Automaattihälytysten määrä on laskenut vuosi vuodelta Salossa – ”Nollalukuihin ei näissä tilastoissa voi päästä”

1

Automaattisten paloilmoitinhälytysten määrä on vähentynyt Salossa vuosikymmenen aikana puolella. Vuonna 2011 hälytyksiä tuli 243 kappaletta, kun viime vuonna niitä oli enää 122.

Samaan aikaan paloilmoittimien määrä on lisääntynyt Salossa ja muualla Varsinais-Suomessa. Salolaiskiinteistöissä on kaikkiaan 207 ilmoitinta, jotka tunnistaessaan tulipalon synnyn tekevät automaattisesti ilmoituksen hätäkeskukseen.

– Automaattihälytysten määrää Salossa voi pitää hyvinkin kohtuullisena. Kuinka paljon määrästä on mahdollista enää pudottaa? Nollalukuihin ei näissä tilastoissa voi päästä, asemamestari Jukka-Pekka Aalto Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta pohtii.
Automaattihälytyksistä erheellisiä eli aiheettomia on edelleen valtaosa, Salossakin viime vuonna noin kolme neljästä.

– Salossa olisi vuoden aikana syttynyt kahdessa kohteessa tulipalo, jos automaatti ei olisi hälyttänyt, kertoo Aalto, joka kuuluu Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella niin sanottuun erhe-tiimiin.

Kiireellisempinä vuosina Varsinais-Suomen pelastuslaitos sai automaattihälytyksen kautta yli 1 800 tehtävää.

– Viime vuonna keikkoja oli noin 1 400, kun vuonna 2018 niitä oli vielä reilut 150 enemmän. Täytyy olla tyytyväinen, että tehtävien määrä on pudonnut koko ajan tasaisesti. Automaattien omistajat ovat pureutuneet erheellisiin hälytyksiin viimeistään silloin, kun he ovat saaneet laskun. Vaikka kyseessä olisi isompikin firma, niin kyllä ne ovat kiinnostuneita, että mistähän tällainen lasku tulee, Aalto sanoo.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella erhe-maksujen määrääminen aloitettiin vuoden 2013 alusta. Pelastuslaitos lähettää 740 euron suuruisen erhe-maksun, jos samasta kohteesta tulee vuoden aikana enemmän kuin kaksi aiheetonta palohälytystä. Saloon laskuja on lähetetty viimeisen vuoden aikana reilut 20 kappaletta.

– Ensimmäinen aiheeton hälytys vuoden sisällä ei johda toimenpiteisiin, paitsi jos emme saa laitteenhoitajaa kiinni. Toisen hälytyksen kohdalla annamme kohteeseen laitteen korjauskehotuksen, Aalto selvittää.

Aalto korostaa, että pelastuslaitoksen tarkoitus ei ole rahastaa erhe-maksuilla.

– Koetamme saada turhia ajoja pois maakunnassa. Kyllähän se kärsii inflaationkin jo, jos samaan kohteeseen mennään vuoden aikana useamman kymmentä kertaa, ja tiedämme, ettei siellä mitään tulipaloa ole. Silti jokaiseen hälytykseen on suhtauduttava yhtä isolla vakavuudella, Aalto alleviivaa.

Vaikka automaattihälytysten määrä on laskenut pahimmista vuosista, rasittavat ne silti pelastuslaitoksia.

– Kun saamme yhdenkin hälytyksen pois, se on aina etu. Sitten jää aikaa todellisille hälytystehtäville, Aalto muistuttaa.

Automaattiset paloilmoittimet hälyttävät monestakin syystä, vaikka tulipaloa ei olisikaan.

– Suurin yksittäinen syy on, että ruoka on palanut pohjaan. Myös huolimattomuus kiinteistön korjaus-, asennus- tai huoltotöissä aiheuttaa monesti hälytyksen. Lisäksi ilkivalta tai salamanisku voivat olla syitä hälytykseen, Aalto luettelee.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Make
1 kuukausi sitten

Tietysti voi päästä nollalukuihin. Sehän pitää olla tavoitteena. Erikoinen kommentti.