Millainen perintö uudelle vuodelle?

0

VESA JAAKOLA. Vuodenvaihde on otollista aikaa katsahtaa maailman menoa ajallisesti kahteen suuntaan: Mitä nähtiin ja koettiin päättyneenä vuonna ja mitä on odotettavissa uudelta vuodelta perintönsä valossa?

Alkaneen vuoden näkymissä on vain harvoja ilon aiheita, jos ollenkaan. Maailman megatrendien mittareista useimmat osoittavat alaspäin. Näin on esimerkiksi suurvaltasuhteiden, ihmisoikeuksien ja kansojen elinolojen osalta.

Viime vuonna suurvaltasuhteet huononivat entisestään. Niissä on nyt uudenlaisia, vaarallisia jännitteitä. Eniten niitä lisää Yhdysvaltain ja Kiinan kilpailu maailman herruudesta. Tämä kiihtynee entisestään.

Idän ja lännen valtioiden suhteet ovat kylmenemässä Euroopassakin. Täällä niitä jäätävät nyt eniten Venäjän vaatimukset pysäyttää Naton laajentaminen itään ja rajoittaa länsiliiton sotilastoimintaa Venäjän lähialueilla. Vaatimukset koskettavat myös Suomen Nato-suhteita.

Suurvaltasuhteiden jännitteistä kertoo myös niiden asevarustelu. Sitä lisäsivät viime vuonnakin eniten Kiina ja Yhdysvallat sekä asevoimien määrissä että niiden laadussa. Venäjälläkin asevoimia modernisoidaan ja vahvistetaan. Kilpavarustelu jatkunee etenkin ydinaseistuksessa ja ohjusteknologiassa.

Poliittisten järjestelmien kilpailussa hallitustavoista monipuolueinen vaalidemokratia on kokenut tappioita viime vuosina. Kaikissa maanosissa aito kansanvalta on vähentynyt ja epädemokratiat enentyneet.

Kansanvallan tappiota koettiin viime vuonna näkyvimmin Myanmarissa ja Sudanissa, joissa siirryttiin sotilasvaltaan. Kansanvalta hävisi kokonaan Afganistanissa, kun islamistinen Taleban nousi valtaan. Valko-Venäjällä vaalidemokratia kuihtui presidentinvaalissa diktatuuriksi. Venäjällä poliittista oppositiota tukahdutetaan jopa myrkytyksin.

Kilpailussa hallitustavoista yksipuolueiset, jopa yksinvaltaiset mallit ovat vahvoilla. Kiinan malli näyttää houkuttavan monia valtionjohtajia etenkin kehitysmaanosissa.

Köyhien maiden hallituksille kelpaa paremmin Kiinan raha ilman ehtoja kuin Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden raha ihmisoikeusehdoin.

Ihmisoikeuksia heikentää myös se, että oikeusvaltion perustat ovat monin paikoin rapautumassa. Vallan kolmijakoa hämärretään yhä enemmän niin, että hallitukset sekaantuvat oikeusistuinten toimintaan. Oikeudenkäyntien politisointia nähtäneen enenevästi muuallakin kuin Kiinassa, Venäjällä ja Myanmarissa.

Kansojen elinoloja huononsi ja yhä huonontaa koronapandemia. Eri variantein se jatkuu pian jo kolmatta vuotta ja heikentää kansanterveyttä ja kansantalouksien kehitystä vielä pitkään.

Se on tappava tauti varsinkin köyhissä kehitysmaissa, joissa rokotekattavuus on yhä alhainen. Koronapandemia lisää köyhyyttä etenkin kehitysmaissa.

Kaikkien elinoloja heikentää myös maapallon ilmaston lämpeneminen monenlaisin haittaseurauksin. Niiden estämiseksi pieni valonpilkahdus nähtiin marraskuussa Glasgow’ssa, kun siellä isossa ilmastokokouksessa kaikki valtiot asettelivat tavoitteita ilmaston suojelemiseksi.

Tavoitteita pitäisi alkaa toteuttaa kiireimmiten jo alkaneena vuonna.

Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments