähtenyt etsimään koulutuksen kautta elinvoimaa ja juurruttamista paikkakuntaan.
– Menetämme osan nuoristamme, kun he lähtevät opiskelujen perässä muualle. Kaupungin elinvoiman kannalta on tärkeää saada koulutusta omalle paikkakunnalle. Vetovoimaa lisää varmuus, että koulutuksen jälkeen työpaikka on taattu, korostaa kehittämisasiantuntija Antti Leino.
Salon seutukunnalla alkoi 2019 hanke, jolla etsittiin osaavaa työvoimaa yrityksiin. Ideana oli viedä ammattikoulutusta sinne, missä sitä tarvitaan. Somerolla oli työvoimapulaa metallialan osaajista. Koulutuksen oli tarkoitus tapahtua suurimmaksi osaksi yrityksissä. Salon seudun ammattiopisto saatiin opetuksen hoitajaksi.
Sitten tuli korona-aika eivätkä metallialan yritykset pystyneet sitoutumaan harjoittelupaikan tarjoajiksi.
Pelinavaajaksi Somerolla tulikin hoitoala, sillä niin sairaanhoitajista, lähihoitajista kuin hoiva-avustajista on huutava pula. Kaupunki saatiin työantajaksi, jonka toimipisteissä suorittaa harjoittelu. Salon seudun ammattiopisto järjestää opetuksen.
Kehiteltiin ihan Someron malli. Paimiossa ja Marttilassa on sen jälkeen alkanut myös hoitajakoulutukset samalla konseptilla.
Ensimmäinen haku lähihoitajien ja hoiva-avustajien koulutukseen oli syksyllä 2019. Koulutus alkoi seuraavana vuonna ja opiskelijoita aloitti parisenkymmentä. Seuraava ryhmä starttasi viime keväänä ja kolmas vajaa kuukausi sitten. Viimeisimmässä viisi opiskelee lähihoitajaksi ja viisi hoiva-avustajaksi.
He tietävät, että heillä tulee riittämään töitä Somerolla. Osa on tehnyt töitä alalla, mutta heiltä puuttuu ammattipätevyys. Nyt sen voi suorittaa olemalla samalla töissä. Osa on lähtenyt hoitoalalle, koska haluaa vaihtaa alaa, tehdä jotain aivan muuta.
Tyytyväisyyttä koetaan siitä, ettei tarvitse lähteä työpäivän jälkeen ajamaan muualle opintojen ääreen. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuuttakaan. Matkasta ammattioppilaitoksiin ei tule estettä opiskelujen aloittamiselle.
– Ammattiopiston kanssa tehty yhteistyö on ollut erityisen merkityksellisenä rekrytointien kehittämisessä, selvittää kaupungin perusturvajohtaja Marjaana Sorokin.
Paikallisesti järjestetyn lähihoitajakoulutuksen myötä ja oppilaitosyhteistyön kautta on saatu uusia työntekijöitä oppisopimustyöhön ja päästy tätä kautta lähemmäksi tulevaa lakisääteistä mitoitusta.
Vanhuspalvelulain mukainen laskennallinen mitoitus tehostetun palveluasumisen yksiköissä on ollut 1.10.2020 lähtien 0,7 työntekijää asukasta kohti. Siirtymäajan puitteissa ensi vuoden alusta yhtä hoidettavaa kohti tulee olla 0,6 hoitajaa ja 1.4.2023 alkaen 0,7.
– Tällä hetkellä Somerolla ollaan hyvin lähellä mitoitusta 0,6 oppisopimuskoulutusten sekä määräaikaisten henkilöstölisäysten turvin. Näitä tehtäviä tullaan vakinaistamaan vuoden 2022 aikana, sanoo Sorokin.
Mitoituksen kohentamiseksi sekä vakituisten sijaisten saamiseksi tarvitaan Somerolla hoivahenkilöstöä lisää vuodelle 2022 noin 20 henkilön verran. Yhteistyötä tehdään rekrytoinneissa myös Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen kanssa. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin syksyllä hoiva-avustajien osalta yhteisrekrytointia.
Sorokin sanoo kaupungin toimintayksiköiden ottaneen opiskelijat hyvin vastaan.
– Perehdyttämiseen ja opiskelijan ohjaamiseen käytettävä aika nähdään tärkeänä, koska oletettavissa on, että opiskelu-/oppisopimusjakson jälkeen voidaan tarjota hyvin todennäköisesti vakituinen työpaikka tai pidempiä sijaisuuksia.
Someron kaupungin rekrytointikampanja on alkamassa vielä tänä vuonna. Vahvaa ja hyvää työnantajamielikuvaa on pyritty pitämään yllä tuomalla esiin muun muassa Someron kaupungin yhteisöllisyyttä, henkilöstöetuja (e-passi), työntekijöiden yksilöllisten tilanteiden huomioimista, koulutusmyönteisyyttä ja kehittämismyönteisyyttä.
Rekrytoinneissa on ollut haasteita etenkin sijaisten osalta. Tilannetta on helpotettu muun muassa vakituisia sijaisia palkkaamalla.
– Uutta on, että meille on tullut myös hoivatyöntekijöiden kyselyjä työmahdollisuuksista Somerolla, mikä on erityisen positiivinen asia.
Kaivattu metallialan koulutus on tarkoitus käynnistyä Someron metallialan yrityksissä ensi vuoden keväällä. Haku opetukseen alkaa vielä ennen joulua. Salon seudun ammattiopisto järjestää koulutuksen; heillä on koulutusvastuu.
Yritysten tarpeista sekä opiskelijan osaamisesta ja halusta lähdetään liikkeelle. Opintoja voidaan suorittaa myös oppisopimuksella.
– Meillä oli infotilaisuus metallialan yrittäjille. Toivotaan, että saamme hyvän määrän työnantajia mukaan. Ja he uskaltavat ottaa harjoittelijoita. Usko tulevaisuuteen kannattaa, toteaa kehittämisasiantuntija Antti Leino.
Koulutuksessa voidaan hyödyntää sekä koulutussopimusta että oppisopimusta.
Opiskelija voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Halutessaan hän voi jatkaa opintoja, suorittaa vaikka ammattitutkintoon tai ottaa paketista osasia ja suorittaa niitä tarvittaessa eri yrityksissä.
Antti Leino sanoo, että tarpeita vastaavanlaiselle koulutukselle on kuljetus-/logistiikkapuolella sekä rakennusalalla.
– Kyselyjä ja kartoitusta tehdään, minkä alojen opetusta seuraavaksi otetaan työn alle.
”Vaikka on taloudellisesti rankkaa, niin uuden opiskelu pitää mielenkiinnon yllä”
Noora Ruohonen ja Satu Korpi ovat seitsemän viikon sairaanhoidon ja huolenpidon työharjoittelujaksolla Someron terveyskeskuksessa. He aloittivat lähihoitajaopiskelut viime vuoden syksyllä ja valmistua pitäisi keväällä 2022. Neljästä kokonaisuudesta kolme on pian takana ja edessä kotihoitoon keskittyvä osuus.
Päivistä tulee pitkiä, sillä kummallakin on oma yritys, jonka työt pitää myös hoitaa. Ruohosen ala on siivous ja Korven parturi-kampaamo. He ovat silti ehtineet tehdä keikkaa myös oman kunnan vanhusten hoivakodeissa Lamminniemen Hyvinvointikeskuksessa, Mäntykodissa ja Tervaskannossa. He sanovat ansiotyön kärsineen. Oman itsensä ja jaksamisen ajatteleminen on jäänyt taka-alalle. Lappua ei ole voinut laittaa luukulle eikä varaa ottaa tuuraajaa. Kulut juoksevat. On rankkaa taloudellisesti.
– Silti tämä on ollut sen arvoista. Meillä on mukava opiskelutiimi ja hyvät opettajat. Opetuksen taso on korkea, kehuvat he Salon seudun ammattiopistoa.
Opiskelujen tiivis tahti joskus hirvittää. Pitää omaksua nopeasti suuriakin kokonaisuuksia.
He ovat kovin innostuneita opiskeluista. Koko ajan eteen on tullut uutta ja inspiroivaa. Mielenkiinto pysyy yllä.
He eivät olisi ryhtyneet opiskelemaan uutta ammattia, jollei se olisi ollut mahdollista suorittaa kotikunnassa. Opiskelu viitenä päivänä viikossa ei myöskään kiinnostanut.
Ammattiopiston joustavuus saa heiltä kiitosta. Opiskelijatiimi toivoi jaksoon opetusta Salon hoitoluokissa, jossa on laitteet ja sairaalahuoneen ympäristö. Se onnistui.
Satu Korpi ajatteli nuorena, ettei hänestä tule ikinä hoitajaa. Nyt äidillä ja tyttärellä riittää kosolti juteltavaa. Tytär on opiskellut lähihoitajaksi, edennyt sairaanhoitajaksi ja nyt jatkaa ammattikorkeassa ylempää ammattitutkintoa kohti.
Noora Ruohosen äiti on hoitaja ja sisko fysioterapeutti. Lukioikäisenä Noora pohti kaksoistutkinnon suorittamista, mutta se jäi.
Kaksikko suosittelee aikuisopiskelua.
– Ehdottomasti kannattaa lähteä opiskelemaan. Kunhan muistaa ottaa huomioon oman jaksamisensa, taloudellisen puolen ja muut perheenjäsenet. Heille ei jää paljon aikaa.
Korpi ja Ruohonen eivät vielä ajattele opiskelujen jälkeistä aikaa. He uskovat ajatusten pikkuhiljaa selkiytyvän.
Tekstit: Merja Ryhtä / Somero-Lehti
