Salo valmistelee ja selvittää koulupsykologien palkkojen korottamista saadakseen kaupunkiin kipeästi tarvittavia ammattilaisia.
Salon sivistyspalveluiden johtajan Pia Stoorin mukaan kaupungilla on tällä hetkellä kahdeksan koulupsykologin virkaa, joista neljä on avoinna. Syksyn hakukierros ei tuottanut tulosta, ja hakua on jatkettu.
– Tilanne on eskaloitunut koulupsykologien osalta nopeasti tämän vuoden aikana. Salon palkkataso on Varsinais-Suomen alhaisimpia koulupsykologien osalta. Ymmärrän hyvin: heillä on työmarkkinoilla hyvä tilanne, ja jos palkka tai opiskelijoiden määrä psykologia kohti ei ole kilpailukykyinen, töitä voi katsella muualta.
Salon opetuslautakunnassa tilanne on jo huomattu, ja lautakunta on kiirehtinyt koulupsykologien palkkauksen tarkistamista.
– Palkkausasia on jo valmistelussa, ja se tulee aikanaan henkilöstöjaoston käsiteltäväksi, Salon henkilöstöjohtaja Christina Söderlund vahvistaa.
Koulupsykologien kysyntä ei ole lähivuosina ainakaan vähenemässä. Maan hallitus valmistelee oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutosta, jossa tiukennetaan kuraattori- ja psykologimitoitusta sekä perusopetuksessa että toisen asteen koulutuksessa.
Kuraattoreja tulee olla tammikuusta 2022 alkaen yksi 670 oppilasta kohti. Psykologimitoitus on tiukentumassa syksyllä 2023 siten, että psykologilla saisi olla enintään 780 oppilasta.
– Jos ajatellaan nykyistä tilannetta Salossa, meillä yhdellä psykologilla on normaalisti noin tuhat opiskelijaa, Pia Stoor vertaa.
Kaupunki pyrkii varautumaan tulevaan muutokseen. Ensi vuoden talousarvioon esitetään yhtä uutta psykologin virkaa. Sen jälkeen virkoja olisi kaikkiaan yhdeksän.
Salon nykyinen neljän psykologin vajaus tarkoittaa Stoorin mukaan, että kaupungissa on 4 500 opiskelijaa vailla psykologia perusopetuksessa, lukioissa ja ammatillisessa opetuksessa.
– Tilanne on mennyt huonoksi kuluvan syksyn aikana. Olemme miettineet myös ostopalveluja akuutin ongelman ratkaisemiseksi, Pia Stoor sanoo.
Salon sivistystoimessa työvoimapula alkaa näkyä myös muissa ammattiryhmissä. Pia Stoorin mukaan erityisopettajien rekrytointi on ollut hankalaa jo pitkään.
Varhaiskasvatusopettajista on valtakunnallinen pula. Myös sijaisten saamisessa opetukseen ja varhaiskasvatukseen on haasteita.
– Olen seurannut tilannetta jo vuosia, ja tämä on laajeneva ilmiö. Jopa rehtorin paikkojen hakijamäärät ovat laskeneet selvästi viime vuosina, hän kertoo.
Salo virittelee täsmäkoulutusta ammattiopiston kanssa
Salon henkilöstöjohtaja Christina Söderlund sanoo, että työvoimapula näyttää leviävän yhä uusiin ammattiryhmiin.
Sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallinen työvoimapula on jo tuttua, ja Salokin on joutunut hakemaan lääkäreitä ja hoitajia toistuvasti.
Sosiaalityöntekijöitä on vaikea löytää, eikä kaupungin alkuvuonna tekemä päätös palkankorotuksista tuonut sekään helpotusta.
– Tämä osoittaa, ettei palkka ole ainoa olennainen asia ihmisten työnhaussa. Emme ole saaneet sosiaalityöntekijöitä kaikkiin virkoihin sen jälkeenkään, Söderlund sanoo.
Kaupungilla on ollut viime aikoina hankaluuksia löytää esimerkiksi koulunkäyntiohjaajia, laitoshuoltajia ja kiinteistönhuoltajia.
Christina Söderlundin mukaan rekrytointiongelmia alkaa olla lähes kaikilla aloilla. Niitä yritetään myös ratkoa.
– Meillä on Salon seudun ammattiopiston kanssa viritteillä täsmäkoulutusta ammattiryhmiin, joissa riittää ammatillinen koulutus. Korkeasti koulutettujen työntekijöiden tilanteeseen kaupungin on hankalampi itse vaikuttaa, hän muistuttaa.
Salo on käynnistämässä ensi vuoden alussa myös hoiva-avustajien oppisopimuskoulutusta. Tavoitteena on saada työntekijöitä vanhuspalveluihin. Kaupunki haki 20 ihmistä koulutettavaksi, ja hakijoista hyväksyttiin kymmenen.
– Tämä on uutta. Salon kaupungin palvelukseen ei ole ollut tapana palkata ihmisiä oppisopimuskoulutuksen kautta.
Kaupunki on kokeillut rekrytoinnissaan myös työtapoja, jotka ovat tuttuja yksityisistä yrityksistä. Ylilääkärien haussa on käytetty räätälöityä mainontaa, jonka toivotaan löytävän paremmin maaliinsa.
Johtajien virkojen täytössä on käytetty myös henkilökohtaisia kontakteja ja suoria yhteydenottoja. Headhuntereita Salo ei toistaiseksi ole käyttänyt.
– Virat pitää laittaa julkiseen hakuun, Christina Söderlund muistuttaa.
Työvoimapulan takia kaupunki on tarkistanut rekrytointiohjettaan, jonka mukaan avoimiin tehtäviin haetaan ensisijaisesti työntekijää organisaation sisältä. Sisäisestä hausta on useimmissa ammattiryhmissä luovuttu, koska se siirtää ongelman toiseen yksikköön ja vie vain turhaa aikaa.
Christina Söderlundin mukaan Salo voi vaikuttaa itse eniten työnantajamaineeseensa. Kaupungin pitää olla työpaikkana houkutteleva, ja siksi esimerkiksi viime vuonna käynnistynyt työelämän laatuhanke on tärkeä työväline.
– Kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä ammattialoille, joissa on valtakunnallinen työntekijäpula. Esimerkiksi lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden vähyyttä ei pelkillä Salon eväillä ratkaista. Toivottavasti sote-uudistus tuo tähän uusia ratkaisuja, Söderlund sanoo.
Rekrytointipalkkiot käyttöön. Moni yritys käyttää niitä, eli jo talossa oleva työntekijä suosittelee avoinna olevaan työtehtävään tuttavaansa.
Toisin sanoen koettaa houkutella ensin tuttavaansa, ja jos tuttava siitä paikasta innostuu, hän hakee sitä, ja suosittelija saa palkkion, mikäli tuttava on vielä koeajan jälkeen töissä.
”Kaupungin pitää olla työpaikkana houkutteleva, ja siksi esimerkiksi viime vuonna käynnistynyt työelämän laatuhanke on tärkeä työväline.” Salossa on ollut erilaisia laatuhankkeita pilvin pimein, mutta niistä ei ole ollut apua, kun yksi niistä ongelmista tulkitsee niitä hankkeita, eikä toimi aiemmin saatujen tulosten pohjalta vaan etsii ja haaveilee koko ajan paremmista hankkeista. Salolla on huono työnantajamaine, eikä se korjaannu haaveilemalla työelämän laatuhankkeista. Kannattaa muistaa, että pois jääneet työntekijät ovat sen työnantajamaineen eräänlainen käyntikortti. Jos työntekijöille jää huono maku suuhun työnantajasta, niin ei hän taatusti kehu entistä työnantajaa. Kun heitä on kymmeniä, niin maine huonona työnantajana vain syvenee ja vahvistuu ja leviää näin… Lue lisää »
Eikö se jo todettu, että lisäraha ei tuo lisähakijoita. Eli nykyisiä palkkojakin voidaan tiputtaa.
Totta! Tämä kannattaa mainita jo rekryssä, että maksamme vähemmän kuin muut. Tule silti meille. Saadaan motivoituneet työntekijät, jotka eivät tule vaan palkan perässä.
Salo on luisunut eräänlaiseen alakuloiseen harmauteen. Jos uutisoidaan Salosta, se on aina jotain negatiivista. Katsokaa pientä Someroa, miten siellä osataan ja keksitään, miten ollaan myönteisesti julkisuudessa.
Koetetaan keksiä Salosta vastaavia ensi vuonna. Ei pelkkä Salon iltatori enää ole ratkaisu, sen aika meni jo. Ja ensi jouluksi kunnolliset valokoristeet kaupungille.
Eikös tossa nyt ollut kurpitsaa valtakunnallisissa uutisissa ja se dumattiin Salossa. Ihmiset eivät olleet tottuneet ruuhkiin jne.
Kurpitsatapahtuma on todella positiivinen tapahtuma, mutta yksityisen yrittäjän työntekijöineen valmistama ja alkaa raja tulla vastaan jaksamisessa. Muutamat halikkolaiset yrittäjät olivat tänä vuonna avustamassa. Kaupungille ehdotettiin mukaan tuloa, mutta ei kiinnostanut. Turun Radion toimittajatkin heittivät radio-aalloille: tässä Salolle valmis konsepti – napatkaa kiinni! Kurpitsa-karnevaalit ja ohjelmaa siihen ympärille eri puolilla kaupunkia. Jalostamaan siitä.
Onko kaupungin tehtävä julkisin varoin pyörittää tapahtumia?
Entä jos joku muu yrittäjä haluaa järjestää tapahtuman, niin pitääkö kaupunki rahoittaa nekin hankkeet yhdenvertaisesti?
Muutoin olen kanssasi samaa mieltä siitä, että tapahtuma on positiivinen.
Tapahtuma tai sen tukeminen ei kuitenkaan mitenkään vaikuta Salon huonoon maineeseen työnantajana, joka nähdäkseni on tämän jutun aiheena.