Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Vaikka kyseessä on suuri historiallinen tapahtuma, arjessa mikään ei muutu yhdessä yössä.
Hallinnollisesti sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille vajaan vuoden päästä. Myös työntekijät siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen.
Tammikuussa 2023 sairaalat, terveyskeskukset, poliklinikat, hoivakodit ja muut palvelut pyörivät käytännössä samalla tavalla kuin nytkin. Siitä eteenpäin vähitellen palvelut ja niiden saatavuus paranevat – jos uudistus onnistuu niin kuin on suunniteltu.
– Ensimmäisenä vuonna tuskin tulee dramaattisia muutoksia. Uudella organisaatiolla menee muutama vuosi ennen kuin kokonaisuus alkaa hahmottua, arvioi Salon vt. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Anneli Pahta.
Pahta on myös yksi Varsinais-Suomen sote-valmistelun hankejohtajista. Kaikkiaan heitä on kymmenkunta.
”Ensimmäisenä vuonna tuskin tulee dramaattisia muutoksia.”
Sote-uudistuksen tavoite on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön.
Perustaso tarkoittaa pääasiassa nykyisiä terveyskeskuksia, joista osa muutetaan laaja-alaisemmiksi sote-keskuksiksi.
Ajatus on, että apua tarvitsevan kansalaisen ei tarvitse sote-keskukseen mennessä tietää tarkkaan, kenen puoleen pitää kääntyä. Apua löytyy aina.
Uudistuksessa aiotaan poistaa raja-aita perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä. Salossa puitteet tukevat tällaista kehitystä, sillä pääterveysasema ja sairaala toimivat jo nyt samassa rakennuskokonaisuudessa sairaalanmäellä.
Suurin uhka sote-uudistuksen onnistumiselle nähdään jo nyt kunnissa: riittääkö kaikkiin töihin tekijöitä?
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on pulaa henkilökunnasta useissa tehtävissä. Salossa haetaan toistuvasti lääkäreitä ja hoitajia, ja yhtä vaikea on saada täytettyä psykologien ja sosiaalityöntekijöiden paikkoja.
Kunnat kilpailevat ammattilaisista keskenään ja yksityisten työnantajien kanssa. Kuntien välinen kilpailu loppuu, kun hyvinvointialueet aloittavat – mutta ei kaikki kilpailu.
– Hyvinvointialueesta pitää kokonaisuudessaan tehdä vetovoimainen työnantaja, joka pärjää myös yksityiselle sektorille, sillä kilpailemme samoista työntekijöistä, sanoo Pahta.
– Kaikkea ei hoideta rahalla. Ennen kaikkea täytyy olla hyvä fiilis tulla töihin. Se välittyy myös kohtaamisiin asiakkaiden kanssa.
”Hyvinvointialueesta pitää kokonaisuudessaan tehdä vetovoimainen työnantaja, joka pärjää myös yksityiselle sektorille, sillä kilpailemme samoista työntekijöistä.”
Virallisesti ilmaistuna sote-uudistuksessa varmistetaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jokaisen saavutettavissa oikea-aikaisesti.
– Uudistuksen jälkeen kaikilla hyvinvointialueen asukkailla on samat oikeudet saada palvelua, sanoo Pahta.
Se tarkoittaa, että joissakin kunnissa palvelut paranevat.
– Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa. Tällä hetkellä niiden välillä on jonkin verran eroja siinä, mitä palveluita ja miten asukkaat voivat saada.
Saatavuus ei kuitenkaan tarkoita, että palvelut olisivat kaikille lähipalveluita. Osa on lähipalveluita kiinteässä toimipaikassa, osa palveluista on kiertäviä, osa annetaan etänä ja osaan palveluita asiakkaat kuljetetaan.
– Olennaista on, että kaikilla on mahdollisuus saada palvelua asuinpaikasta riippumatta, Pahta korostaa.
Uudistuksessa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevät ihmiset siirtyvät hyvinvointialueen palvelukseen riippumatta siitä, missä heidän työpaikkansa on.
– Esimerkiksi kouluterveydenhoitajat ja -psykologit ovat jatkossakin kouluissa. Vaikka he eivät ole enää kunnan palveluksessa, he tekevät yhdessä koulun ja terveydenhuollon kanssa työtä oppilaiden hyväksi, sanoo Pahta.
”Olennaista on, että kaikilla on mahdollisuus saada palvelua asuinpaikasta riippumatta.”
Kunnat ostavat jatkuvasti sote-palveluita yrityksiltä ja järjestöiltä. Osa täydentää niillä omaa tarjontaansa, osa on ulkoistanut kokonaan joitain toimintoja.
Sote-uudistuksessa nämä ”alihankkijat” kohtaavat uuden tilanteen. Hyvinvointialue on iso yksikkö, joka tekee isoja hankintoja.
– Esimerkiksi ikäihmisten asumis- ja hoivapalvelut ovat suuri kokonaisuus. Kun niitä kilpailutetaan, tavoite on saada mahdollisimman laadukkaita palveluita kustannustehokkaasti.
Hankinnat tehdään tarkkojen kriteerien mukaan.
– Pienimmätkin toimijat voivat pärjätä kilpailutuksissa esimerkiksi tarjoamalla yhdessä, muodostamalla konsortioita ja tuottamalla laadukkaita palveluita.
Vaikka hyvinvointialueet tulevat ostamaan palveluita monilla eri tavoilla, vastuu palveluiden järjestämisestä säilyy niillä. Alueilla täytyy olla myös valmius tuottaa tarvittaessa palvelut itse.
Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen
Joissain kunnissa hierotaan tyytyväisinä käsiä, kun päästään eroon sotesta, varsinkin kalliista erikoissairaanhoidosta.
Pahta muistuttaa, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kunnille.
– Sitäkin kautta yhteistyö hyvinvointialueen kanssa tulee olemaan läheistä.
Kunnat voivat vaikuttaa esimerkiksi ikäihmisten asumisoloihin ja siihen, miten heidän hyvinvointiaan tuetaan ilman, että tarvitaan terveyspalveluita.
Kaiken kaikkiaan hyvinvointialue tulee tekemään paljon yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja yritysten kanssa sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Jotta järjestöjen ja yhdistysten tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä turvataan, pitää niiden saada myös jatkossa toimintansa kannalta välttämättömät toiminta-avustukset kunnilta ja hyvinvointialueelta. Tämä asia pitäisi ottaa huomioon hyvinvointialueen budjetissa.
”Esimerkiksi ikäihmisten asumis- ja hoivapalvelut ovat suuri kokonaisuus. Kun niitä kilpailutetaan, tavoite on saada mahdollisimman laadukkaita palveluita kustannustehokkaasti.”
Eduskunta hyväksyi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän lakipaketin viime kesänä. Uudistuksessa perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joille siirretään kunnilta vastuu sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämistä.
Varsinais-Suomi on yksi hyvinvointialueista.
Soten ja pelastustoimen yli 170 000 työntekijää siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden palvelukseen.
Hyvinvointialueilla on itsehallinto, ja niille valitaan poliittiset päättäjät. Ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa. Niissä valitaan aluevaltuustot.
Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen budjetista, toimintasuunnitelmasta ja strategiasta – eli siitä, miten ja minkälaisia palveluita alueelle tulevilla rahoilla järjestetään. Hyvinvointialueen toiminnan rahoittaa valtio.
Sote-uudistuksen tavoitteet: Laatua ja turvaa
- Kaikki saavat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja yhdenvertaisesti.
- Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat.
- Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan käyttöön parhaat ja tehokkaimmat toimintatavat.
- Turvataan ammattitaitoisen työvoiman saanti ja parannetaan turvallisuutta.
- Palvelut ovat pääosin julkisia palveluja, ja niitä täydentävät yksityiset palveluntuottajat sekä järjestöt.
Lähde: Valtioneuvostot soteuudistus-sivusto soteuudistus.fi
Sote-keskusten kehittäminen alkoi jo ennen uudistusta
Valtakunnallisella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalla on alettu kehittää perustason sosiaali- ja terveyspalveluja jo ennen sote-uudistuksen toteutumista.
Ohjelmalla pyritään siihen, että palvelut ovat aiempaa paremmin saatavilla ja niitä sovitetaan yhteen ihmisten tarpeiden mukaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena ja hän saa tarvittavan avun tai tuen yhdellä yhteydenotolla.
Valtio on jakanut tuleville hyvinvointialueille erillistä tukea sote-keskusten kehittämiseen.
Miten omaishoitajat? Ei kai kenenkään palkkio laske?
Olin pelännyt, että sairaudenhoito romahtaa yhdessä yössä. Nyt se kerrotun mukaan kestääkin muutaman vuoden. Ehkä ehdin menehtyä ennen sitä.