Manu Kärki kokosi ja kuvitti Someron 2000-luvun – kotiseutuneuvoksen kirja esittelee uuden vuosituhannen tapahtumat

0
– Kirja sisältää enemmän lehtikuvatyyppisiä otoksia kuin taidekuvia, joita alunperin siihen suunnittelin, Manu Kärki kertoo. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Monia Someroa käsitteleviä kirjoja tehnyt kotiseutuneuvos Manu Kärki alkoi vuoden 2010 tienoilla suunnitella kuvakirjaa, joka kertoisi vuosituhannen parista ensimmäisestä vuosikymmenestä kotikaupungissa. Tarkoitus oli koota kansien väliin paljon kuvia ja vähän tekstiä. Suunnitelma kääntyi päälaelleen, kun Kärki alkoi kirjoittaa kuvatekstejä ja asiaa tuntui riittävän.

– Kirja syntyikin teksti edellä, ja siihen valittiin sopivat kuvat, Kärki kertoo.

Kärki kävi Somero 2000–2020 -teostaan varten läpi paikallisten ja seudun lehtien arkistoja. Kun teksti valmistui, Kärki antoi sen ja 1 200 kuvan valikoiman Amanita-kustantamossa teoksen taittaneelle toimitusjohtaja Lauri Linnilälle. Tämä valitsi kirjassa käytetyt 250 kuvaa.

– Ajattelin, että toisen on parempi valita kuvat. Itse on voinut kiintyä joihinkin kuviin liikaa, Kärki miettii.

Hän sai ensimmäisen kameransa 12-vuotiaana, ja on tallentanut somerolaista elämänmenoa koko ikänsä. Uutta kirjaansa varten Kärki kiersi tavallista useammissa tapahtumissa kuin ennen.

– Hankin digikameran 2000-luvun alussa, ja sen jälkeen kuvia on kertynyt hullun tavalla. Kirjaa varten piti käydä läpi 150 000 kuvaa. Jokaisesta aiheesta oli tarjolla neljästä viiteen kuvaa, joten samalla tekstillä saisi useampia kirjoja erilaisella kuvituksella, Kärki myhäilee.

Manu Kärki kuvaa 300-sivuista teostaan muodikkaasti hybridikirjaksi. Lähimenneisyyden paikallishistoriaa esittelevää teosta voi katsella myös kuvakirjana, mutta toisaalta se käy matkaoppaastakin.

– Historiaa pitäisi kirjoittaa pidemmän ajan takaa tutkiskellen, jotta tietäisi, mitkä asiat oikeasti ovat merkityksellisiä, Kärki hymähtää ja sanoo, että olisi mielenkiintoista tietää, mitä Someron historian kolmannessa osassa tulee olemaan, kun se 20–30 vuoden päästä ehkä kirjoitetaan.

– Mitä kirjoittajat silloin poimivat merkitykselliseksi tapahtumiksi, ja mitä niistä on tässä nyt julkaistussa kirjassa? Kunnallishallinnon puolelta ainakin se, kun Somero päätti pysyä itsenäisenä ja olla jäädä pois Salon ja ympäristökuntien kuntaliitoksesta.

Kärki arvelee myös Kiiruun koulukeskuksen rakentamisen olevan riittävän merkittävä tapahtuma tulevienkin historiankirjoittajien mielestä.

– Epäilen, ettei ihan pian aleta uutta koulua rakentaa. Hyvä, jos saadaan vanhatkin pidettyä toiminnassa.

Urheilun puolelta muistetaan varmasti somerolainen seiväshyppääjä Minna Nikkanen, joka vei Suomen mestaruuden useana vuonna ja edusti Suomea lukuisissa arvokisoissa.

– Hän aloitti uransa aivan 2000-luvun alussa ja pystyi uutisissa melkein parikymmentä vuotta, Kärki toteaa.

Kärki alkoi työstää uusinta kirjaansa pari–kolme vuotta takaperin, ja kävi läpi seudulla ilmestyvien lehtien arkistoja.

– Hyödynsin kirjastoa ja digilehtiä. Kun kirjoittelin muistiin kaikkea tapahtunutta, totesin, että vuosittain toistuvista tapahtumista ei kannata mainita joka vuoden kohdalla. Niinpä olen monivuotisista tapahtumista ottanut esimerkiksi juhlavuoden ja kirjoittanut perään, mitä sen tiimoilta on tapahtunut aiemmin ja mitä tapahtui vuoteen 2020 mennessä.

Somerniemeläiskustantamo Amanita on tuonut joulumarkkinoille myös toisen kotiseutukirjan. Lahden kartano on toisen paikallisen tietokirjailijan Leeni Tiirakarin käsialaa.

Leeni Tiirakari syventyi Lahden kartanoon. Kuva: Somero-lehden arkisto/Sauli Kaipainen

Tiirakari teki yhdessä Manu Kärjen kanssa vuonna 2011 julkaistun kirjan Someron kartanot, ja on nyt paneutunut syvemmin Lahteen sen nykyisen omistaja Arno Latvuksen toivomuksesta. Ensimmäiset sata sivua käsittelee kartanon värikästä historiaa, ja loput 120 sivua esittelevät kartanon nykypäivää lähinnä valokuvin.

Historiaosuuteen sisältyy myös vanhoja kuvia, jotka onnenkantamoinen lennätti Somerolle vasta pari vuotta sitten. Saksalainen Arne Bolzmann oli löytänytfrankfurtilaiseltakirpputorilta valokuvakansion, jossa oli kuvia vierailusta Lahden kartanoon heinäkuulta 1913.

– Bolzmannilla on jotain yhteyksiä Suomeen, ja hän oli lähettänyt albumin tuttavalleen Tampereelle. Sieltä kansio oli ymmärretty toimittaa Somerolle. Ensin se päätyi Kimalan kartanon isännän Pertti Toukkarin haltuun.

Kuvat on ottanut Saksan keisarikunnasta kesävierailulla Venäjällä ja Suomen suuriruhtinaskunnassa poikennut seurue. Vieraat saattoivat olla kartanon isäntä Ossian de Pontin pikkusiskon Tuva de Pontin tuttavia. Hän oli opiskellut Saksassa ja esiintyy myös kuvissa.

Leeni Tiirakarilla on haaveena tehdä päivitetty versio Someron kartanot -kirjasta, sillä monia kartanoita on kunnostettu kymmenen viime vuoden aikana.

– Kartanokirja oli suosittu. Siitä otettiin kolme painosta, ja sitä kysellään edelleen.