Salo käyttää kulttuuriin keskimääräistä vähemmän rahaa – Kulttuuripalveluiden avustusmäärärahan suuruus vain 2,4 euroa asukasta kohden

2
Salon taidemuseo Veturitalli on yksi Salon suosituimmista kulttuurikohteista. Petri Ala-Maunuksen taidenäyttely La-La Land on esillä Veturitallissa 9. tammikuuta asti. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon kaupungilla on koko maan keskiarvoon nähden surkeat kulttuurivoimavarat. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Kulttuuri kunnan toiminnassa -tiedonkeruun tuloksista.

Tiedonkeruu on osa Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmää (TEAviisari), jossa vertailukelpoisten tunnuslukujen avulla kuvataan ja seurataan kuntien toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Salossa TEAviisari hälyttää punaista etenkin kulttuurin henkilöstöresurssien ja rahoituksen osalta.

Yleiseen kulttuuritoimintaan on Salossa budjetoitu vain 2,1 henkilötyövuotta, kun esimerkiksi vertailukaupunki Seinäjoella vastaava luku on 25,5.

– Näitä ei ihan täysin voi verrata, koska kuntien organisatoriset rakenteet ovat erilaisia. Salossa luku on kuitenkin ihan todellinen, Salon kaupungin vapaa-aikajohtaja Hilpi Tanska sanoo.

Tanskan työpanoksen lisäksi kulttuuritoiminnan henkilötyövuosiin on laskettu kaupungin kaksi kulttuurituottajaa. Henkilötyövuosien osalta Salon vertailupisteluku jää nollaan, kun taas koko maan keskiarvo on 38 pistettä.

Taloudellisesta näkökulmasta tilanne on vielä huolestuttavampi.

Salon kaupungilla on käytettävissään reilu miljoona euroa kulttuurimäärärahaa. Kulttuuria tuotetaan asukasta kohden siis vain 28,8 eurolla vuodessa. Kirjastopalvelut ja kansalaisopiston tuottama taiteen perusopetus eivät lukeudu mukaan tähän summaan, mutta museopalvelut sen sijaan kuuluvat.

Vertailukaupungeista Seinäjoella kulttuurin käyttökustannukset ovat 88,3 euroa ja Kotkassa jopa 153,6 euroa asukasta kohden.

Kulttuuripalvelujen avustusmäärärahat ovat Salossa erityisen pienet: vain 2,4 euroa asukasta kohden. Monet kulttuuritapahtumat, kuten Lasten Laulukaupunki ja SaloJazz, tuotetaan näillä avustuksilla sekä ostopalvelusopimuksin.

– Positiivista on se, että vaikka puhutaan todella pienistä rahoista, ne on tehokkaasti käytetty ja niillä saadaan paljon aikaan, Tanska sanoo.

Seinäjoella avustusten osuus on 46,8 euroa ja Kotkassa 68,2 euroa asukasta kohden.

Resurssien riittämättömyys huomioidaan Salon kaupungin tuoreimmassa tilinpäätöksessä, jossa todetaan, ettei määrärahoilla pystytä varmistamaan ammattimaisesti tuotettuja, laadukkaita taide- ja kulttuuripalveluita kuntalaisille eikä kehittämään toimintaa.

Tilinpäätöksestä käy ilmi, että kulttuurityön arvostus on Salossa alhaista.

– Riippuu keneltä kysyy. Osa toki tiedostaa tämän, mutta laajalti kaupungilla ei ole vielä ymmärretty, kuinka pienelläkin resurssien lisäämisellä pystyttäisiin saamaan aikaan pitkän aikajänteen hyvinvointivaikutuksia, Hilpi Tanska sanoo.

Salon kaupungilla ei ole juurikaan omaa kulttuuritoimintaa, vaan se on riippuvainen erilaisten yhdistysten toiminnasta.

Ensi vuodelle kulttuuripalvelut ovat suunnitelleet esimerkiksi asukaskyselyitä.

– Haluaisimme kuulla kuntalaisilta, miten Salon kulttuuria pitäisi heidän mielestään kehittää. On tärkeää kuulla myös niitä, jotka eivät vielä osallistu kulttuuritoimintaan, ja kysyä heiltä, miten kynnystä voisi madaltaa, Tanska sanoo.

THL keräsi terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta tietoa ensimmäisen kerran keväällä 2019. Tuolloin Salon vertailupisteluku oli 47.

Nyt Salon vertailupisteluku on 60 ja koko maan 63. Korkein mahdollinen pistemäärä on 100. Edistystäkin on siis tapahtunut.

Tulokset ovat hyviä etenkin sen osalta, että kaupunki on suunnannut kulttuuripalveluita eri kohderyhmille aina lapsista ikääntyneisiin ja vähemmistöistä erityisryhmiin.

– Toimintaamme ohjaa vahvasti ajatus siitä, että kulttuurin tulee olla kaikkien saatavilla. Haluamme lisätä kulttuurin saavutettavuutta, jotta esimerkiksi lapset perhetaustasta ja asuinpaikasta riippumatta pääsisivät osalliseksi kulttuurin hyvinvointivaikutuksista, Hilpi Tanska sanoo.

Salossa on tänä vuonna astunut voimaan uusi kulttuurikasvatussuunnitelma, joka takaa kaikille Salon esi- ja perusopetuksen oppilaille tasa-arvoisen mahdollisuuden kokea paikallista kulttuuria, tutustua kotiseudun kulttuuriperintöön ja kehittää luovaa ajattelua.

– Kulttuurihyvinvointi on viime vuosina onneksi paljon paremmin tunnistettu ja tunnustettu, Tanska iloitsee.

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Pertti
6 kuukautta sitten

Ihan on oikeasta paikasta säästetty ja vielä on varaa säästää.

Toni Mäkinen
6 kuukautta sitten

Tulevaisuuden kunnissa kulttuurin ja taiteen nähdään olevan osa kuntien kaikkia toiminta-alueita kaupunkiympäristöistä kasvatukseen läpi asukkaan koko elämänkaaren. Perinteisen tulkinnan mukaan kulttuuripanostuksiin on varaa, kun talous on kunnossa. On tullut aika tehdä uusi tulkinta: Talous on kunnossa, jos kulttuuriin on investoitu riittävästi. Kulttuuri tuottaa suoraan ja välillisesti moninkertaisesti siihen sijoitetun panostuksen. Kulttuuri on kasvava sivistystä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakentava ala, jonka työpaikkojen määrä on lisääntynyt Tilastokeskuksen mukaan 20,1 % viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 120 000 henkilöä, ala tuotti 3,3 prosenttia kansantuotteestamme, ja sillä toimi 18 000 yritystä, joiden liikevaihto oli 13,4 miljardia euroa. Kulttuuri on pelkästään luvuilla… Lue lisää »