Turistina kotikunnassa

0

JUHA RUUSUVUORI. Viime kesänä yritin asettautua turistin monenkirjaviin pellenhousuihin ja ryhdyin tarkastelemaan kotipaikkaani Taalintehdasta uusin aurinkolasein. Ajattelin päivittäin sitä, mitä tässä kylässä on ja mitä täältä kipeästi puuttuu. Listoista tuli yhtä pitkät.

Kaksi edellistä kesäämme ovat olleet ennätysmäisiä matkailijoiden suhteen. Moni alkuasukas, joka herkeämättä seuraa kylän elämää torin laidan laskentapisteestä, on todennut ettei koskaan ole nähnyt vastaavanlaista turismin hyökyaaltoa.

Suomalaiset ovat ottaneet plakkariinsa Pattayan ja Balin tekemättömiltä reissulta jääneet pennoset ja suunnanneet kotimaahan. Lukuisat ovat he, jotka minulle viime kesänä kertoivat tulleensa Taalintehtaalle ensimmäistä kertaa elämässään.

Nyt onkin vain kysymys siitä, miten paikkakunnan löytäneet matkailijat saataisiin palaamaan seuraavina kesinä. Ja se ei ole yksinkertaista, kun pitää kilpailla Nauvon vierassataman hienosto-Rivieran ja Mikkelin Visulahden vahakabinetin kanssa turismieuroista.

Taalintehtaalla, tuossa Saaristomeren helmessä, on jo paljon kaikkea mitä matkailija halajaa. Lasitaiteilijan studio, viihtyisä kahvila, josta saa tuoretta kalaa, terästehtaan historiaan keskittynyt museo, luontopolkuja, hiekkarantaa, rautakauppaa ja apteekkia. Ja ennen kaikkea alkoholimyymälä, koska suomalaiset eivät osaa viettää kesää ilman närästystä aiheuttavaa kotimaista kuohuviiniä.

Sataman kehitysprojekti enteilee veneklusterin laajenemista kylässä. Ja onhan yhdelle kaijalle pykätty bistrontapainen, josta saa pikkuannoksia.

Tästä pääsemme ruokaan. Kylän pari ravintolaa ovat viimeiset viisi vuotta taanneet hampurilaisten ja pizzojen saannin. Ihmettelen, miksi kebabia ei myydä. Tai kebabpizzaa ja kebabhampurilaista. Myös kebabvoileipä puuttuu listalta.

Kaupunkilaisten kulutustottumusten muuttuessa pitäisi myös kesäpaikkojen tarjonnan muuttua. Turisti ei välttämättä enää halua kaljaa ja makkaraa, vaan ehkä hyvää viiniä ja lähiruoasta tehtyjä annoksia, tuoretta kalaa.

Koska olen riittämiin Euroopan rannikoita reissannut, niin voin sanoa että paikalliset tuotteet ovat se pikantti lisä, jonka matkailija haluaa kokemuspalettiinsa. Tuoreen kalan puute Suomen rantapaikoissa on kansallinen häpeä.

Jään nyt odottelemaan laadukkaan ja kunnianhimoisen ravintolan perustamista Taalintehtaalle.

Ideoin tässä tyhjin vatsoin vielä muutaman lisäpalvelun. Muutaman tunnin meriristeilyt voisivat olla hyvä lisä päiväturistin ohjelmaan. Sesonkiaikaan yhteys Kasnäsiin olisi suotava, nykyisinhän sinne ei pääse juuri kuin taksilla. Jos Kemiönsaaren kunta olisi järjissään, tekisi se suursatsauksen Taalintehtaan matkailun kehittämiseen.

Jopa terveyskeskuksen voisi avata vilkkaimmaksi sesongiksi, eikä sulkea sitä juuri silloin kuten tapana on ollut.

Kirjoittaja on Taalintehtaalla asuva kirjailija.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments