Someron koulukeskustelu kuumeni – ”Meidän perhe nostaa kytkintä, jos lapsia rahdataan pitkiä matkoja”

6
Someron vt. kasvatuspäällikkö Tuula Koivula (vas.) ja sivistystoimenjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm selittivät yleisölle päiväkoteja ja kouluja koskevaa selvitystä kuulemistilaisuudessa, johon saapui reilut kymmenen osallistujaa. Tilaisuutta seurattiin myös etänä. Kuva: SSS/Elina Lahti

Someron kouluista tehty oppimisympäristöselvitys nostatti osin kipakoitakin kommentteja kuulemistilaisuudessa Kiiruun koululla keskiviikkona. Vasta esitysvaiheessa olevat pitkän tähtäimen suunnitelmat koskettaisivat etenkin Oinasjärven ja Pitkäjärven kyläkouluja, joihin esitetään jätettäväksi ykkös- ja kakkosluokat.

Syynä on lapsien väheneminen.

– Meidän perhe nostaa kytkintä, jos lapsia rahdataan pitkiä matkoja, Somerniemellä asuva Alina Kiuru uhkasi.

Kiuru totesi myöhemmin olevansa pettynyt ja epäili myös, ettei kukaan muuta, jos kouluun jäävät vain ykkös- ja kakkosluokat. Muissa kommenteissa nousi esille muun muassa se, että Somerolle pitäisi saada muuttamaan lisää lapsiperheitä eikä lakkauttaa kouluja. Tilaisuudessa kysyttiin, eikö lapsilukua voitaisi tarkastella myöhemmin.

Kyläkoulujen lakkauttamisesta ei tarkasti ottaen ole kyse, sillä molemmat kyläkoulut esitetään muutettaviksi joustavan alkuopetuksen kouluiksi.

Kouluissa toimisi sekä esiopetuksen että perusopetuksen ykkös- ja kakkosluokan oppilaita. Sen sijaan oppilaat kolmannesta luokasta ylöspäin kuljetettaisiin Someron keskustaan.

– Joustava alkuopetus voitaisiin toteuttaa Oinasjärvellä 2026–2027 ja Pitkäjärvellä 2025–2026, Someron sivistystoimenjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm kertoi.

Hän selvitti esitystä yhdessä vt. kasvatuspäällikön Tuula Koivulan kanssa. Myös kaupunginjohtaja Sami Suikkanen oli mukana ja vastasi myös omalta osaltaan yleisölle.

Suikkanen muistutti, että kyse ei ole päätöksestä, vaan sen tekevät kuntapäättäjät.

Kuntalaisten kuuleminen päättyy marraskuun lopussa, minkä jälkeen kuulemisen anti kootaan yhteen ja esitys menee sivistyslautakuntaan. Lautakunnasta esitys matkaa kaupunginhallitukseen ja lopulta -valtuustoon, joka päättää asiasta vielä ennen joulua olevassa kokouksessaan.

Mäkelä-Rönnholm kävi oppimisympäristöselvityksen läpi kohta kohdalta ja perusteli, miksi viranhaltijat olivat päätyneet kyseiseen esitykseen. Tarkka selvitys löytyy kaupungin nettisivuilta.

– Tämä herättää paljon tunteita ja epävarmuutta huoltajissa ja perheissä, hän sanoi.

Ihan lähivuosina ei ole suuria muutoksia tulossa, mutta myöhemmin lapsiluku näyttää vajoavan niin alas, että hänen mukaansa jotain on tehtävä.

Hän myös kertoi, että lapsiluku voi toki muuttua ja siksi numeroita tarkastellaan uudestaan vuonna 2023.

Lapsiluvusta, ennusteista ja Someron vetovoimasta riittikin tilaisuuden lopussa puhetta. Esimerkiksi Reima Anolin peräsi Someroa hoitamaan ensin kaupungin markkinoinnin eikä lakkauttamaan samaan aikaan kouluja.

– Jos Somerolle haluttaisiin saada lisää väkeä, ei tällaista päätöstä saisi tehdä samaan aikaan, hän katsoi.

Anolin myös kysyi, voisiko investointeja lykätä, jolloin vapautuisi rahaa kouluihin. Suikkanen muistutti, että poliittiset päättäjät katsovat, mitkä asiat ovat oleellisia.

Monissa puheenvuoroissa tuli esille myös se, että tilanne voi muuttua ja lapsiperheitä muuttaa Somerolle. Etenkin Somerniemen suunta on houkutellut muuttajia Uudenmaan puolelta.

Tämän tiesi myös sivistystoimenjohtaja, joka kertoi saaneensa parikin yhteydenottoa pääkaupunkiseudulta.

– He olisivat olleet valmiita muuttamaan, mutta asuntoa ei löydy, Mäkelä-Rönnholm kertoi.

Yleisöstä kysyttiinkin, olisiko mahdollista kartoittaa kiinteistöjä tai potentiaalisia kaava-alueita rakentamiseen. Suikkanen ei tyrmännyt ajatusta, jonka voisi ohjata elinvoimatyöryhmään.

Monta puheenvuoroa käytti myös Johanna Ristimäki , joka toi näkemyksiä opettajataustansa kautta. Hän esimerkiksi muistutti tuen tarpeesta, jos joustavasta alkuopetuksesta siirrytään kolmannelle luokalle toiseen kouluun. Haasteita hänen mukaansa syntyy edelleen, jos yksi keskustan kouluista eli Kirkonmäen koulu lakkautetaan ja alakoululainen joutuu toistamiseen vaihtamaan koulua.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Onneton Somero
1 päivä sitten

Asiatonta käytöstä Someron koulukeskustelutilaisuudessa monelta paikalla olleelta kuulijalta.
Tilaisuus oli keskustelutilaisuus eikä sinne olisi kuulunut riitely eikä uhkailu.
Kuuntelemassa olleet olisivat voineet sen sijaan tuoda esille sellaisia vaikuttavia faktoja, joilla perustelisivat koulujen tarpeen myös tulevaisuudessa ja esittää rakentavia kommentteja noiden alueiden kehittämiseksi tulevaisuudessa.

A.A.
1 päivä sitten

Eivät ne kuulkaa ihmiset kyläkoulujen perässä ole, vaan työpaikkojen. Näin se vaan on.

Etäilijä
1 päivä sitten
Reply to  A.A.

On paljon elämänlaatua, toimivia peruspalveluja ja viihtyisää elinympäristöä etsiviä ihmisiä, jotka voivat tuoda työn mukanaan – jos olosuhteet ovat suotuisat. Etätyötä tekevien määrä kasvaa edelleen, varsinkin nyt pandemian pitkittyessä.

Perheelliset ihmiset ovat valmiita muuttamaan, mutta vain jos päiväkoti- ja koulukeskusteluissa teemana ovat muut aiheet kuin koulujen lakkautukset ja pitenevät koulukuljetukset.

Etäilijä
20 tuntia sitten
Reply to  Etäilijä

Jep, ainakin itse ostin kodin ympäristön perusteella.

Realisti
21 tuntia sitten
Reply to  A.A.

Kyläkoulu on ollut Somerniemellä aikana, jolloin siellä vielä oli muitakin palveluja. Ei sitä ryntäystä ollut silloin eikä tule nyt.

Etäilijä
18 tuntia sitten
Reply to  Realisti

Silloin ei ollut ehkä myöskään tarvetta erityisesti markkinoida maaseutua asuinalueena ja yrittää saada ihmisiä muuttamaan. Maailma, arvot ja tarpeet olivat muutenkin omalle ajalleen tyypillisiä, nyt kannattaisi ajatella tätä hetkeä ja huomisia tarpeita.

Someron markkinoinnista puheenollen tämän koulukeskustelun avaaminen on eräs halvimmista ja nopeimmista markkinointikanavista. Harmi vaan, että samalla myös eräs negatiivisimmista ottaen huomioon, että juuri lapsiperheitä kunta yleensä muuttajiksi havittelee.