Hyvinvointialueesta Varsinais-Suomen suurin työnantaja – Salosta siirtyy yli 1 500 työntekijää

5
– Sote-uudistukseen liittyy hirveästi politiikkaa, mutta saadaanko mukaan sosiaalihuollon ihmisiä kertomaan työstään lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä tai vammaispalveluissa? miettii Markus Virtanen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta tulee maakunnan suurin työnantaja. Sen palvelukseen siirtyy vuoden 2023 alussa runsaat 22 000 vakituista työntekijää kunnista ja kuntayhtymistä.

Lähes kaikki heistä työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Pelastustoimen mukana siirtyy nelisensataa henkilöä.

Vakituisten lisäksi suuri organisaatio työllistää koko ajan tuhansia sijaisia.

Sen lisäksi, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueesta tulee maakunnan suurin työnantaja, se on henkilökunnalla mitaten myös Suomen suurin hyvinvointialue.

Salon kaupungilta hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksella runsaat 1 500 erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä työskentelevää ihmistä.

Lisäksi työnantaja vaihtuu osalla niin kutsutuissa tukitehtävissä työskentelevillä. Heitä löytyy muun muassa ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluista, laitoshuollosta ja hallinnosta.

Periaate on, että jos soten osuus työstä on vähintään puolet, henkilö siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.

Syksyn tietojen perusteella siirtyvästä henkilöstöstä runsaat 1 200 on vakituisia ja alle 300 määräaikaisia. Salo on niin suuri työnantaja, että luvut elävät koko ajan, ja määrä on vuoden päästä jonkin verran erilainen kuin nyt.

Kaupungin palvelukseen on jäämässä enemmän väkeä kuin mitä hyvinvointialueelle siirtyy. Suurimmat palvelut ovat varhaiskasvatus ja perusopetus.

Toisaalta taas esimerkiksi kaupungintalolla työskentelee uudistuksen jälkeen sekä kaupungin että hyvinvointialueen työntekijöitä.

Sote-uudistuksen jälkeen Salon kaupungilta saa palkkansa noin 1 700 vakituista työntekijää. Sijaisten ja muiden määräaikaisten määrä vaihtelee. Heitä on kuitenkin satoja.

Salossa on kokemusta suurista siirroista. Seudun kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän fuusio tapahtui vuonna 2009.

Salon kaupungin henkilöstöjohtajan Christina Söderlundin mukaan se heijastuu myönteisesti sote-uudistuksen valmistautumiseen.

– Kuntaliitoksen kokemukset ovat olleet suureksi avuksi. Muutosvalmius ja -kyky ovat toista luokkaa kuin monessa muussa kunnassa, hän sanoo.

Kaikissa kunnissa selvitetään parhaillaan, ketkä ovat siirtymässä hyvinvointialueelle ja ketkä jäävät kuntien palvelukseen. Ensimmäisen selvitysten takaraja on helmikuun loppu.

Tammikuussa valittavat aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa. Ne vahvistavat henkilöstön siirtosuunnitelmat.

Myös sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestön Tehyn pääluottamusmies Mari Rask viittaa kuntaliitokseen.

– Henkilöstön kannalta tämä on hyvin samanlainen muutos. Työt jatkuvat, mutta palkanmaksaja muuttuu.

Rask oli itse kuntaliitoksen aikaan Halikon kunnan palveluksessa.

Sote-uudistus ei koske Raskia henkilökohtaisesti, sillä hän työskentelee lastenhoitajana päiväkodissa ja jää kaupungin palvelukseen.

Hän pitää henkilöstön asemaa uudistuksessa turvattuna. Henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Työ- ja virkasuhteisiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet pysyvät ennallaan.

– Keväällä käytävissä yt-neuvotteluissa sovitaan, miten ja millä aikataululla työehtoja harmonisoidaan.

Rask toimii pääluottamusmiehenä Marja Lampaisen perhevapaan ajan.

Pääluottamusmies Lampainen valittiin kuitenkin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöfoorumin jäseneksi.

Hän näkee uudistuksessa mahdollisuuksia.

– Näkemys on hyvin vahvasti myönteinen, mutta valmistelu on kestänyt liian kauan. Varsinais-Suomessa palveluverkko on hajanainen, eikä nykymallilla päästä kehittämään perustoimintaa. Kun kustannuksia yritetään saada pienemmiksi, peruspalvelut pitää saada oikeasti pelittämään, Lampainen sanoo.

– Esimerkiksi henkilöstöpula osoittaa, että uudistus olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. Tilanne on kriisiytymässä, jos ei ole jo kriisiytynyt. Hyvinvointialue kohtaa ongelmat, jotka ilman uudistusta tulisivat vastaan kunnissa.

Koskella asuva Lampainen on myös keskustan ehdokkaana aluevaaleissa. Hän työskentelee Salon terveyskeskuksessa fysioterapeuttina.

– Sote- ja pelastuspuolelta on aika paljon asiantuntijoita ehdokkaina, hän sanoo.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöfoorumissa on kuutisenkymmentä jäsentä. Henkilöstöfoorumille tuodaan kommentoitavaksi henkilöstöön vaikuttavia valmistelussa olevia asioita. Tulevaa hyvinvointialuetta valmistelee väliaikainen valmistelutoimielin vate.

Salosta henkilöstöfoorumiin kuuluu myös Markus Virtanen. Hän on Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian Salon kaupungin sosiaalityön palveluiden luottamusmies.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on puhuttu vähän sosiaalityön palveluista. Virtanen muistuttaa, että sosiaalipalvelut koskevat kaikkia vauvasta vaariin aivan niin kuin terveyspalvelutkin.

Sote-uudistukseen liittyvä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma tähtää virallisesti siihen, että ”ammattilaisten yhteistyötä vahvistetaan, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena ja hän saa tarvittavan avun tai tuen yhdellä yhteydenotolla”.

Sosiaaliohjaajana aikuissosiaalityössä työskentelevä Virtanen tunnistaa tarpeen.

– Meillä on asiakkaita, jotka voivat tarvita apua päihde- ja terveysongelmiin, ja samalla pitäisi saada myös heidän taloudellisia asioitaan kuntoon. Kaikki eivät halua tai osaa hakea apua. Myös heidät pitäisi pystyä tavoittamaan.

Virtanen miettii, minkälaisia päättäviä elimiä hyvinvointialueelle valitaan vaaleilla ja vaalien jälkeen. Hän toivoo, että päättäjien pöydissä nähdään myös sote-asiantuntijoita.

– Uudistukseen liittyy hirveästi politiikkaa, mutta saadaanko mukaan sosiaalihuollon ihmisiä kertomaan työstään lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä tai vammaispalveluissa? Tiedon tuottaminen päätöksentekoon on tärkeää.

 

Historian suurin henkilöstön siirto ja palkkojen harmonisointi

Hyvinvointialueiden muodostaminen on Suomen historian suurin henkilöstön siirto. Hyvinvointialueille siirtyy noin 173 000 työntekijää kunnista ja kuntayhtymistä.

Kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen jää runsaat 209 000 henkilöä.

Siirtyvästä henkilöstöstä naisten osuus on 84 prosenttia. Keski-ikä on noin 45 vuotta.

Varsinais-Suomi on henkilöstöltään suurin hyvinvointialue. Asukasluvultaan se on toiseksi suurin Pirkanmaan jälkeen.

Henkilöstöltään pienimpiä hyvinvointialueita ovat Kainuu ja Keski-Pohjanmaa noin 3 500 työntekijällä. Helsingin kaupunki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen.

Hyvinvointialueiden aloittaessa alkaa myös palkkojen harmonisointi. Yhteinen työnantaja tarkoittaa yhtenäisiä palkkoja. Joidenkin palkka nousee, mutta kenenkään palkka ei harmonisoitaessa laske.

Hallituksen arvio harmonisoinnin hinnasta koko maassa on korkeimmillaan yli 430 miljoonaa euroa. Sekä ammattijärjestöjen että Kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajien mukaan se ei riitä.

Vaalit lähestyvät

Sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimi siirtyvät vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille.
Hyvinvointialueiden valtuutetut valitaan vaaleissa 23. tammikuuta.
Ennakkoäänestys on 12.–18. tammikuuta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella valitaan 79 valtuutettua.

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Lomittaja
8 kuukautta sitten

”Keväällä käytävissä yt-neuvotteluissa sovitaan, miten ja millä aikataululla työehtoja harmonisoidaan.”

Niinhän sitä kuvitellaan.

Todellisuudessa yhdenvertaisuussyistä Salo ei sovi.

Salon aiemman liikkeenluovutuskäytännön mukaan, vasta liikkeenluovutuksen jälkeen vastaanottava taho neuvottelee harmonisoinneista ja niihin liittyvistä aikatauluista.

Näin kohdeltiin Salossa lomittajia. Ei saatu etukäteen aikatauluja.

Olkaapa tarkkoja siitä, että saatte edes palkkanne ja palkanlisänne aikanaan ja ajoissa. Salo nimittäin kieltäytyi luovuttamasta kaikkia tietoja, ennen viimeistä päivää, joten on arvoitus ehtiikö luovutuksensaaja maksamaan palkat ajoissa.

Hellu
8 kuukautta sitten

Tässä tulee mielenkiintoinen yhtälö. Sote sulkee maaseudut, eli mitä ylemmäs Suomea mennään, niin matkat terveydenhoitoon pitenevät. Tämä ei tue vihreää ajattelua.

Ajatus sotessa on, että kaikki muuttavat keskuksiin, ja näihin sijoittajat ovat keskittyneet.

Vuokra-asunnoista tulee kysyntää meille vanhuksille, jotka tarvitsevat terveysapua. Jos rahat ei riitä, tulee Kela apuun, eli on varmat vuokralaiset tulossa.

Tavis torilta
8 kuukautta sitten
Reply to  Hellu

Soten sekasotku. Sitähän hallituksen päätöksistä on useimmista tullut, kuten ehkä muistatte. Salosta siirtyy yli 1 500 työntekijää sotelle. Säästyykö kaupunki heidän palkanmaksuilta, vai miten se menee?

Tammisiltalainen
8 kuukautta sitten
Reply to  Tavis torilta

Kyllä. Palkat 1.1.2023 alkaen maksaa HVA, joka taas saa rahansa valtiolta. Salon reunoilla tuskin suurta muutosta tapahtuu, koska palvelut on jo nyt siirretty ns. vanhaan Saloon.

Kannattaa silti miettiä, kenelle äänensä antaa, demokraattisille tahoille vai Pörriäisten marioneteille.

Tammisiltalainen
8 kuukautta sitten

Voisin jatkaa soten rahoituksesta sen verran, että kunnallisvero tulee putoamaan noin puoleen valtion pakottamana, mutta valtionvero taas nousee. Uudistuksen on luvattu olevan kustannusneutraali veronmaksajalle.

Tosin pääomatuloja saavat eivät varmaan tästä muutoksesta pidä, koska pääomatuloista ei tarvitse maksaa kunnallisveroa, vain valtionveroja. Ovat siis nykyisessä sote-järjestelmässä vapaamatkustajina.