Metsästäjät hakevat lupaa kaikkiaan kahdentoista suden ampumiseksi Salon seudulla. Hakemukset kannanhoidollisista poikkeusluvista on jätetty Suomen riistakeskukselle, joka tekee päätökset vielä ennen vuodenvaihdetta.
– Kaikki ne ovat hakeneet, joiden alueella on lauma. Riistakeskus päättää, mihin laumaan pyyntilupia mahdollisesti myönnetään, Varsinais-Suomen riistapäällikkö Jörgen Hermansson sanoo.
Varsinais-Suomessa elää tällä hetkellä kahdeksan susilaumaa, joista kolme liikkuu Salossa ja Salon seudulla. Lupahakemusten mukaan metsästäjät haluaisivat ampua pelkästään Varsinais-Suomessa kaikkiaan 43 sutta. Se on enemmän kuin millään muulla Suomen susialueella. Koko maassa on haettu lupaa yhteensä 168 suden metsästämiseksi.
– En tässä vaiheessa kommentoi millään lailla, miten ne valitaan. Sen näkee sitten päätöksistä, lupahallintopäällikkö Marko Paasimaa Suomen riistakeskuksesta toteaa.
Jahti voi käytännössä alkaa helmikuun alkupuolella valitusajan päätyttyä.
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi viime viikolla asetuksen susien metsästämisestä poikkeusluvalla. Asetus sallii enintään kahdenkymmenen suden pyynnin poronhoitoalueen ulkopuolella. Metsästys voidaan kohdentaa enintään neljään laumaan tai reviirin merkanneeseen pariin.
Salon Seudun Sanomat on tutustunut Paimion, Somerniemen ja Salon–Raaseporin susilaumaa koskeviin lupahakemuksiin. Niiden kaikkien reviirit ovat osittain Salon alueella.
Paimion viiden suden lauma haluttaisiin hävittää kokonaan. Hakemuksessa puhutaan konfliktien säätelystä: ”Sosioekonomiset haitat ilmenevät asukkaiden pelkotiloina ja lisääntyneinä kustannuksina pyrittäessä suojautumaan mahdollisilta susivahingoilta”.
Salon-Raaseporin laumaa koskeva hakemus sisältää neljä sutta: ”Lauma on kasvanut liian suureksi ja haittoja paikallisasukkaille on liikaa. Tällaisia reviirejä, jossa sudet ovat saaneet näin kauan elää rauhassa, voitaisiin palkita metsästysluvilla, jotta kärsivällisyys alueen asukkaiden keskuudessa säilyisi”.
Somerniemellä lupaa haetaan kolmelle sudelle: ”Kysymys ei ole missään nimessä mistään ’metsästäjien susivihasta’, vaan ennen kaikkea yleisestä turvallisuudesta, etenkin kouluun kulkevien lasten ja tuotantoeläinten puolesta”.
WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat tehneet maa- ja metsätalousministeriön päätöksestä yhteisen kantelun Euroopan komissiolle.
”On harvinaista, että otamme tällaiset keinot käyttöön ja kantelemme asetuksesta EU:n komissiolle. Mutta kun ministeriö jälleen uhmaa asetuksellaan EU-lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä, meidän on välttämätöntä saada tilanteeseen EU:n tulkinta” , WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen totesi tiedotteessa torstaina.
Kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin Suomessa muutama vuosi sitten. Tarkoitus oli metsästää nuoria susia ja välttää alfayksilöiden tappamista, jotta laumojen elinvoimaisuus ei vaarantuisi. Saaliiksi tuli kuitenkin lukuisia johtajasusia. Salon–Raaseporin laumasta ammuttiin silloinen alfanaaras.
”Näin toteutettuna kannanhoidollisen metsästyksen kestävyyttä ei voida varmistaa”, maa- ja metsätalousministeriö totesi raportissaan.
Susien metsästystä ajava kansalaisaloite keräsi viime vuonna yli 50 000 nimeä alle viikossa. Sen mukaan ”tavoitteena on susikannan säätely yhteiskunnallisesti siedettävälle tasolle, vähentää vahinkoja metsästyskoirille ja kotieläimille sekä pitää sudet ihmisarkoina, poissa ihmisasutuksesta”.
Aloite on edelleen eduskunnan käsittelyssä.
Kannatti aikoinaan tappaa alfayksilö. Näin lauman dynamiikka kärsii ja tulee häirikköyksilöitä. Ja missä niitä susia on? Ikinä en ole nähnyt, en edes jälkiä, vaikka luonnossa paljon kuljenkin.
Kyllä täällä etelässä susille riittää peuroja, ei niiden tarvitse kotieläimiä syödä. Olisi parempikin, että joku harventaisi kunnolla peurakantaa, niitä on aivan liikaa.
Todennäköisyys, että kohtaat peuran ennemmin kuin suden, on miljoona kertaa suurempi. Joten peuraeläimet ovat vaarallisempia, ne tuottavat yhteiskunnalla suuremmat haitat
Sehän todistaakin, että susia ei ole, jos et ole nähnyt edes jälkiä tai sutta. Sanopa tuo vaikka sille Perttelin lampurille, jonka lampaita sudet tappoivat kymmenittäin. ja lampurin piti nukkua autossa vahdissa sen jälkeen.
Tai tule minulle sanomaan, niin voin minäkin kertoo leppeän leppoisan mielipiteeni susista. Meiltä tappoi susi tai sudet reilut kaksikymmentä eläintä yhtenä yönä. On jälkiä ja susiakin näkynyt. Itse en ole nähnyt sutta vielä, mutta jälkiä usein ja ihan tässä asutuksen keskellä.
Koko ajan on lähempänä se päivä, kun susi tappaa ihmisen, todennäköisesti lapsen. Menet sitten varmaankin kertomaan vanhemmille, ettei saa susia vähentää. Ne ovat kilttejä Disney-susia vaan.
Ongelma ovat peurat, eivät sudet. Montako onnettomuutta ja loukkaantumista peurat ovat tänäkin vuonna aiheuttaneet? Plus punkkien levittämä borrelioosi? Mutta on enempi statusta sudenmetsästyksessä.
Susi on petoeläin eikä kuulu asuinympäristöön.
Riippuu missä asuu.
Alueella, missä susia esiintyy, näkyy jo peuroja harvemmin ja laumojen sijaan vain yksittäisinä.
Sudet ovat onneksi liikkuvaista sorttia, mutta jos suurenevat susilaumat onnistuvat saalistamaan peurakannan liki sukupuuttoon, niin mistä seuraava ateria?
Petojen jäljiltä on parin viime vuoden ajalta näkynyt pelloilla useita haaskoja, joita loppuun kaluavat ketut, supikoirat ja muun muassa merikotkat.
Ai, en ole nähnyt yhtään sutta, vaikka paikallinen lampuri valittaa susien vievän joka vuosi lampaita. Mutta peuroja näkyy, suurissa laumoissa, emoilla joka vuosi kaksoset. Pihalta kun lähtee, joutuu varomaan, etteivät peurat jää alle. Kesällä oli peuranraato haisemassa ojassa.
Se on metsästäjien valitusta, että sudet vievät kaikki peurat. Ja hyvä niin, luonnon kuulukin toimia niin, ei siinä ihmistä tarvita.
Eivät sudet peuroja saa vähennettyä, peurakanta on niin suuri. Korkeintaan peurat siirtyvät muualle toisten riesaksi, jos susia alueella esiintyy.
Metsästyksen vaikutus peurakantaan on ehkä satakertainen susiin verrattuna, eikä sekään riitä peurojen määrän vähentämiseen.
Suomessa ei ole mitään eläintä, joka olisi tai on ihmisille tosi vaarallinen. Monissa maissa on kyllä kissapetoja, käärmeitä ja muita, jotka ovat todellakin hengenvaarallisia.
Täällä pidetään meteliä muutamista susista, ja on ammuttu ilvekset, joiden pääravinto on peurat.
Jos saadaan pois kaikki sudet ja ilvekset, seuraavaksi varmaan halutaan pois vaikka sammakot.
Susien määrä tietysti alueella on vuosien mittaan lisääntynyt, kun peurakantaa tietoisesti kasvatetaan isommaksi ja isommaksi. Minkäs muun kuin helpon saaliin perässä se susi tänne olisi tullut.
Metsästäjät kyllä aina pystyvät perustelemaan, miksi jotakin pitää tai ei pidä metsästää. Omaa etuaan ajavat ja muodostavat säännöt. Alkaa vaan homma ns. karkaamaan lapasesta.
Peura ei kelpaa, metsästäjille. Eivätkö sudet ole hyvällä asialla hoitaessaan peurakantaa? Usea metsästäjä on jutellut, ettei jaksa siivota peuran lihoja. Hirvi kelpaa pakastimeen.
Kauriskantakin on kasvussa, kun on niin pieni ja vähän lihaa, jää sitten ampumatta.
Olisi löydettävä yhteinen linja, joka palvelee metsästäjiä, lampureita ja susia. Susi tulee ruuan perässä Varsinais-Suomeen.
En ole kuullut, ettei peura kelpaisi metsästäjälle. Toki tarve kaataa peuroja on niin suuri, että työmäärän vaatima ajankäyttö sitä monilla rajoittaa. Toistan, että susien vaikutus peurojen määrään on olematon. Susia on noin 300-400 yksilöä. Peuroja on talvella metsästyskauden jälkeen 125 000 yksilöä ja kesällä vasojen synnyttyä lähes 200 000. Sudet eivät millään saa pidettyä tehokkaasti lisääntyvää peurakantaa kurissa varsinkaan, kun peura ei ole suden ainoa ravintolähde. Peurojen vähentäminen susien avulla on kestämätön ajatus senkin takia, että riski metsästyskoiran menettämiseen kasvaa susikannan kasvaessa liiaksi. Jo nyt sudet tappavat vuosittain useita koiria. Jos metsästyskoiria ei haluta pitää, hiipuu metsästyskin nopeasti. Samalla vaikeutuu… Lue lisää »
Voiko enemmän kärjistää? Jos pelkäät noin kovin, niin muuta johonkin muualle. Tiedätkö, montako peuraa susi kaataa vuodessa enemmän kuin yksi ukkoutunut metsästysseura. Suomessa on noin 400 sutta ja noin 700 000 koiraa. Kumpikohan on uhanalaisempi.
Olet todella vieraantunut luonnosta, jos mielestäsi metsästyskoira on arvokkaampi kuin susi. Omistajalleen varmasti, vaan kenelle muulle? Olen itse asunut maaseudulla yli 50 vuotta, vaan ei ole tarvinnut vielä ruveta metsäneläimiä pelkäämään.
Susista en tiedä, mutta koiria on noin 1 000 000, vähän yli 700 000 koiraa on rekisteröity.
Ihmiset vaativat, että koiran jätökset on kerättävä muovipussiin. Koira kakkaa terveenä kaksi kertaa päivässä. Eli 1 000 000 koiraa tarvitsee viikossa 14 000 000 muovipussia. Eli tekee vuodessa 72 800 800 pussia. Onpa ekoloogista rutisijoilla.
Muualle muuttaminen ei ratkaise yhtään mitään. Ei varsinkaan, kun asuinalueellani ei susihavaintoja juurikaan ole tehty. Jos satuit kirjoitukseni lukemaan, totesin vahinkoja tapahtuvan pääasiassa tuotantoeläimille ja metsästyskoirille. En tiedä tarkkaa lukumäärää susien kaatamista peuroista. Haaskojen määrästä päätellen se on täysin eri suuruusluokassa kuin yhdenkään täkäläisen metsästysseuran kaatamien peurojen määrä. Miksi muuten vertaat 400 suden kaataman peurojen määrää yhden ukkoutuneen metsästysseuran tulokseen ja moitit minua kärjistämisestä? Minkä seuran alueella on 400 sutta vai halusitko vaan ohjata vihreille kiusallisessa asiassa huomion aiheen sivuun. Metsästyskoiria ei ole Suomessa 700 000 kappaletta, metsästäjiäkin on vain puolet tuosta. Kyse ei siis ole koirien uhanalaisuudesta, vaan siitä,… Lue lisää »
Luepa uudestaan, kysyin montako peuraa susi kaataa enemmän. Onko se monikko? Kannattaa vielä tutkia, minkä alan asiantuntijat ovat päättäneet kannanhoidollisesta metsästyksestä.
Täysikokoinen susi syö vuodessa useamman hirven lihat. Voit laskea siitä, montako valkohäntää menee ravinnoksi enemmän kuin metsästysseuran miehet saavat kaatolupia.
Enpä tosiaan hoksannut, että halusit verrata yhden suden aikaansaannosta yhteen metsästysseuraan, joita niitäkin on kovin monen kokoisia. Mitä tuolla vertauksella haet?
Viime vuonna metsästäjien saalis oli 70 000 peuraa. Se tekisi 175 sutta kohden. Ei löydy metsistä tuollaista määrää raatoja.
Haluatko, että peurojen määrää vähennetään susien avulla?
Mitä raatoja sinne metsään jää, kaikki kyllä syödään. Susi ensin ja sitten tulevat kaikki muut lihan- ja raadonsyöjät.
Kantasi tuli jo selväksi, kannatat suden metsästystä ja pelkäät metsäneläimiä. Se siitä.
Tuolla tahdilla raatoja pitäisi silti löytyä huomattavasti nykyistä useammin. Aika pitkään ne maastossa säilyvät havaittavina, esimerkiksi luusto hajotetaan hitaasti.
Nyt kun olet muodostanut virheellisen mielipiteen minun mielipiteestäni, kiinnostaa sinun mielipiteesi asiasta.
Miksi susien aiheuttamia vahinkoja ei mielestäsi pidä vähentää kannanhoidollisella metsästyksellä, kun se ei edes uhkaa kasvavan susikannan elinvoimaisuutta? Entä pitäisikö peurakantaa pienentää susien määrää kasvattamalla? Millainen susikanta siihen tarvitaan, ja milloin susia on niin paljon, että susien metsästys olisi perusteltua?
Eivätkös ne sinun asiantuntijasi ole jo päättäneet. Kysy sieltä kun mainostat heidän tietotaitoa. Oletko muuten koskaan nähnyt, kun ahma pistelee jäistä hirvenjalkaa menemään? Ei paljon jää maatumaan.
En ole koskaan nähnyt ahmaa, vain kerran Lapissa jäljet. Täällä ahmoja ei juurikaan ole, joten peuran raatojen häviäminen ei ahmojen elintavoilla selity.
En voi kysyä mielipidettäsi muilta kuin sinulta. Ymmärrän kyllä, ettet ole halukas vastaamaan sinulle hankaliin kysymyksiin. Sitä vaan ihmettelen, miksi tuo ristiriita ei vaikuta mielipiteeseesi susista. Sama koskee metsiin yleisestikin liittyviä asioita.
Pohjaat oman mielipiteesi näihin asiantuntijoihin, joista et tiedä edes keitä ne ovat ja sitten kysyt samaa minulta. En kuulu siihen paneeliin.
Otetaan joku toinen laji. Esimerkiksi jos Suomessa olisi jäljellä 400 sinisorsaa, niin sallisitko kannanhoidollisen metsästyksen, syynä vaikka sorsien aiheuttama meteli tai sosiaaliset paineet? Ahmaan et ota kantaa, kun et ole nähnyt.
Mntako sutta olet sitten havainnut? Aika ristiriitaisia väittämiä, kuten kaikilla sutta pelkäävillä.
Seuraavaksi varmaan kysyt, pitäisikö onkiminen kieltää, jos kastematoja on jäljellä 400 kpl.
Antaa olla, kun et halua keskustella.