Tekstiilikierrätyksessä halutaan välttää muovin kanssa tehty virhe – Paimion kiertotalouslaitos käyttöön

0
Runsasväkisessä tilaisuudessa suoritettiin myös nauhan leikkuu. Kuvassa vasemmalta: Rester Oy:n toimitusjohtaja Outi Luukko, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) ja LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Punaisessa asussa tilaisuuden juontajana toiminut pääsihteeri Anna-Kaisa Auvinen, joka kutsui itseään myös "tekstiilikierrätyksen kummitädiksi". Kuva: SSS/Minna Määttänen

Alkulajittelun jo läpi käynyt tekstiilijäte kipataan hihnalle, joka kuljettaa sen silppuriin.

Syntyy kämmenen kokoisia kankaanpaloja, joita ilmavirta kannattelee prosessin seuraavassa vaiheessa. Liian painavat palaset putoavat erilliseen keräysastiaan: niissä on vetoketjuja ja nappeja, jotka kierrätetään erikseen.

Seuraavaksi vuorossa on sekoituskammio. Tekstiilin joukkoon lisätään kosteutta, joka edesauttaa kuitujen avautumista. Monivaiheisen prosessin päätteeksi jäljelle jää jatkokäyttöön valmis tekstiilikuitu. Se paalataan.

Näin toimii Suomen ensimmäinen kotitalouksien poistotekstiilejä uusiokäyttöön kierrättävä laitos. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) Paimiossa sijaitseva laitos vihittiin virallisesti käyttöön tiistaina.

Samassa tehdashallissa on myös toinen poistotekstiilejä kierrättävä linja. Siitä vastaa yritysten poistotekstiilejä käsittelevä Rester Oy.

Prosessivastaava Conny Gabrielsson seisoo tehdaslinjan alussa. Linjalle kipattu tekstiilijäte jatkaa matkaansa silppuriin. Kuva: SSS/Minna Määttänen
Käsittelyprosessin päätteeksi kuitu paalataan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Paimion laitos on LSJH:n määritelmän mukaan ”Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi jalostava poistotekstiilien kiertotalouslaitos”.

Yksinkertaisemmin sanottuna laitos on ainoa laatuaan Suomessa ja Pohjoismaiden suurin.

EU:n jätesäädökset edellyttävät tekstiilijätteen erilliskeräyksen järjestämistä kaikissa jäsenmaissa viimeistään vuoden 2025 alusta lähtien. Suomessa toimeen on tartuttu etunojassa, ja keräysvelvoite tulee voimaan jo vuoden 2023 alussa.

Lainsäädäntö velvoittaa keräämään, mutta kierrätysvelvoitetta ei ole. LSJH:n ja muiden hankkeessa mukana olevien jätehuoltoyhtiöiden ajatuksena on, että keräämisen lisäksi myös kierrätetään.

– Olemme oppineet muovista, sanoo LSJH:n projektisuunnittelija Oskari Pokela.

Jo pidempään jatkuneen muovijätteen erilliskeräyksen ongelmana on yhä, että osa erilliskerätystäkin muovista päätyy sekajätteen tavoin jätteenpolttolaitoksiin. Myös poistotekstiilistä päätyy vielä nykyisin valtaosa poltettavaksi: Tekstiilivirrat Suomessa -raportin mukaan jopa 60 prosenttia.

LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä pitää tärkeänä, että tekstiilikierrätyksen pioneerityötä tehdään juuri Suomessa. Keräyksen ja kierrätyksen tehostuessa uuden lain myötä ala kasvaa. Se tarkoittaa lisää työpaikkoja sinne, missä kierrätys osataan.

– Haluamme, että ne työpaikat olisivat Suomessa, sanoo Heikkilä.

Turussa valmiiksi lajiteltu tekstiilijäte odottaa laitoksen varastossa käsittelyä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kotitalouksilta kerätyn poistotekstiilin ongelmana on sen sekalainen laatu. Mukana on paitsi monenlaisia vaatteita myös muita kotien tekstiilejä.

– Tekstiilien alkuperää on vaikea jäljittää emmekä esimerkiksi tiedä, paljonko tekstiiliä on jo pesty, sanoo Pokela.

Tänä vuonna LSJH:n alueelta kerätään noin 200 000 kiloa tekstiilijätettä, joka lajitellaan Turussa. LSJH:n alueen lisäksi keräystä tehdään yhdeksän muun jätehuoltoyhtiön alueelta. Keräyksen piirissä on tällä hetkellä 3,2 miljoonaa suomalaista.

Lajitellusta jätteestä noin 70 prosenttia matkaa Paimioon kierrätyslaitoksen raaka-aineeksi.

Rester Oy:n linjaston puolella toiminta on astetta yksinkertaisempaa: se palvelee yritysasiakkaita, joiden tekstiilijäte on usein tasalaatuista ja tiedot tekstiilien käytöstä ja pesuista ovat tarkkoja.

Resterin linjalla on jo kierrätetty kuiduksi esimerkiksi Lindström Oy:n käsipyyherullia.

– Glasgow’ssa puhutaan, Paimiossa tehdään, täräytti Rester Oy:n toimitusjohtaja Outi Luukko avajaistilaisuuden puheenvuorossaan viitaten parhaillaan käynnissä olevaan Glasgow’n ilmastokokoukseen.

LSJH:n ja Resterin linjastot pystyvät käsittelemään yhteensä noin kymmenen prosenttia Suomen vuosittaisesta tekstiilijätemäärästä.

LSJH:n tavoitteena on, että se pääsisi rakentamaan Turkuun paljon Paimiota suurempaa käsittelylaitosta. Tämän laitoksen olisi tarkoitus käsitellä koko Suomen kotitalouksista kerätty tekstiilijäte. Hankkeen kustannusarvio on 21 miljoonaa euroa.

– Hankkeelle on haettu Business Finlandin tukea, jonka saaminen selviää mahdollisesti vielä tänä vuonna, sanoo Heikkilä.

Kotitalouksien poistotekstiileistä syntyy 14:ää erilaista kierrätyskuitujaetta, kertoo LSJH:n projektisuunnittelija Oskari Pokela.

Sekä LSJH että Rester tutkivat parhaillaan, millaista jatkokäyttöä niiden tuottamilla tekstiilijakeilla voisi olla.

Mahdollisuuksia on monia: uusiokuidusta voitaisiin valmistaa esimerkiksi eristeitä, akustiikkalevyjä ja suodatinkankaita.

– Suurin volyymi saattaa olla eristemateriaaleissa ja komposiittituotteissa, sanoo Oskari Pokela.

– Suljetun kierron malli on arvokkain. Suurin tavoitteemme on saada kierrätetty kuitu takaisin tekstiiliksi, sanoo Outi Luukko.

Samoilla linjoilla on myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.), joka piti avajaisten juhlapuheen. Hän korosti, että Suomeen pitäisi saada tekstiilialan koko arvoketju.

– Tämä vaatii lisää toimijoita kentälle. Meillä on nyt poistotekstiilien kierrätystä uusiokuiduksi, meillä on uusien biopohjaisten kuitujen kehitystyötä ja osaamista. Se, mikä meiltä puuttuu tällä hetkellä arvoketjusta, on langan kehräys ja teollisen mittakaavan kankaanvalmistus, sanoo Mikkonen.

Halvat hinnat, valtavasti jätettä

  • Vuodesta 1996 EU:ssa ostettujen vaatteiden määrä henkeä kohti on kasvanut 40 prosenttia, kun hinnat ovat romahtaneet. Samalla vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt.
  • Eurooppalaiset kuluttavat lähes 26 kiloa ja heittävät pois noin 11 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Käytetyt vaatteet voidaan viedä EU:n ulkopuolelle, mutta suurin osa (87 prosenttia) poltetaan tai viedään kaatopaikalle.
  • Koko maailmassa alle prosentti vaatteista kierrätetään vaatteina, mikä johtuu osittain riittämättömästä teknologiasta.
  • Euroopan parlamentin vuonna 2018 hyväksymän jätedirektiivin mukaan EU-maiden on vuoteen 2025 mennessä erilliskerättävä tekstiilit.Lähde: Euroopan parlamentti