Salossa kokoomus piti omat äänensä, perussuomalaisten potti puolittui

6
– Oli vahva odotus, että saisimme Salosta läpi kaksi ehdokasta, sanoo keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja Johanna Riski.

Salolaisten puolueiden joukosta löytyy aluevaalien jälkeen tyytyväisiä ja pettyneitä. Jälkimmäisiin kuuluu keskusta, joka ei saanut läpi yhtään salolaista ehdokasta.

Salon kaupunginvaltuuston suurista puolueista perussuomalaisten kannatus romahti aluevaaleissa, mutta se sai kuitenkin kaksi edustajaa aluevaltuustoon. Kokoomus taas sai ääniä suunnilleen saman verran kuin edellisissä vaaleissa, vaikka jaettavaa oli vähemmän.

Aluevaalien äänestysprosentti jäi alhaiseksi. Salossa annettiin vajaat 19 300 ääntä. Se on melkein 3 500 ääntä vähemmän kuin viime vuoden kuntavaaleissa ja noin 8 600 ääntä vähemmän kuin edellisissä eduskuntavaaleissa.

Salolaiset ehdokkaiden menestys aluevaaleissa oli ennen muuta kiinni salolaisten antamista äänistä (SSS 27.1.).

Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Anu Aaltonen pitää puolueen tulosta kokonaisuutena hyvänä. Kokoomus on maakunnan suurin puolue, ja Salosta aluevaltuustoon valittiin Juhani Nummentalo ja Elina Suonio-Peltosalo .

Kaksi valtuutettua Salosta on Aaltosen mukaan ”ok tulos”. Se olisi voinut olla parempikin, ja kaikkiaan Aaltonen olisi suonut, että Salosta olisi saatu läpi enemmän kuin kuusi valtuutettua.

– Teimme alueellisia, emme Salon vaaleja. Tästä on hyvä lähteä kohti eduskuntavaaleja, mutta analysoimme tuloksen tarkkaan ennen kuin päätämme strategiasta. Eduskuntavaaleihin saadaan Salosta hyvä ehdokas tai hyviä ehdokkaita.

SDP:n Risto Keto-oja sanoo vaalien menneen salolaisittain niin kuin hän odottikin.

– Gallupit antoivat demareille niin huonon tuloksen, että siihen en uskonut. Maakunnan tasolla tulos on tyydyttävä, hän sanoo.

SDP on hyvinvointivaltuuston toiseksi suurin ryhmä 16 paikalla. Salolaisia ryhmässä on kaksi, Saku Nikkanen ja Simo Paassilta .

– Äänestysvilkkauden toitotettiin etukäteen jäävän alhaiseksi, ja niin se jäikin. Kun prosentti on alle 50, tulos ei kerro kansalaisten mielipidettä. Paremmalla äänestysprosentilla meidän tuloksemme olisi ollut parempi.

Lähtöasetelma eduskuntavaaleihin on Keto-ojan mukaan hyvä, mutta ehdokasasetelma on Salossa auki.

– Siihen palataan, kunhan pöly aluevaalien jälkeen laskeutuu.

Valtakunnan tasolla Keto-oja arvelee hallitusyhteistyön paranevan keskustan menestyksen myötä.

Salosta aluevaltuustoon valittiin poliitikkoja, jotka ovat kaupungin päätöksenteon ytimessä.

– On hyvä, että myös luottamushenkilöillä on osaamista, kun rakennetaan uutta organisaatiota. Silloin voi odottaa, että työn jälki on parempaa, Keto-oja sanoo.

Keskustalle Salon vaalitulos oli pettymys, vaikka maakunnan ja valtakunnan tulos oli niin hyvä, että se antaa virtaa seuraaviin vaaleihin.

Aluevaltuuston 12 keskustalaisen joukossa ei ole yhtään salolaista.

– Oli vahva odotus, että saisimme Salosta läpi kaksi ehdokasta, sanoo kunnallisjärjestön puheenjohtaja Johanna Riski .

Loimaalla puolue onnistui paremmin. Huomattavasti Saloa pienemmästä kaupungista valtuustoon pääsi kolme keskustalaista. Parhaiten salolaisista menestyi Johannes Alaranta , joka ylsi toiselle varasijalle.

Riski sanoo keskustalla olevan dna:ssa, että vaaleihin lähdetään täysillä listoilla. Äänten keskittäminen taas on vierasta, mikä näkyy esimerkiksi Salon kuntavaaleissa keskustan ehdokkaiden tasaisina tuloksina. Pitkällä alueellisella listalla niin ei menestytä.

Riski on keskustan piirin varapuheenjohtaja.

– Eduskuntavaalien työstäminen alkaa vaalipiirissä, myös Salon alueella. Salosta on perinteisesti ollut oma ehdokas.

Siitä huolimatta, että yhä harvempi äänestää, kokoomuksen äänimäärä on pysynyt Salossa ennallaan. Keskustan äänimäärä on laskenut hieman, SDP:n enemmän, mutta perussuomalaisten äänimäärä on romahtanut.

Puolueen ehdokkaille annettiin Salossa aluevaaleissa vajaat 2 500 ääntä. Se on melkein puolet vähemmän kuin kuntavaaleissa. Eduskuntavaaleihin verrattuna ääniä kertyi nyt runsas kolmannes.

Salolaiset Mikko Lundén ja Heikki Tamminen saivat huvenneesta äänipotista niin suuren osan, että tulivat valituksi.

– Vahvat ehdokkaat pääsivät odotetusti läpi, sanoo Salon perussuomalaisten puheenjohtaja Mika Laitinen .

Helsingissä päätetyt teemat eivät purreet vaaleissa, hän arvioi.

– Nyt vedetään ensin henkeä, ja sitten puhutaan eduskuntavaaleista

Vasemmistoliiton Salossa saamat äänet puolittuivat viime eduskuntavaaleista. Kuntavaaleista tulos hieman parani.

Salolaisista aluevaaliehdokkaista pärjäsi parhaiten Timo Lähteenmäki . Hän on viides varavaltuutettu. Vasemmistoliitolla on aluevaltuustossa kymmenen edustajaa.

Puolueen puheenjohtaja Li Andersson sai Salosta yli 300 ääntä. Kaikkiaan vasemmistoliiton ehdokkaita äänesti noin 1 300 salolaista.

– Tulos ei ole hyvä Salossa, joka on maakunnan toiseksi suurin kaupunki, sanoo kunnallisjärjestön puheenjohtaja Tero Lindholm .

– Salolaista näkökulmaa päätöksentekoon saadaan kuitenkin, kun lautakuntapaikkoja jaetaan.

Eduskuntavaaleista ei vasemmistoliiton piirin hallitukseen kuuluvan Lindholmin mukaan ole vielä keskusteltu, mutta Salosta tulee ehdokas.

Kun vertaillaan kannatuksen kehitystä, Liike nyt oli Salossa vaalivoittaja. Uusi ja pieni puolue kasvatti äänimääräänsä 40 prosenttia.

Puolue sai aluevaltuustoon yhden edustajan, turkulaisen Jethro Rostedtin .

Salon seudun Liike nytin puheenjohtaja ja ainoa kaupunginvaltuutettu Mika Nummenpalo ajatteli, että maakunnassa olisi voinut mennä läpi kolmekin ehdokasta.

– Olemme kuitenkin tosi tyytyväisiä. Löytyy ehdokkaita, jotka luottavat siihen, mitä me teemme. Se antaa uskoa tuleviin eduskuntavaaleihin. Todennäköisesti katson vielä ne.

Nummenpalo oli itse ehdolla aluevaaleissa ja myös viime eduskuntavaaleissa.

Liike nytin ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu ovat salolaisia, Laura Riski ja Satu Paananen.

Perussuomalaisten tavoin vihreät menestyivät selvästi edellisiä vaaleja heikommin. Puolue keräsi Salossa 746 ääntä, pitkälti toistatuhatta vähemmän kuin kuntavaaleissa.

Salon seudun vihreiden puheenjohtajan Pasi Lehden mukaan Salo jäi mainonnassa pimentoon, eikä maakunnan toiseksi suurinta kaupunkia huomioitu tarpeeksi.

– Meillä oli hyvä vaaliohjelma, mutta sitä oli vaikea avata ihmisille ruohonjuuritasolla. Emme saaneet kerrottua viestiämme isojen puolueiden välissä. Äänestäjien kanssa pitää päästä dialogiin toreilla ja paneeleissa, sanoo Lehti.

Vihreissä ei ole vielä mietitty eduskuntavaaleja.

– Sulatellaan tämä tappio ensin. Eduskuntavaalit ovat kuitenkin yhdistyksen hallituksen listalla jo helmikuussa.

Juttua on korjattu 29.1. klo 10.50. Liike nytin toinen varavaltuutettu on Satu Paananen.

TOIMITTAJAN KOMMENTTI: 14 kuukautta eduskuntavaalein

Aluevaalit on käyty, ja eduskuntavaaleihin on reilut 14 kuukautta. Varsinais-Suomen 17 kansanedustajasta kymmenen oli ehdolla aluevaaleissa, ja kaikki tietysti valittiin. Vaikka eivät aktiivisesti uuden valtuuston työhön osallistuisikaan, kaikilla oli myönteistä vaikutusta siihen, miten puolue menestyi aluevaaleissa.

Ehdolla oli myös poliittisella uralla eteenpäin pyrkiviä hahmoja, jotka mittauttivat maakunnallista kannatustaan.

Todellisia maakunnallisia ehdokkaita vaaleissa oli vähän. Varsinaissuomalaiset äänestivät mieluimmin omien kuntiensa ehdokkaita, ja juuri niillä äänillä monet pääsivätkin valtuustoon.

Aluevaalit antavat eväitä puolueiden piirijärjestöille, kun ne etsivät ja asettavat eduskuntavaaliehdokkaita. Ensimmäiset ehdolle haluavat astuvat esille lähikuukausina, jos vanhat merkit pitävät paikkansa.

Salossa ääniä on tarjolla niin paljon, että niistä saa rakennettua pohjan vaalipiiritason onnistumiselle. Aluevaltuuston päässeiden salolaisten tulokset olivat buustattua kuntavaalitasoa. Tähän luokkaan kuuluvat muun muassa Saku Nikkanen (sd.) ja Juhani Nummentalo (kok.). Kansanedustaja Mikko Lundén (ps.) sai vähemmän ääniä kuin kuntavaaleissa. Somerolainen Jani Kurvinen (kesk.) sai yli tuhat ääntä, mikä on ylivoimainen tulos salolaisiin keskustan ehdokkaisiin verrattuna.

Eduskuntavaalit ovat eri vaalit kuin aluevaalit. Kenttä on sama, mutta pelaajia on vähemmän. Kotikaupungistakin on mahdollista kerätä ääniä huomattavasti enemmän kuin aluevaaleissa.

Aluevaalien menestyneimmät ehdokkaat eivät kaikki edes halua pyrkiä eduskuntaan. Mutta jos he haluavat, heitä on vaikea sivuuttaa ehdokkaita asetettaessa.

6 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Olli P.
3 kuukautta sitten

Oli äänestysprosentti mikä tahansa, se kertoo kansalaisten mielipiteen vallalla olevasta politiikasta ja sen arvostuksesta.

Alueet
3 kuukautta sitten
Reply to  Olli P.

Alueitahan ei vielä ole, joten ei ole ollut niiden politiikkaakaan.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Olli P.

Aika omituinen keino protestoida, nimittäin jättää äänetämättä. Silloinhan tyytyy tilanteeseen.

Vaalit
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Mielestäni äänestämättä jättäminen on oikea tapa protestoida. Tyhjän äänestäminen ei olisi samalla tavoin vahva kannanotto.

Marko
3 kuukautta sitten
Reply to  Vaalit

Mitä tuo sinun protestisi saa aikaiseksi?

Urpo
3 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Joko on niin saamaton, ettei viitsi äänestää tai vaihtoehtoisesti on tyytyväinen nykytilaan ja luottaa muiden valintoihin. Moni asia on täällä oikeasti hyvin, mutta kuvitellaan tilanteen olevan itsestänselvyys. Eipä siinä tehty työ saakaan sille kuuluvaa arvostusta.

Itse olen niin huolissani yhteiskunnallemme epäedullisia asioita ajavien määrästä, etten mistään hinnasta jättäisi äänestämättä missään vaaleissa.