”Siinä se kiusaaminen alkaa, kun kasassa odotetaan” – Hermannin yläkoululaiset listaavat tilanteet, jolloin koulukiusaaminen yltyy

1
Tukioppilaat Peppilotta Asklöf, Elsi Ståhlström, Jenna Laaksonen ja Daniel Lindholm tekevät töitä sen eteen, että koulukiusaaminen vähenisi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

 

Onko olemassa peruskoulun käynyttä, jolla ei olisi kokemusta kiusaamistilanteista?

Tuskin – niin yleinen ilmiö on. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna julkaiseman kouluterveyskyselyn mukaan 7,4 prosenttia salolaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista kärsii viikoittaisesta koulukiusaamisesta. Paljon suurempi joukko näkee tilanteita sivusta.

Hermannin yläkoulussa kiusaamista tehdään näkyväksi uuden idean avulla. Tukioppilaiden luomassa kampanjassa koululaisilta kerätään nimettömänä kiusaamistarinoita, joiden pohjalta tehdään sanoitus biisiin.

– Kappaletta sävelletään parhaillaan, kertoo tukioppilas Peppilotta Asklöf.

Kappaleen ensiesitys on elokuussa Salohallissa tapahtumassa, johon kutsutaan kaikki Salon yläkoululaiset sekä heidän vanhempansa.

Koulukiusaamista pyritään kitkemään koko ajan, mutta urakka on päättymätön.

– Kiusaaminen ei lopu koskaan kokonaan, miettii tukioppilas Elsi Ståhlström.

Yksi osa ongelmaa on kiusaamistilanteiden tunnistaminen.

Nuoret tukioppilaat kertovat, kuinka esimerkiksi homottelu voi olla ystävien välistä läppää tai loukkaamismielessä heitettyä ilkeyttä. Lumipalloja voidaan heitellä sovinnossa ystävien kesken tai toisen satuttamiseksi. Tuuppiminen voi olla kaverin kiva kosketus tai nöyryyttävää fyysistä kajoamista.

– Raja on niin häilyvä, sanoo tukioppilas Daniel Lindholm.

Tukioppilastoimintaa ohjaava opettaja Maarit Vainio on samaa mieltä kuin nuoret. Opettajan voi olla hankala tietää, kummalla puolella rajaa ollaan.

– Oppilaiden on helpompaa tunnistaa kiusaamistilanteet kuin opettajien, sanoo Vainio.

Hermannin koulussa tehdään koulukiusaamista näkyväksi keräämällä oppilaiden kokemuksia. Tukioppilastoimintaa ohjaava opettaja Maarit Vainio (vas.) sekä tukioppilaat Elsi Ståhlström, Jenna Laaksonen, Peppilotta Asklöf ja Daniel Lindholm ovat olleet mukana ideoimassa kampanjaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo
Koulun seinällä oleva lappu antaa ohjeet kokemusten kertomiseen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kiusaaminen ei katso aikaa eikä paikkaa, mutta joissain tilanteissa riski kiusaamiseen kasvaa.

Hermannilaiset listaavat neljä tällaista tilannetta:

Koulumatkat. Opettajien valvova katse ei yllä koulun rajojen ulkopuolelle. Silloin kiusaamistilanteet muuttuvat kertomuksiksi, joista on usein monia versioita.

Talviaikaan lumipallot lentävät bussipysäkeillä, kun koululaiset odottavat kyytiä.

– Minuakin on heitelty lumipalloilla ja olen siitä sanonut. Mutta opettaja ei voi puuttua, jos hän ei näe tilannetta, sanoo Daniel Lindholm.

 

Odotushetki käytävässä. Hermannissa luokkiin mennään, kun opettaja saapuu ja avaa oven.

– Siinä se kiusaaminen alkaa, kun kasassa odotetaan. Välitunnilla pääsee kuitenkin helpommin omiin porukoihin, sanoo Daniel Lindholm.

– Yleensä yksi tai kaksi kiusaa ja muut naureskelevat.

Kyse on myös ryhmädynamiikasta, joka muuttuu kaikkien ollessa paikalla. Yksi henkilö voi lietsoa rinnalleen kiusaajajoukon.

– Kun muut ovat ilman sitä yhtä, mitään ei tapahdu, sanoo Peppilotta Asklöf.

Kiusaamisen syyt voivat olla hyvin moninaisia. Asklöf kertoo, että hänen isänsä työskentelee poliisina, ja jopa tämä on toiminut polttoaineena pahoille puheille.

– Minulle on sanottu, että perheeni on kauhea.

Tukioppilas Jenna Laaksonen arvioi, että moni sivusta seuraava tunnistaa kyllä kiusaamiseen. Puuttumisen kynnys on kuitenkin korkea.

– Ei välttämättä uskalleta mennä sanomaan. Siitä tulee surullinen olo, kun ei uskalleta.

 

Uimahalli. Kun ihminen ottaa vaatteet pois, hän saattaa joutua armottoman katseen alle.

– Silloin voidaan haukkua läskiksi tai laudaksi. Uimahallissa on tosi haavoittuvainen. Myös opettajien pitäisi tajuta, että se voi olla jännittävää tai ahdistavaa, sanoo Elsi Ståhlström.

Uimahallissa kiusaaminen kohdistuu ihmisen fyysisiin ominaisuuksiin. Nuoret kertovat, että kiusaajat tarttuvat usein juuri ulkonäköön liittyviin asioihin – oli kyse sitten ruumiin rakenteesta tai asuvalinnoista.

Hermannin koulussa uinti kuuluu pakollisiin liikuntasuorituksiin, ja ainakin osalla kerroista on oltava muun ryhmän kanssa yhtä aikaa uimahallissa.

 

TikTok. Sosiaalinen media on nuorten päivittäistä arkea. Kiusaamisen määrässä yksi kanava nousee nuorten mielestä ylitse muiden: TikTok.

– TikTokissa olen huomannut ihan kauheita kommentteja. Siellä pystyy kommentoimaan nimettömänä ja sinne voi luoda monta tiliä, sanoo Elsi Ståhlström.

– Tiedän ihmisiä, joilla on yli kymmenen käyttäjätunnusta, lisää Daniel Lindholm.

TikTokissa julkaistaan lyhyitä videoita, joihin voi lisätä myös tekstiä. Teksti saattaa olla esimerkiksi kysymys tai kommenttipyyntö, johon videon katsojien toivotaan reagoivan. TikTok on helppo valjastaa kiusaamiskanavaksi.

– Voi olla esimerkiksi teksti, jossa pyydetään tägäämään tyyppi, jolla on aina rumat vaatteet, sanoo Stålhlström.

Peppilotta Asklöf arvioi, että sosiaalisen median kautta tapahtuvaa kiusaamista on todella paljon. Yksi osa ilmiötä on erilaisten kuvakaappausten levittäminen.

– Ne voivat olla jotain vanhoja juttuja, joihin ei voi enää vaikuttaa, sanoo Asklöf.

Sosiaalinen media on nuorille myös tärkeä luovuuden ja itseilmaisun kanava, ja moni nuori on kiinnostunut tuottamaan sisältöä eri kanaviin. Julma keskustelukulttuuri ja kiusaaminen eivät kuitenkaan edistä oman ilmaisutyylin hiomista ja sosiaalisen median kokeiluja.

– Voi olla niin, ettei uskalla tehdä vaikka Youtube-videoita, koska pelkää, että niistä tulee sanomista, sanoo Asklöf.

 

Opettajakin voi viedä ilon koulupäivästä

Koulumaailmassa tapahtuvasta kiusaamisesta puhutaan yleensä oppilaiden välisenä ongelmana, jossa opettajat toimivat ratkojina ja rauhanneuvottelijoita.

Nuorten kokemusten mukaan tilanne voi myös se, että opettajan käytös on kiusaamista. Opettajan käytöksellä voi olla isoja vaikutuksia opiskeluun, kun esimerkiksi itselle mieluinen valinnaisaine voi jäädä valitsematta.

– Minä olisin halunnut tietyn valinnaisaineen, mutta en uskaltanut ottaa sitä, koska pelkäsin saavani tietyn opettajan, sanoo yhdeksäsluokkalainen Jenna Laaksonen.

Nuoria harmittaa myös se, jos opettajilla on vahvoja ennakkoasenteita isompien sisarusten edesottamusten perusteella.

Opettajat joutuvat myös kiusaamisen kohteeksi. Kahdeksasluokkalainen Daniel Lindholm sanoo, että provosointi voi olla loputonta.

– Jotkut oppilaat rääkkäävät opettajia, mutta opettajilla pitäisi olla kolme vuotta pitkä pinna per oppilas.

Kohti Salohallia

  • Hermannin koulu voitti tammikuussa Ole muutoksentekijä -haasteen. SSS uutisoi tuolloin koululaisten saaneen4 000 euron palkintopotinehdotuksen toteuttamiseen.Suunnittelemansa kampanjan nimeksi oppilaat ovat antaneet #kiusaamisvapaahermanni.
  • Hermannilaisten ideana on tehdä kiusaamista näkyväksi. He keräävät anonyymejä kiusaamistarinoita oman koulun oppilailta. Tukioppilaat kokoavat tarinat, kertovat niistä ja tekevät niiden avulla koululle oman kiusaamisen vastaisen biisin.
  • Kampanja huipentuu elokuussa Salohallissa järjestettävään tapahtumaan, johon kutsutaan Salon kaikki yläkoululaiset ja heidän vanhempansa. Palkintoraha auttaa nuoria suunnitelman toteuttamisessa, mutta se ei kata kaikkia kuluja. – Koska kyseessä on näin tärkeä asia, toivomme mukaan paikallisia tahoja, sanoo tukioppilastoimintaa ohjaava opettaja Maarit Vainio.
  • Ole muutoksentekijä -haasteen alullepanija on Turun yliopiston professori Christina Salmivalli tutkimusryhmineen. Salmivalli on tehnyt kiusaamiseen liittyvää tutkimusta jo 1990-luvun alusta lähtien ja on tunnettu myös KiVa Koulu -ohjelman kehittäjänä.
1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Koulukiusattu -61
5 kuukautta sitten

Minua kiusattiin koulussa, neljä tyttöä painoivat minut seinää vasten ja sitten piti toistaa, mitä he sanoivat, ja sitten pilkkasivat minua puheviastani. Heillä oli hauskaa, kun minua itketti.

Minun mielestäni se ei ollut leikkiä, pelkäsin niitä tyttöjä. Opettajille tai kotona en uskaltanut kertoa, koska se oli jo käynyt selväksi, mitä siitä sitten seuraa.