Viljasato jäi historiallisen heikoksi – Ohran keskisato putosi tuhansia kiloja hehtaarilta

0
– Useimmilla viljelijöillä ohran keskisato jäi alle 2 000 kilon, kun se tavallisina vuosina on 4 000–5 000 kiloa, suomusjärveläinen viljanviljelijä Juha Auvinen toteaa Suomen viljellyimmän viljan tilanteesta. Hän toivoo oraalla olevan syysspeltin onnistuvan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Suomessa korjattiin tänä vuonna 2,6 miljardin kilon viljasato. Se on lähes 30 prosenttia pienempi kuin keskimääräinen viljasato kymmenen viime vuoden aikana. Yhtä pieni sato on saatu viimeksi vuonna 1992.

– Syysviljat eli ruis ja syysvehnä antoivat hyvät sadot, mutta kevätviljasadot olivat tosi surkeat, suomusjärveläinen viljanviljelijä Juha Auvinen kuvailee.

– Ohrasadosta tuli todella heikko: keskisato oli noin 1 500 kiloa hehtaarilta. Useimmilla viljelijöillä keskisato jäi alle 2 000 kilon. Ohrasato oli viimeksi yhtä huono vuonna 2007, jolloin aloitin tilanpidon.

Tavallisina vuosina ohran keskisato on 4 000–5 000 kiloa hehtaarilta. Auvinen sanoo kannattavuusrajan kulkevan viidessä tuhannessa.

Ohra on Suomessa eniten viljelty vilja. Tänä vuonna siitä korjattiin noin miljardin kilon sato. Luonnonvarakeskus Luken tilastojen mukaan sen sato oli heikoin lähes 50 vuoteen. Viimeksi yhtä huono ohrasato saatiin vuonna 1974, jolloin jäätiin alle miljardin kilon. Ohraa käytetään runsaasti rehuna, ja sitä tarvitaan mallasteollisuuden raaka-aineeksi.

Myös kaurasta, vehnästä ja rukiista korjattiin keskimääräistä pienemmät sadot. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla kauran ja rukiin satomäärät olivat neljänneksen ja vehnän viidenneksen tavanomaista pienemmät.

Juha Auvinen toteaa sadon jääneen huonoksi haasteellisten sääolosuhteiden takia.

– Kevät oli erittäin märkä ja maan kuivumista odotettiin pitkään. Osa viljelijöistä alkoi kylvää märkään maahan. Kylvöt venyivät kautta linjan ja orastuminen oli jo siksi huonoa.

Märkää kevättä seurasi pitkä, kuiva hellejakso. Kasvien energia ei riittänyt jyvien tuottamiseen.

– Oraiden pensominen oli vähäistä, korsi jäi lyhyeksi ja osa jyvistä täyttymättä. Sen sijaan syysviljat pelastuivat, koska ne hyötyivät märkyydestä ja tykkäsivät lämmöstä, Auvinen huomauttaa.

Juha Auvinen toteaa herneiden mädäntyneen peltoon. Eniten märästä keväästä ja kuivasta kesästä kärsi ohra, joka on Suomen viljellyin vilja. – Ohraa käytetään rehuna eläintiloilla, ja huonon sadon takia sikatalous on kriisissä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Myös herne kärsi keväästä ja kesän kuivuudesta, mutta edellisenä vuonna kylvettävästä ja talvehtivasta kuminasta Auvinen sai ennätyssadon.

– Sitä minulla tosin on viljelyssä vain vähän. Riskiä täytyy jakaa viljelemällä mahdollisimman montaa lajia.

Auvisella on viljelyksessä kauraa, ohraa, syysvehnää, kevätvehnää, kuminaa, öljyhamppua, kevätspelttiä ja hernettä.

– Haasteita riittää, kun ulkoilmassa toimitaan. Kelit määräävät lopputuloksen, mutta tekevät työstä myös mielenkiintoisen. Viljelijä saattaa miettiä, ettei ikinä enää. Pettymykset kuitenkin unohtuvat, kun kevätaurinko nousee, hän hymähtää.

Viljojen hinnat ovat nousseet reippaasti pulan takia, ja eläintilalliset ovat sen takia vaikeuksissa. Ohrasta maksetaan nyt 260 euroa tonnilta, mutta korkeampiakin hintoja on ehditty tarjota.

– Etenkin sikatilalliset miettivät nyt, mistä saavat ohransa. Sikaloita jätetään tyhjiksi, kun eläimille ei ole ruokaa. Rehuviljojen vähyys vaikuttaa muidenkin yksimahaisten kuten broilerien kasvatukseen, mutta sikatalous on jo kriisissä, Juha Auvinen tietää.

Panimoita heikko ohrasato ei juurikaan hetkauta.

– Olueen käytetään surkean pieni määrä ohraa, joten sillä ei ole paljon vaikutusta. Olutlitraan kuluu raaka-ainetta neljän sentin edestä.

Syysspeltti valmistautuu talvehtimaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Useiden heikkojen satovuosien lisäksi viljelijöitä huolettaa ensi kesän kylvöjen onnistuminen, sillä lannoitehinnat ovat nousseet rajusti.

– Ne ovat nousseet aivan älyttömästi johtuen maakaasun hinnannoususta. Maakaasusta tehdään ammoniakkia, josta valmistetaan typpeä.

Lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut ja moni on jättänyt toistaiseksi lannoitteet ostamatta.

– Pääsääntöisesti kaikki ovat tähän mennessä tilanneet lannoitteet, mutta nyt yllättävän moni vielä miettii

Auvinen toteaa, että osa viljelijöistä tulee vaihtamaan viljan esimerkiksi herneeseen tai nurmeen, kun rahat eivät riitä lannoitteisiin.

– Puskurit on käytetty jo liian kauan sitten, kun monta vuotta peräkkäin on ollut todella heikkoja. Itselläni oli kohtuullinen viljasato viimeksi vuonna 2017, Auvinen sanoo.

Vuonna 2018 Suomen viljasato jäi noin 2,7 miljardiin kiloon.

Vetinen hernemaa kasvaa saunakukkaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Auvinen huomauttaa halvan ruoantuotannon perustuvan osaksi ”takamettiin”, joita hakataan tuotantotappioiden kuittaamiseksi. Maataloustuottajat paikkaavat kannattavuutta myös palkkatuloillaan ja sivuelinkeinojensa tuloilla. Auvinen toteaa ruoan olevan liian halpaa.

– Sitä todistaa ruoan suuri hävikki.

Luonnonvarakeskus tilastoi

Luonnonvarakeskus Luken ennakkotiedot kuluvan vuoden sadosta perustuvat noin 4 100 maatilan tietoihin. Niistä 480 on luomutiloja. Vuoden luomuviljasato oli 113 miljoonaa kiloa eli noin neljä prosenttia kokonaisviljasadosta.

Viljan luomutuotanto on kasvanut kymmenen viime vuoden ajan, mutta tänä syksynä luomusato jäi yli 20 prosenttia viime vuoden satoa pienemmäksi, vaikka korjuuala pysyi lähes ennallaan.

Vuoden loppuun mennessä satotiedot kerätään noin 6100 maatilalta, ja lopullinen satotilasato valmistuu helmikuussa.

Suomessa on seurattu kotimaisen peltokasvituotannon määrää tärkeimpien tuotantokasvien osalta yli sata vuotta. Luken tilastotietokannassa on saatavilla satotietoja vuodesta 1920 muun muassa rukiista, vehnästä, ohrasta, kaurasta, rypsistä, rapsista, perunasta, sokerijuurikkaasta, kuivaheinästä ja säilörehusta. Luomusadon osalta tietoja on vuodesta 1999 alkaen.