Metsähallitus tutkii Teijon patorakenteiden kuntoa – Korjaussuunnitelmat valmistuvat ensi vuonna

0
Maaperätutkija Teijo Saukko aloitti tiistaina Metsähallituksen teettämät kairaukset Kirjakkalanpadolla Teijon kansallispuistossa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Metsähallitus tutkii parhaillaan Teijon kansallispuiston patojen kuntoa. Muinaismuistolain nojalla suojeltujen patorakennelmien kairaus aloitettiin tiistaina. Tutkimuksilla määritellään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden patojen koostumus ja rakennustapa.

Metsähallitus ostaa kairauksen, tutkimuksen ja korjaussuunnittelun vesirakenne- ja vesitaloussuunnitteluun erikoistuneelta insinööritoimisto Maveplan Oy:ltä. Maaperätutkija Teijo Saukko käyttää kairavaunua tutkimusten tekoon ja näytteiden ottoon.

– Patoinsinöörit ovat etukäteen suunnitelleet, mitä tutkimuksia tehdään ja määritelleet näytteenottopaikat gps-pisteillä, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Petri Loikkanen kertoo.

– Teemme sekä painokairausta että puristinheijarikairausta, joilla saadaan tarvittavat tiedot, Saukko sanoo.

Petri Loikkanen (vas.) ja Teijo Saukko kertovat, että patojen maa-aineksesta otetaan näytteitä useammasta kohdasta ja eri syvyyksistä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Patojen maa-aineksesta otetaan näytteitä eri syvyyksistä, ja rakeisuus tutkitaan laboratoriossa. Maaperätutkimuksesta selviää, mitä maa-ainesta padon rakentamiseen on käytetty ja millainen on patorakenteen tiiviys.

– Sen jälkeen voidaan arvioida, millaisia kunnostustoimia tarvitaan. Tavoitteena on, että nämä säilyvät myös seuraavat 300 vuotta, Loikkanen huomauttaa.

Kirjakkalanpadon lisäksi selvitetään Sahajärven Fleminginpadon ja Voimalaitospadon kunto. Tulosten perusteella laaditaan ensi syksyyn mennessä korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen sekä tarkkailuohjelmat Hamarijärven padolle.

Korjaussuunnitelmille tarvitaan Museoviraston hyväksyntä.

Kirjakkalanpato on Hamarijärven ja sen laskujoen välissä. Laskujoessa on kolme pientä patoa, jotka eivät ole Metsähallituksen hallinnassa.

Padoista ei ole rakennepiirustuksia eikä mitään kirjallista materiaalia. Tutkimuksessa saattaa myös selviää, mitä rakennustapaa patorakennelmissa on käytetty.

– Nämä on tehty 1600-luvulla Kustaa Vaasan aikaan, eikä mitään kirjallisia dokumentteja ole säilynyt, Petri Loikkanen kertoo.

– Perimätiedon mukaan 1900-luvun alkupuolella Perniössä on haalittu hevosmiehiä ajamaan maa-ainesta Sahajärvellä sijaitsevan Fleminginpadon korjaamiseksi. Patoa on korjattu myös 1970- ja 1980- lukujen taitteessa.

Patojen kuntotutkimuksista selviää, mitä maa-ainesta patojen rakentamiseen on käytetty, millainen on rakenteen tiiviys ja mahdollisesti myös rakennustapa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kirjakkalanpato on luokiteltu vahinkovaaran perusteella luokkaan 1. Se ei kerro padon sortumisvaarasta, vaan sen vaaran vakavuudesta, joka padon sortuessa aiheutuisi vesimassasta ihmisten hengelle, terveydelle ja omaisuudelle.

Suomen patoturvallisuusviranomaisena toimiva Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on luokitellut Fleminginpadon ja Voimalaitospadon vahinkovaaraselvityksessään luokkaan 3.

Loikkanen painottaa, että Teijon padot eivät ole sortumisvaarassa. Toissa vuoden marraskuun tilanteen mukaan Suomessa oli 448 luokiteltua patoa, joista 86 luokassa 1.

– Niiden vaikutusalueella asuu satoja tuhansia ihmisiä, Loikkanen muistuttaa.

Metsähallitus vastaa patojen virtaamien säätelystä.

– Kirjakkalanpadon pienen sortuman takia vettä ei ole voitu juoksuttaa kovinkaan paljon. Nyt vesi on kuitenkin noussut niin, että vettä joudutaan juoksuttamaan. Haluamme järveen tilaa myös kevätreserviin eli sulamisvesille, ettei patoon kohdistu liikaa vesipaineita. Tavoitteena on, että järvestä riittää vettä jokeen, Petri Loikkanen sanoo.

Metsähallitus otti Teijon kansallispuistossa sijaitsevien patojen säätelyn hallintaansa vuonna 2019 ja vaihtoi patoluukkujen lukot.

– Sitä ennen olivat muutkin tahot voineet säädellä juoksutusta. Nyt padoista vastaava Metsähallitus vastaa myös veden juoksutuksesta, jolloin kokonaisuuden hallinta on selkeää, Loikkanen painottaa.

– Nyt tehtävä tutkimus on merkittävä osa vesien hallintaa. Aiemmin ei ole ollut selkeää näkemystä siitä, missä määrin vettä pitäisi juoksuttaa. Ely saa ottaa kantaan vedenkäyttöön. Sahajärven voimalaitospadosta otetaan edelleen vettä muun muassa Teijon kyläsaunalle.

Maaperätutkija Teijo Saukko ottaa näytteitä painokairauksella ja puristinheijarikairauksella. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Metsähallitus kehittää jatkuvasti Teijon kansallispuiston virkistyskäyttömahdollisuuksia. Patojen korjaustoimenpiteiden jälkeen on mahdollista, että Sahajärven rannalla sijaitseva Fleminginpato voidaan liittää osaksi kansallispuiston virallisia reittikokonaisuuksia.