Koulutaksi ojaan kahdesti Suomusjärvellä – käyttäjillä ja urakoitsijalla eri näkemys tienhoidon tasosta

16
Karjalohjantie Suomusjärvellä on aiheuttanut huolta käyttäjille huonon kunnon takia. Keskiviikkona tie oli hiekoitettu. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Suomusjärvellä asuva Rauli Suokas seurasi sunnuntaina jännityksellä kelin muuttumista. Lämpötila nousi reilusti plussan puolella ja taivaalta vihmoi vettä.

Läheinen Syvälammelta Karjalohjalle menevä Karjalohjantie meni hetkessä kaameaan kuntoon. Samoin kävi Arpalahdentielle.

– Kaveri sanoi, että hän näki sunnuntaina useamman auton ojassa ja poikittain tiellä. Eräs asukas ei ollut päässyt autolla kotiinsa.

Suokas kertoo olleensa erittäin huolissaan tien kunnosta ja soittaneensa Väyläviraston tieliikennepäivystykseen eli Tienkäyttäjän linjalle.

– En ollut ainoa soittaja. Moni muukin tietä käyttävä kertoi tehneensä ilmoituksen Karjalohjantiestä.

Tieto tien huonosta kunnosta kirjautui järjestelmään kello 16.

Suokas perheineen käyttää tietä päivittäin. Myös hänen lapsensa kulkevat koulutaksilla kyseistä tietä. Suokas ilmoitti tien huonosta kunnosta myös koulukuljetuksista vastaavalle taksiyritykselle.

Maanantaina aamulla urakoitsija kävi paikalla hiekoittamassa Karjalohjantien kello 7:n maissa Tie oli kuitenkin edelleen niin huonossa kunnossa, että Suokas päätti viedä itse lapset kouluun. Samaan ratkaisuun päätyi muitakin lasten vanhempia.

– Ja niin siinä sitten kävi, että koulutaksi oli ojassa. Onneksi taksi oli vasta reittinsä alussa, eikä kyydissä ollut lapsia.

Koulukyydeistä vastaavasta yrityksestä kerrotaan koulutaksin ajautuneen ojaan liukkauden takia. Tie oli tapahtumahetkellä jäässä ja jään päälle oli satanut uutta lunta.

– Vauhtia oli ollut vähän, mutta keli oli ollut erittäin vaativa. Kuskikaan ei onneksi loukkaantunut.

Sama toistui tiistaina, kun eri yrittäjän koulutaksi ajautui liukkauden takia ojaan.

Suokkaan mukaan Karjalohjantie ei suinkaan ole ainoa huonossa kunnossa oleva tie.

– Se on ihan yleinen ongelma, ettei maaseudun teitä enää hoideta ja huolleta samaan tapaan kuin aikaisemmin, Suokas painottaa.

– Tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa. Tässä saa jo pelätä oman ja etenkin lasten turvallisuuden puolesta, hän jatkaa.

Samaa sanotaan koulukyydeistä vastaavasta yrityksestä

– Samanlaisia ongelmia on maaseudun teillä ympäri Saloa.

Joulukuussa koulutaksi kaatui kyljelleen ojaan Perniössä (SSS 13.12.). Yksi oppilas kuljettiin tuolloin hoidettavaksi yliopistosairaalaan. Taksissa oli kuskin lisäksi seitsemän lasta ja nuorta.

Myös Arpalahdentie Suomusjärvellä on ollut ajoittain todella liukas. Urakoitsijan mukaan viime päivien kelit ovat olleet erittäin haastavat tienhoidon kannalta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Karjalohjantien ja Arpalahdentien kunnossapidosta vastaa Salon puolella YIT. Molemmat tiet ovat osin Uudenmaan puolella. Urakoitsija vaihtuu maakunnan rajalla.

YIT:n työmaapäällikkö Juho Laaksonen sanoo viime aikojen kelin olleen erittäin haastava tienhoitajan kannalta.

– Lumisateen kanssa kyllä pärjätään, mutta vesisade polanteiselle tielle on huono juttu. Kun sataa vettä, hiekka jää veden alle ja sekoittuu polanteeseen.

– Pakkasten tultua hiekka jää polanteen sisään niin, ettei siitä ole enää mitään apua. Millikin vettä hiekan päällä riittää tekemään tiestä liukkaan, hän toteaa.

Laaksonen sanoo ongelman olevan nimenomaan alemmalla tiestöllä.

– Isommilla teillä suola auttaa pitkälle.

Laaksosen mukaan Arpalahdentietä ja Karjalohjantietä on hoidettu asianmukaisesti. Esimerkiksi tiistaina teillä tehtiin polanteenpoistoa ja karhennusta. Toimilla varauduttiin tulevien päivien vaihteleviin keleihin.

YIT tekee päivittäin tiestötarkastuksia eli teiden kuntoa seurataan jatkuvasti.

–  Isompia murheita kyseisillä teillä ei ole ollut, tiet on hoidettu asianmukaisesti keliolosuhteisiin nähden hän toteaa.

Talvikunnossapidon määrärahat ennallaan

Salon seudun teiden talvikunnossapitoon käytettävät määrärahat ovat pysyneet kutakuinkin samana viime vuodet.

– Rahoitukseen ei ole tullut muutoksia, pudotusta ei ole, eikä hoitotasoa ole alennettu, sanoo Varsinais-Suomen ely-keskuksen maanteiden hoidon projektipäällikkö Petri Suomi.

Varsinais-Suomen ely-keskus käyttää Salon ja Someron teiden kunnossapitoon talvesta riippuen noin miljoona euroa. Ely-keskuksen vastuulla on Salon seudulla kaikkiaan 1 120 kilometriä teitä.

Viime viikkojen hankalat olosuhteet ovat vaikeuttaneet teiden kunnossapitoa, ja käyttäjiltä on tullut palautetta teiden huonosta kunnosta.

– Olosuhteet ovat muuttuneet nopeasti, saman vuorokauden aikana on satanut lunta ja vettä. Lisäksi on vielä tapahtunut nopea pakastuminen.

– Hoitourakoitsija pyrkii tekemään sen parhaan ratkaisun kyseisellä hetkellä, on se sitten aurausta, liukkaudentorjuntaa tai esimerkiksi polanteentasausta. Joka paikkaan ei ehditä samalla hetkellä, Suomi huomauttaa.

Ely-keskuksen teiden pääurakoitsijana toimii Salon seudulla YIT, jolla on 15–20 aliurakoitsijaa.

– Käytössä on tarvittaessa noin 25–30 yksikköä eli tienhoitolaitetta samaan aikaan, Suomi kertoo.

Suomen mukaan talven kunnossapitoon käytetään rahaa sen verran kuin tarvitaan.

– Tarpeen mukaan nipistetään sitten teiden kesän kunnossapidosta, hän kertoo.

16 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Täyttä soopaa
4 kuukautta sitten

Täysin soopaa, koskaan aikaisemmin ei teitä ole hoidettu huonommin. Aliurakoitsijat sanovat, että ei ole kuulemma rahaa. Saa nähdä, koska sattuu pahemmin.

Keijo K.
4 kuukautta sitten

Täyttä soopaa tosiaan. Muinoin päävastuu oli jollain luotettavalla, kuten kaikki ovat, paikallisella urakoitsijalla, joka saattoi hoitaa työnsä koko potin sallimissa rajoissa. Nyt toisin kuin joku projektipäällikkö väittää, urakoitsijalle saakka menevä osuus rahoituksesta supistuu, kun nuo turhakkeet vievät osansa tienhoitoon tarkoitetuista rahoista.

Autoilijatkin voisivat ajotapaansa korjata ajamalla sen uran sivussa, joka syntyy, kun kaikki ajavat samaa jälkeä.

Ennen wanhaan
4 kuukautta sitten

Aika kultaa muistot. Eivät ne tiet ennenkään talvisin niin priimakunnossa olleet. Itse muistelen vieläkin kauhulla eräitä pienempiä TVH:n teitä 80- ja 90-luvuilla. Syvät jäiset urat, jotka kaarteessa yhdistyivät niin, että jäljellä oli kolme renkaan uraa. Siinä jos vastaan tuli toinen auto, piti äkkiä ratkaista kumpi yrittäisi punnertaa niistä jääränneistä ylös.

Oli jopa tuiskuaitoja isoilla aukeilla, jotta tuulen kinostama lumi ei tukkisi tietä ihan kokonaan.

Ennen oli paremmin
4 kuukautta sitten

Eikö näillä aliurakoitsijoilla ole pomo eli päivystäjä, joka sanoo, koska lähdetään. Omaa järkeä ei saa käyttää tai vaikka asiakkaat soittaisivat suoraan, että nyt pitäisi aurata tai hiekoittaa. Tämä päivystäjä voi olla aivan eri paikkakunnalla, joten ei tiedä yhtään mitään, mitä tuolla tien päällä tapahtuu.

Aikoinaan urakoitsijat saivat toimia oman päänsä mukaan, ja tiet tuli hoidettua. Joka vuosihan tässä on saanut valittaa, kun teitä ei hoideta. Ei tämä vuosi ole mitenkään poikkeus.

Talvet ovat muuttuneet
4 kuukautta sitten

Urakoitsija ei saa korvausta, jos menee ilman aluevastaavan lupaa. Aina on odotettava vastaavan lupaa.

Tämän talven keli on ollut haastava, kun hiekan päälle sataa vettä. Se jäätyy pintaan nopeasti. Pahimmillaan olen huomannut kotipihalla, ettei hiekotus riitä 2-3 tunnin välein. Samalla pitää muistaa, että maa on parhaillaan 65cm jäässä.

Routaukko
4 kuukautta sitten

Salon alueella routaa on vasta 20-25 senttiä. Ongelma on, että päivystäjän lupaa tarvitsee odottaa, vaikka tiet selvästi tarvitsisi jo hoitaa. Tällaisiin talviin on pakko sopeutua, koska tällaisia talvet tulevat olemaan jatkossakin.

Saku
4 kuukautta sitten

Myös pelastus- ja ensihoitoyksiköillä on ongelmia kohteeseen pääsyssä, koska tiet ovat hirvittävässä kunnossa. On vain ajan kysymys, että jollekin käy tämän asian vuoksi huonosti.

Kaveri
4 kuukautta sitten

Suosittelen urakoitsijalle optikolla käymistä – näkeehän sen sokea Reettakin, kun vaan tuolla ajelee.

Ennen oli paremmin
4 kuukautta sitten
Reply to  Kaveri

No kun se urakoitsija ei päätä koska lähtee, vaan se päivystäjä. Turha olla kiukkuinen niille, jotka työn tekee, vaan sille joka asiasta päättää. Ja minä laitoin tuonne äskeiseen, että se päivystäjä voi asua aivan eri suunnalla, ei yhtään tiedä, onko lunta satanut vai tiet jäässä. Esimerkiksi jos ukko on Kaarinassa, niin ei voi millään tietää, millainen sääolosuhde Suomusjärvellä on.

Timo S.
4 kuukautta sitten

Myös kirkonkylältä asti jo 10-vuotiaiden koululaisten pitäisi kävellä 4,5 kilometriä kouluun. Aluksi pari kilometriä tuota hoitamatonta tietä, missä ei ole valoja eikä edes piennarta, mutta raskasta liikennettä kyllä. Sitten loppumatka 110-tien reunaa.

Aikanaan oli jokavuotinen taistelu koulukyydistä, kun kaupungilla tuijotettiin vain koululiitu-ohjelmaa, jonka mukaan reitti on turvallinen kolmasluokkalaisille ja sitä vanhemmille. Sitä se ei ole edes aikuisille.

Herätys
4 kuukautta sitten
Reply to  Timo S.

Älytöntä. Nyt päättäjät herätys. Mitä jos kyse olisi omasta lapsestanne, joka joutuu tarpomaan koulutietään hengenvaarallisissa olosuhteissa?
Pitääkö aina tapahtua vasta, kun on jo myöhäistä?

Tiekarhu
4 kuukautta sitten

Silloin 1980-ja 1990-luvuilla tiet olivat lumiset ja paikoin vaaralliset kolmiraiteiset, mutta silloin tuli kuitenkin tilannetta korjaamaan iso ja vahva tiekarhu, joka rikkoi paksummankin jääkerroksen. Hyvä ja tosi tehokas oli myös Destian iso kuorma-auto, jossa lavalla oli painot, auton keulassa siipiaura, lavan alla jyrsinrauta ja taaimmaisena siipiaura, joka siirsi jäämurskeen tien penkalle. Tämän käsittelyn jälkeen tie oli leveä ja tasainen. Tänä vuonna pienempien teiden hoito ala-arvoista. Vain traktorilla ajavat ja jäiset raiteet ovat syvät ja korkeareunaiset.

Allan
4 kuukautta sitten
Reply to  Tiekarhu

Kun nyt edes ajaisivat auralevyt kunnolla tienpintaa pitkin, eivätkä levyt ilmassa.

Kun ajaa aurat ilmassa niin teriä kyllä säästyy, mutta tien kunto on sitten huono ja täynnä uria. Ne auran terät ovat kalliita ja halvaksi kilpailutetut hinnat houkuttavat huonontamaan laatua, kun kriteerit eivät ole kunnollisia.

Mamma maalta
4 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Tiekarhu oli viime yön aikana käynyt höyläämässä maantien Muurlassa. Perjantaiaamuna tie oli tasainen ja raiteiden jääreunat madaltuneet, lähes poistuneet. Mutta ne raiteiden pohjat olivat hyvin hyvin liukkaat edelleen tietysti.

On siinä tekemistä, että saa auton tiellä pysymään, jos olet vähän ajeleva eli kokematon kuski.

Keijo K
4 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Onhan sekin ehkä joskus totta, että se joka on tiekarhun nähnyt etäisyyden päästä, on paras toisen tekemän työn arvostelija (tiekarhun kuljettajan). Miksi siinä urassa pitää välttämättä ajaa kun pito on paljon parempi siinä vieressä pehmeällä jäällä.

Tämä oli siis sarkasmia, mielensäpahoittajille
4 kuukautta sitten
Reply to  Tiekarhu

Tiekarhu, häviävä luonnonvara, kuten muutkin pedot.

Suomessa ei saa pedot näkyä eikä kuulua.