Teosten dialogia Teijon Masuunissa – Salon Taiteilijaseuran vuosinäyttelyssä mukana paljon seuran uudempien jäsenten töitä.

0
Tarja Steenwald iloitsi päästyään mukaan Salon Taiteilijaseuran vuosinäyttelyyn. Taustalla Steenwaldin akryylityöt Mielenmaisemia. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Värien ja pienten yksityiskohtien täyttämät Mielenmaisemia -akryylityöt, mutta paljon muutakin löytyy tänään avautuvassa Salon Taiteilijaseuran vuosinäyttelystä Teijon Masuunilla.

Tunnetiloja -nimiseen jyrytysnäyttelyyn on valikoitunut yhteensä 40 työtä 23 taiteilijalta. Työt valinnut turkulainen taiteilija Mikko Paakkola sanoo, ettei edes tiedä, kenen taiteilijan tekemä työ on, kun sitä häneltä kysyy.

– En ole katsonut, kenen tekemiä työt ovat, vaan katsonut kaikki teokset taiteen kentästä. Olen lähtenyt itse teoksista.

– Sitten olen katsonut keskinäistä vuoropuhelua, ja valinnut pois sulkemalla, hän kuvailee.

Paakkolalla oli valintaprosessia aloittaessa edessään yli 90 työtä yli 30:ltä taiteilijaseuran jäseneltä. Tästä kokonaisuudesta syntyi tämänkertainen näyttely, jota Salon Taiteilijaseuran sihteeri Arja Pykäri kuvailee sanoin ”vaikuttava ja harmoninen”.

– Tämä on mielenkiintoisesti laitettu, hän lisää.

Paakkolan valitsemat työt kertovat taiteilijaseuran jäsenten monipuolisesta kirjosta ja erilaisista tekniikoista. Joukkoon on mahtunut esimerkiksi tekstiilitaiteilija Erja Alanderin sekatekniikalla valmistunut työ Hauras .

Työtä ihaili näyttelyssä myös Pykäri, joka löysi pitsinauhoista hienon yksityiskohdan: pitsiin sisällytetyn tekstin.

Hän iloitsee siitä, että tällä kertaa valikoitui mukaan paljon seuran uudempien jäsenten töitä, kuten esimerkiksi Annu Mikkilän kaksi työtä Liskomainen olento ja Leijona vai norsu (keramiikka ja savutus).

Seuraan on Pykärin mukaan viime aikoina liittynyt uusia jäseniä, joita on nykyisin yhteensä hiukan yli 70.

Melko uusi seuran jäsen on myös taiteilija Tarja Steenwald , joka on muuttanut kolmisen vuotta sitten Perniöön Lohjalta.

– Todella ihanaa, kun pääsin mukaan, hän iloitsee.

Paakkola valitsi näyttelyyn hänen kaksi työtään nimeltään Mielenmaisemia. Töissä ilottelevat värit ja pienet yksityiskohdat. Niissä voi nähdä myös Perniön avaran taivaan.

– En tiedä itsekään, mitä syntyy, kun alan maalata, Steenwald sanoo.

Hän kertoo tekevänsä abstraktia tai puoliabstraktia taidetta, mielialojen mukaan. Töihin vaikuttaa luonto ja etenkin perniöläinen maisema, johon hän ihastui kolmisen vuotta sitten.

– Minulla oli näyttely Galleria Levolassa ja kun ajoin Perniössä, ihastuin siihen, hän kertaa.

Steenwald ihaili kirkonkylää, jota halkoo pieni joki.

Pian syntyikin päätös myydä Lohjalla ollut talo ja ostaa tilalle Perniön keskustasta pieni talo.

Steenwald kertoo olleensa aiemmin töissä teknillisellä alalla, mutta päättäneensä vuonna 2000 vaihtaa alaa. Hän meni ensin opistoon suorittamaan taiteen perusopinnot, minkä jälkeen hän meni Suomenlinnan taidekouluun.

– En ole katunut, hän sanoo.

Teijon Masuunin näyttelyt kestävät 27.2.2022. Taiteen ja kädentaitojen keskus on auki lauantaisin ja sunnuntaisin kello 12-16.

Multian metsän maagisesta paikasta kasvoi teossarja

Karhu , sammakko ja muita kiehtovia yksityiskohtia löytyy Masuunin studioon sijoitetuista valolaatikoista. Studiossa avautuu tänään teijolaisen taiteilijan Seppo Alanissin näyttely Kuinka se sieltä kasvoi.

Valolaatikoiden tarina alkaa Alanissin lapsuudesta Multialla.

– Minulla oli metsässä maaginen paikka, hän kertoo.

Hän sanoo, että lapsi luo omaa henkilökohtaista mytologiaansa. Näiden muistojen pohjalta Alanissi on tehnyt Imatran taidekoulussa opiskellessaan opinnäytetyönä neljä kuvalaatikkoa, joita hän teki myöhemmin lisää. Kuvataiteilijaksi hän valmistui 2014.

Teijolle kaksi vuotta sitten puolisonsa kanssa muuttanut Alanissi kertoo nykyisin tekevänsä pääasiassa tussipiirroksia.

Valolaatikoissa Alanissi on käyttänyt taidegrafiikan menetelmiä.

Mytologiasta ammentava valokuvaaja kokosi kuvasarjan maagisesta maasta

Mytologia, maiseman ohikiitävät hetket ja muinainen uskomus karhuun voimaeläimenä ovat innoittaneet helsinkiläistä valokuvataiteilija Annimari Taivalsaarta . Hän on koonnut Masuunin aulaan ja kahvilan seinille tänään avautuvan valokuvanäyttelyn nimeltään Maaginen maa.

– Mytologia kiinnostaa, hän kertoo esimerkiksi karhuteostensa syntyä.

Niissä olevat karhut hän on kuvannut itse karhusafarilla. Metsä on löytynyt kuviin hänen lähimetsästään. Näistä on syntynyt jopa useita tasoja hyödyntävä kokonaisuus, joista löytyy muinaisten uskomusten voimaeläin karhu.

Näyttelyn muut teokset kuvaavat silmänräpäyksessä muuttuvaa ajankulua sekä metsiä, joiden innoittajaksi Taivalsaari nimeää japanilaisen shintolaisuuden.