Salibandy on valohoidon tarpeessa – korona vei viidenneksen pelaajista, mutta SalPassa pelaajamäärä on nousussa

0
SalPan pelaajamäärät ovat nousussa. Kuva viime kaudelta seuran B-poikien harjoituksista.

Ulkona vietetään vuoden pimeimpiä viikkoja, mutta salibandylle nämä ovat vuoden kirkkaimmat viikot.

Suomen suosituin sisäpalloilulaji on parin viikon ajan parrasvaloissa, kun Uppsalassa pelataan naisten MM-kisoja ja miesten MM-kisat alkavat tänään Helsingissä.

Helsingin vanhassa jäähallissa ja Hartwall Areenassa pelattavat miesten MM-kotikisat ovat yksi tämän vuoden suurimmista urheilutapahtumista Suomessa.

Salibandy onkin totisesti valohoidon tarpeessa, sillä koronapandemia on kohdellut erityisen kaltoin rajussa nousukiidossa koko 2000-luvun ollutta lajia.

Salibandy kaksinkertaisti lisenssipelaajiensa määrän 15 vuodessa (2003–2018). Kolme vuotta sitten salibandyn lisenssien kokonaismäärä oli peräti 69 000.

Kun luvusta riisuttiin kaikkien lajien osalta tuomari- ja toimihenkilölisenssit, salibandyn lisenssipelaajien määrä nousi hetkeksi jopa ohi jääkiekon.

Sitten iski korona.

Salibandyn lisenssimäärä on pudonnut koronaa edeltävästä ajasta peräti 20 prosenttia. Salibandyliiton tuoreimpien lukujen mukaan lisenssejä on enää 52 000. Edellisen kerran määrä oli näin pieni vuonna 2014.

Lisenssipelaajista aikuisia on noin 29 000 ja alle 18-vuotiaita noin 23 000.

Salibandyliiton toiminnanjohtaja Pekka Ilmivalta kertoi syyskuussa Helsingin Sanomille, että joukkueita on ilmoittautunut liiton sarjoihin 300 vähemmän kuin viime vuonna. Kovin kato on käynyt miesten alasarjoissa ja nuorimmissa junioreissa.

Eikä lajin pääsarjalla F-liigalla mene sen paremmin. Ennen koronaa miesten F-liigan yleisökeskiarvo oli pitkään reilussa 600 katsojassa. Tällä kaudella luku on pudonnut reilusti alle viidensadan.

Salibandylla on siis valtava koronakuoppa paikattavanaan, eivätkä tilannetta helpota useiden kaupunkien olosuhdehaasteet sekä koko 2010-luvun pienentyneet ikäluokat.

Salossa tilanne ei ole kuitenkaan niin huolestuttava kuin valtakunnallisesti.

Kaupungin ykkösseurassa SalPassa on 14 juniori- ja aikuisjoukkuetta. Sen lisäksi SalPa pyörittää lasten säbäkerhoja sekä hankerahan turvin uutta perhekerhoa.

SalPan salibandyjaoston puheenjohtajan Sini Lundgrénin mukaan seuran pelaajamäärät ovat nousseet vuoden takaisesta, nyt toiminnassa on mukana yhteensä noin 300 harrastajaa. Ennen koronaa luku oli noin 250.

Lundgrénin mukaan nousun osaselitys on ”paikalliset järjestelyt”.

– HuKu (Huvinsa Kullakin) jäi naisten sarjoista pois ja meille tuli toinen naisjoukkue. Lisäksi saimme perustettua uuden joukkueen miesten vitosdivariin.

SalPalla on tällä hetkellä kaksi joukkuetta naisten II/III divisioonassa, miesten ykkösjoukkue III divisioonassa ja miesten kakkosjoukkue V divisioonassa. Neljä aikuisjoukkuetta on poikkeuksellisen iso määrä muihin salolaisiin palloiluseuroihin verrattuna.

SalPalla riittää myös ongelmia. Tuorein niistä on valmentajapula.

– Korona aiheutti meille valmentajakadon junioripuolella. Varsinkin tyttöjunioreissa on ollut vajausta. Se on tuonut meille isoja haasteita, Lundgrén harmittelee.

Toinen ongelma, tarkemmin sanottuna ikuisuusongelma, liittyy olosuhteisiin. Salossa riittää kyllä saleja, mutta ne ovat auttamatta liian lyhyitä ja kapeita salibandylle.

– Olosuhdeongelma on edelleen suurin ongelma. Kaikissa saleissa alustana on parketti (eikä matto) ja kaikki salit Salohallia lukuun ottamatta ovat liian pieniä, Lundgrén tiivistää.

Suomi pelaa Veera Kaupin johdolla maailmanmestaruudesta viikonloppuna Uppsalassa.

Salibandyn lisenssipelaajien määrän kehitys 2003–2021

2003: 33 799
2004: 35 430
2005: 37 309
2006: 39 104
2007: 40 889
2008: 42 159
2009: 42 992
2010: 44 423
2011: 46 938
2012: 49 369
2013: 51 438
2014: 51 629
2015: 53 633
2016: 57 398
2017: 65 164
2018: 69 080
2019: 65 806
2020: 61 109
2021: 52 049

Lähde: Salibandyliitto