Omikron ja sairaaloiden kriisi

0

ULLA JÄRVI. Omikron vie harvoin sairaalaan, mutta pelottelu sairaanhoidon kantokyvyn vaarantumisesta jatkuu. Uhkan jatkuva toistaminen voi heikentää ihmisten luottamusta paitsi mediaan, myös viranomaisiin, joiden julkiset erimielisyydet ovat jo muutenkin kiusallista seurattavaa.

”Koronaviruspotilaiden määrä on Husin sairaaloissa aiempien epidemiahuippujen tasolla”, tiedotti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johto tämän viikon keskiviikkona. ”Koronatapaukset ovat voimakkaassa kasvussa Varsinais-Suomessa”, otsikoi Salon Seudun Sanomat keskiviikkona sairaanhoitopiirin tiistaisesta (18.1.) tiedotteesta kertoessaan.

Herkästi tarttuva omikron jyllää hurjana. Tehohoidossa koronapotilaita oli alkuviikosta koko maassa 64, ja ihmisiä myös menehtyy tautiin. Rokottamattoman ihmisen riski joutua tehohoitoon koronaan sairastuessaan on 33-kertainen kahdesti rokotettuihin verrattuna.

Tällä viikolla koettiin kuitenkin ratkaiseva muutos tiedottamisessa, kun sairaalat ovat alkaneet julkaista arvioita siitä, kuinka moni potilas on tullut sairaalahoitoon koronaviruksen vuoksi tai ”vain sen kanssa”.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan Tyksin 19 koronapotilaasta puolet on joutunut hoitoon koronaviruksen aiheuttamien vakavien oireiden vuoksi. Muut ovat esimerkiksi synnyttäjiä, psykiatrisia ja traumapotilaita, joilla korona on sivulöydös.

Tyks oli tiedotuslinjassaan ensimmäisten joukossa. Keskiviikkona Hus arvioi tiedotteessaan, että 20–30 prosenttia sairaalassa olevista 132 koronapositiivisesta potilaasta ei ole tullut hoitoon nimenomaisesti koronan takia. Koronatartunta oli tuolla hetkellä aiheuttanut siis noin sadan ihmisen sairaalahoidon. Vaikealla influenssakaudella tilanne voi hetkellisesti olla yhtä paha.

Onko niin, että enää vain tehohoidon suurempi tarve erottaa koronapandemian influenssaepidemiasta? Kriisitietoisuuttamme kuitenkin pidetään yllä, koska yli puolet sairaalahoidossa olevista koronapotilaista makaa Husin sairaaloissa.

Maamme suurimmat mediatoimitukset sijaitsevat Helsingissä, ja heille on tutumpaa kipaista kameran kanssa Husiin kuin Kuopion tai Oulun keskussairaaloihin – Kokkolasta tai Savonlinnasta puhumattakaan.

Nyt on aiheellista kysyä, onko mediajulkisuudessa annettu tilannekuva oikea? Tartuntojen valtava määrä on riski yhteiskunnan toiminnoille, mutta sairaalahoidosta on annettava todenmukaista tietoa.

Samaan aikaan moni tunnollinenkin suomalainen kipuilee tiukkojen rajoitusten kanssa. Miksei teatteriin, konserttiin, elokuviin tai urheilutapahtumaan voi mennä koronapassin turvin, maski kasvoilla istumaan omalle paikalleen, jos todennäköisimpänä riskinä on saada itsekseen paraneva infektiotauti?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on lehtitietojen mukaan valmistelemassa siirtymistä uuteen tilastoimiseen. Pyrkimys on kuvata koronan aiheuttamaa todellista tautitaakkaa. Tämä olisi varmasti tervetullut uudistus – ihan näin terveysviestinnän näkökulmastakin.

Jatkuva paniikkinappulan painaminen tai sillä pelottelu vie uhkauksilta terän. Samalla koronankieltäjät saavat valmista materiaalia somekirjoituksiinsa, kun viranomaisten antamat luvut ovat tulkinnanvaraisia.

Kirjoittaja on halikkolainen tiedetoimittaja.