Lunttaavatko nykypäivän koululaiset? SSS tiedusteli asiaa kolmelta salolaiskoulun rehtorilta

0
Kokeessa lunttaaminen on kouluissa kiellettyä, ja siitä seuraa hylätty arvosana. Kuva: TS/Tara Lehtonen

Kiellettyjen apuvälineiden käyttäminen kokeissa eli kansankielellä lunttaaminen on Salon kouluissa vähäistä tai jopa suorastaan olematonta. SSS tiedusteli asiaa Salon lukiosta, Moision yläkoulusta ja Ollikkalan alakoulusta.

– Joko oppilaat ovat tulleet kovin näppäriksi, he ovat kuuliaisia tai sitten aihepiirit ovat niin helppoja, ettei lunttaamiseen ole tarvetta. Ei ole tullut juuri vastaan, että oppilas olisi käyttänyt vilppiä kokeessa, Moision yläkoulun rehtori Jari Kuusisto vahvistaa.

Kuusisto näkee, että mahdollisen lunttaajan mainehaitta on suurempi kuin saavutettu hyöty yksittäisessä kokeessa.

– Kunpa oppilaat luottaisivat arkiseen työn tuottamaan tulokseen. Monesti asiat ovat aika pienellä vaivalla opeteltavissa, mitä perusopetuksessa kokeessa vaaditaan. Sellaista mainetta ei kannata hankkia itselleen, että koettaa mennä yli siitä, missä aitaa ei ole ollenkaan, Kuusisto korostaa.

Kuusisto on törmännyt opettajan uransa aikana muutamiin lunttaustapauksiin.

– Jollakin on ollut kirja auki repussa sopivasta kohtaa, missä on näkynyt jokin taulukko, josta on ajateltu olevan hyötyä kokeessa. Myös pienelle paperille on kirjoitettu tekstiä. Nykyään netin käytössä opettajien on oltava hereillä, liikuttava luokassa ja oltava välillä oppilaiden selkien takana. Älylaitteissa kirkkaasti loistava valo paljastaa käytön.

Myös Ollikkalan koulun rehtori Kati Huldén painottaa, että lunttaustapaukset ovat todella harvinaisia Salossa.

– Olen kolmatta vuotta Ollikkalassa enkä muista, että joku olisi jäänyt kiinni. Muutenkin uskon, että alakoulujen osalta puhutaan yksittäistapauksista, Huldén sanoo.

Huldén kertoo, että lunttaamisesta ei keskustella sen enempää oppilaiden kanssa.

– Sitä pidetään itsestään selvänä, etteivät oppilaat ole aivan toistensa vieressä koetilanteessa. Opettajat muistuttavat oppilaille, että jokainen tekee itsenäisesti kokeen. Aina on myös mahdollista uusiakin, jos koe on mennyt huonosti.

Kuusisto arvelee, että jos pitäisi veikata, niin oppilaat harrastavat filunkia tänäkin päivänä.

– Aivan varmasti joku paperilappu saattaa löytyä jostain, mutta sitä tapahtuu vähemmän kuin ennen. Oppilaat antavat paljon muutakin näyttöä kuin kokeen, joten siitä ei tule niin iso asia, että nyt on pakko pärjätä tässä, Kuusisto pohtii.

Huldénin mukaan lunttaamista pyritään ennaltaehkäisemään niin, että esimerkiksi koetilanteista ei tehdä kuormittavia.

– Kokeesta ei tarvitse ottaa paineita ja jännittää. Kokeisiin myös yritetään valmistautua pitkään ja huolella sekä katsotaan opettajan johdolla jo etukäteen, mitä niihin kannattaisi lukea. Myös arviointi on monipuolista, kuten portfolioita ja oppimispäiväkirjaa. On myös mahdollisuus suulliseen kokeeseen tai tehdä koe pienemmissä ryhmissä ja yksin ohjaajan tukemana, Huldén selventää.

Salon lukiossa lunttaustapauksia paljastuu vuodessa jokunen.

– Se on hyvin vähän siihen nähden, että meillä on yli 600 opiskelijaa, Salon lukion rehtori Juha-Markus Koistinen sanoo.

– Lukiossa perinteinen lunttaaminen ei kauheasti auta, koska asioita pitää pystyä soveltamaan ja yhdistelemään laajemmin myös muista oppiaineista ja edellisistä kursseista. Fiksua olisi laatia kokeita, joissa vastauksia ei saisi yksinkertaisesti googlaamalla.

Koistisen mukaan lukiossa halutaan tehdä selväksi alusta lähtien, ettei lunttaaminen kuulu opiskeluun.

– Jos lunttaat yo-kokeessa, sinulta hylätään kaikki tutkintokerran kokeet. Sanktiot ovat ankarat, joten lunttaus ei kannata tulla mieleen yo-kokeissa eikä meidän opiskelijoilla ole sellainen onneksi tullutkaan mieleen.

Koistinen muistaa uraltaan muutamia vilppiyrityksiä.

– Penaalissa on ollut pikkuinen lappu, joku on pitänyt kännykkää housuissa ja pulpettiin on kirjoitettu vaikea termi, ja siinä päällä on ollut pyyhekumi, Koistinen muistelee.

Koistisen mukaan lukioissa painitaan perinteistä lunttaamista enemmän esseissä ja tutkielmissa tapahtuvan plagioinnin eli toisen tekstin luvattoman lainaamisen kanssa.

– Osa opiskelijoista ei ymmärrä, mitä on tekemässä, mutta osalle toiminta on varmasti tietoista ja harkittua. Plagiointi on epätoivoinen teko, kun aikataulut ovat pettäneet ja viime hetkessä on pitänyt jotain saada aikaiseksi, Koistinen kuvailee.

Myös Moisiossa on törmätty plagiointiin varsinaista koelunttaamista enemmän.

– Opettajan silmät ovat harjaantuneet tunnistamaan plagioinnin. Jos esimerkiksi jostain klassikkoromaanista alkaa tulla hirmu hienoa tekstiä oppilaalta, paljastavat sanamuodot helposti opettajalle sen, että samaa tekstiä on tullut luettua jo aiemmin, Kuusisto sanoo.

”Plagiointi on epätoivoinen teko, kun aikataulut ovat pettäneet ja viime hetkessä on pitänyt jotain saada aikaiseksi”

”Ulkoaopettelu on vähän menneen talven lumia”

Salon lukion rehtori Juha-Markus Koistinen kokee, että lunttaaminen on vanhanaikainen jäänne, joka juontaa juurensa monille hyvinkin tuttuun ulkoaopetteluun.

– Itse vastustan hieman perinteistä koeasetelmaa, jossa pitää opetella ulkoa iso määrä asiaa, ja se sitten syljetään paperille tai tietokoneelle. Käytännöt muuttuvat, ja lukioissakin pyritään lisäämään valmiuksia työelämään. Eihän kaikkea tietomäärää voi pitää päässään enää nykyaikana. Sen vuoksi ulkoaopettelu on monessa oppiaineessa vähän menneen talven lumia, Koistinen sanoo.

Hänen mukaansa oppimisen kannalta joissakin tilanteissa olisi hyödyllistä sallia luvallisen materiaalin käyttö.

– Voisi olla rajaton pääsy nettiin tai kirjallinen aineisto käytettävissä. Koetehtävät pitäisi pyrkiä laatimaan siihen suuntaan, että opiskelijat hyödyntäisivät koulussa opittua, muualla opittua, yleissivistystä ja erilaisten lähteiden käyttöä. Se mittaisi heidän kokonaisymmärrystään jossain tietyssä asiassa. Ainakin reaaliaineissa sekä äidinkielessä tätä voisi hyödyntää, Koistinen visioi.

– Jo Turun iltalukiossa oli liki 20 vuotta sitten projekti ”Lunttaa luvalla”. Silloin kokeeseen sai viedä lunttilapun mukanaan. Olen itsekin käyttänyt historianopettajana samaa keinoa, ja siitä on saatu hyviä tuloksia.