Metsänhoitoyhdistys Salometsälle hakkuita urakoiva Tapio Vesanen saa painaa töitä kellon ympäri. Töitä riittää myös kahdeksalla muulla metsänhoitoyhdistykselle urakoivalla hakkuuketjulla.
Hakkuuketjuun kuuluvat hakkuukone ja ajokone. Vesanen on jopa investoinut uuteen hakkuukoneeseen ja hankkinut myös ajokoneen, jota ajaa hänen veljensä Juho-Heikki Vesanen.
Syynä hyvään työtilanteeseen ovat kasvaneet hakkuut.
– Olemme saaneet täystyöllistettyä kaikki, Salometsän toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen sanoo.
Pitkäsen mukaan koko vuosi on ollut normaalia vilkkaampi, mikä johtuu tukkipuun kasvaneesta kysynnästä ja hyvästä hinnasta.
Myös loppuvuoden pakkassää on suosinut metsätöitä ja etenkin puun ajoa, kun tiet ovat jäätyneet.
– Täällä on usein syksyllä ollut pitkiä kelirikkokausia, mutta nyt kausi alkoi vasta sadekauden lopussa ennen pakkasia, Pitkänen kuvailee.
Määrällistä arviota kuluvan vuoden hakkuiden kasvusta Pitkänen ei pysty kertomaan, mutta arvioi niiden kasvaneen aiempaan verrattuna. Taustalla on tukkipuun kohonnut hinta.
– Hinta lähti nousuun jo vuosi sitten, mutta etenkin keväällä tukkipuun hinta alkoi nousta kovan kysynnän vuoksi, hän selittää.
Syksyllä kysyntä tasaantui Pitkäsen mukaan joksikin aikaa. Puuta oli ostettu huomattavat määrät, ja ostajat pitivät ”mietintätaukoa”.
Normaalia vilkkaampi tukkipuun kysyntä on kuitenkin jatkunut koko loppuvuoden. Perimmäisenä syynä on ollut sahatavaran kysynnän kasvu.
Pitkänen sanoo metsänomistajien huomanneen hyvän menekin ja ottaneen yhteyttä, mutta metsänhoitoyhdistyksen neuvonta pitää myös itse metsänomistajia ajan tasalla.
Suurin kysyntä on kohdistunut kuusitukkiin. Pitkäsen mukaan tämän ansiosta on voitu hakata lahoamisvaiheessa olevaa kuusimetsää, ennen kuin tukkipuu on ehtinyt kärsiä lahosta.
Mäntytukin kysyntä ei ole ollut samaa tasoa kuin kuusitukin.
– Mäntytukkia olisi enemmän, mitä menisi, Pitkänen sanoo.
Hän toivookin, että myös männyn sahatavaran kysyntä kasvaisi.
Hän muistuttaa, että metsissä tehdään koko ajan myös harvennushakkuita.
– Kuitupuukokoisesta puusta menee selkeä osa suoraan energiaksi, hän kertoo.
Pitkäsen mukaan syynä on se, että kuitupuun ja energiapuun hinnassa ei ole isoa eroa. Samalla energiapuun korjuu tulee edullisemmaksi kuin kuitupuun korjuu.
Pitkänen: metsäkeskustelussa ei huomioida jo tehtyä työtä
Vilkas keskustelu metsän ympärillä ja esimerkiksi viimeisin taksonomia-asia ei Olavi Pitkäsen mukaan näy siten, että puuta nyt myytäisiin hanakammin.
Vaikka metsäkeskustelut eivät olekaan Pitkäsen arvion mukaan vaikuttaneet metsänomistajien tekemiin myyntipäätöksiin, hän on huomannut keskustelun vaikuttaneen tunnelmaan.
– Metsänomistajista tuntuu pahalta, sillä keskustelussa ei huomioida valtavaa työmäärää, mikä on tehty, Pitkänen katsoo.
Hän selittää, että aina ensimmäiseksi katsotaan mahdollisista hakkukohteista, onko niissä luontorajoitteita.
– Toimimme metsälakia tarkemmin, hän sanoo.
Hakkuilta säästetyistä kohteista on mahdollista saada Metso-suojeluohjelman mukaista korvausta, mutta Pitkänen tietää, että metsänomistajilla on usein myös omia kohteita, joita he haluavat säästää muusta syystä.
Kun noita kaadettujen puiden kasoista olevia uutiskuvia katselee, niin tulee mieleen kasa riukuja, joista muinoin tehtiin aidan seipäitä.
Kaadetaanko nykyään vallan keskenkasvuista puustoa? Aiemmin tuollaisia kasoja tuli harvennuksen sivutuotteena ropsipinoihin.
Vaikka ennen kaikki olikin paremmin, nykyään tukin latvaläpimitta on suurempi kuin ennen ja leimikot järeämpiä. Ennen siis piti tehdä suurempi aukko, jotta saatiin sama määrä puuta kuin nykyään.
Kuvassa ei taida tukkipinoa olla, vaan kuitupuupino. Järeämmät rungot on siinä laatuvirheiden takia.
Puu hakataan liian nuorena hyvän hinnan takia, tuollaista höttöä se on nykyään kaikki. Avohakkuussa niitetään kaikki eikä valikoida, tuo on sitten lopputulos, ja metsä ei kiitä.
Puuta saatetaan hakata nuorena huonon, ei hyvän hinnan takia. Kun suhteellinen arvokasvu jää alle kohtuullisen tason, sen jälkeen ei ole taloudellisesti kannattavaa puuta enempää kasvattaa. Jos iäkkäästä tukista maksettaisiin enemmän kuin tavanomaisesta, silloin tilanne olisi toinen. Mutta vihreiden ei taloudesta tarvitse välittää, kun lystin maksaa joku muu. Jos metsä on hoidettu hyvin, avohakkuussa on jäljellä pääosin laadukasta puuta. Jos hoito on laiminlyöty tai puuston laatu on jostain muusta syystä huonoa, silloin ei tietenkään ole järkevää puustoa kovin järeäksi kasvattaa. Silloin puusto kannattaa uudistaa ja saada aikaan uusi, entistä paremmin ja entistä laadukkaampaa puuta kasvava sukupolvi. Järeän kuitupuun kasvattaminen olisi kalleinta… Lue lisää »
Hötöstä olen samaa mieltä. Nykyinen tapa lannoittaa metsää nopeuttaa puun kasvua niin paljon, että puuaines jää höttöiseksi verrattuna puuhun, joka on kaadettu yli 50 vuotta sitten.
Kiinnitin tähän jo huomiota, kun nuorempana tein jonkin verran rakennusten purkuhommia. Silloisia kakkosnelosia oli paljon vaikeampi katkaista päälle hyppäämällä verrattuna nykyisiin kakkosnelosiin. Vanhemmissa puissa olivat puun syyt paljon tiheämmät kuin nykypuissa.
On kiinnostavaa seurata keskustelua aiheesta. Höttö on huonoa, vaikka oikeasti se kelpaakin hyvin tavanomaiseen rakentamiseen, tietysti äärimmäisyydet niin puun laadussa kuin käyttökohteissakin poislukien. Hitaasti kasvavia metsiäkin on, mutta tiheän puun ominaisuuksia arvostavat eivät ole valmiita maksamaan laadusta yhtään ylimääräistä. Siksi kaikki menee samaan kasaan. Toisaalta nyt jo puhutaan vanhojen metsien suojelusta, joten vihreiden tavoittelemassa maailmassa ei ainakaan Suomessa saada yhtään tällaista tukkia kaadettua, kun hitaasti kasvavasta tukkikokoisesta metsästä tuleekin suojelukohde. Raaka-aineiden saatavuus on oma lukunsa. Fossiilisista pitäisi päästä eroon, ja se tarkoittaa siirtymää uusiutuviin. Kuitenkin hakkuita eli puun käyttöä pitäisi vähentää, joten vastausta vailla on kysymys raaka-aineiden saatavuudesta. Minusta tilanne… Lue lisää »
Urpo ei sisäistä sellaista perusasiaa metsästä, että se on tuhansien eläinlajien koti. Ainoa arvo, minkä lasket metsälle, on raha. Aika kivikautisia nuo sinun avohakkuuhehkutuksesi, onneksi nykymetsänhoito sallii muutakin. Puunkasvuhan on tyrehtynyt liian suurten hakkuumäärien takia ja nimenomaan avohakkuun.
Urpolle elämä on tilastotiedettä, mikä huomioi vain ihmisen hyvinvoinnin ja unohtaa muun eläin- ja eliökunnan. 50-luvun filosofiaa, ei sovi tähän päivään.
Olin oikeassa. Jälleen kerran sivuutimme kysymykset tarpeesta hyödyntää puuta. Ehkä siis pitää jatkaa fossiilisten käyttöä, ettei tarvitse käyttää uusiutuvia ja voidaan tehostaa puolueen kannatusta tukevien uhkakuvien maalailua.
Puuston kasvun heikentymisen syytä analysoidaan parhaillaan Lukessa. Viitteitä liiallisten avohakkuiden syyllisyydestä ei ole Lukessa esitetty. Lähinnä ikärakenteen muutoksesta on puhuttu, osa metsistä on varttunut ohi parhaan kasvuvaiheen, ja kasvu on siksi hiipunut. Mutta tätä on vihreiden mahdotonta hyväksyä jatkuvien ylihakkuuväitteiden keskellä.
Menepä kävelemään vanhaan metsään +100 vuotta ja sen jälkeen näihin sinun ihannoimiisi puupeltoihin. Huomaat eron, ei tarvitse edes miettiä kumpi on metsä ja kumpi jotakin muuta.
Tietysti huomaan, mutta ei tämä yhteiskunta saa tarvitsemiansa raaka-aineita hakkaamattamista metsistä. Tai verotuloja. Ilman niitä et edes sinä pärjää yhtä ainoaa päivää. Eli mikä on realistinen vaihtoehto?
Hötöllä tarkoitan omassa kommentissani, että se puunlaatu on huonompaa kuin oli yli 50 vuotta sitten kaadetuissa puissa. Muutoin olen kanssasi samaa mieltä.