– Luulen, että Leolle tulee vielä kiireiset ajat, kun Peppi tuosta lähtee liikkeelle, naurahtaa Anniina Orrenmaa, kun hän katsoo kahden kuukauden ikäistä Peppiä ja puolitoistavuotiasta Leoa.
– Nyt jo Pepistä lähtee ääntä, ja veikkaan, että hän tulee vielä kietomaan veljen sormensa ympäri. Mustasukkaisuutta on välillä, mutta Leo osaa kyllä olla jo hyvä isoveli. Hän on pitänyt pikkusiskoa sohvalla sylissä ja vetänyt pihalla pulkassakin, Orrenmaa kuvailee.
Salolaisten Anniina ja Hanna Orrenmaan perheessä on kaksi lasta, jotka molemmat ovat syntyneet korona-aikana. Leo syntyi kesäkuun alussa 2020 ja Peppi marraskuun loppupuolella 2021.
– He ovat niitä lapsia, jotka eivät ole nähneet muuta kuin maskinaamaisia ihmisiä, Orrenmaa toteaa.
Koronapandemia leimasi Leon vauva-aikaa, ja sen vaikutuspiirissä on aloittanut ensimmäisen elinvuotensa myös Peppi.
Kun Hanna Orrenmaa lähti synnyttämään Leoa kesällä 2020 Tyksiin, rajoitukset olivat tiukimmillaan.
– Puoliso pääsi silloin sisään sairaalaan vasta, kun synnyttäjä siirtyi synnytyssaliin. Se oli aika rankkaa ensisynnyttäjälle. Kun minä synnytin Pepin marraskuussa 2021, rajoitukset olivat lievemmät ja Hanna sai olla alusta asti mukanani, Anniina Orrenmaa kertoo.
Ristiäiset saatiin onneksi järjestää molemmille lapsille, mutta juhlaväen määrää oli rajoitettava.
– Kun Leon ristiäiset pidettiin, osallistujia sai olla puolet siitä, mitä tilaan mahtuu. Pepin ristiäisiä vietettiin juuri viikko sitten, ja nyt osallistujia sai olla vain viidesosa. Paljon piti pudottaa vieraslistalta pois.
Hanna Orrenmaa miettii, että korona on myös pienentänyt vauva-ajan elämänpiiriä.
– Johonkin kerhotoimintaan olisi varmaan tullut osallistuttua, mutta nyt ei ole ollut mitään. Vauvauinnin ehdimme aloittaa Leon kanssa, mutta sekin silloin keskeytyi. Normaalioloissa olisimme varmaan nähneet myös enemmän kavereita, hän arvelee.
Lapsiperheen arki on Orrenmailla jo asettunut uomiinsa. Palkanlaskijana työskentelevä Hanna Orrenmaa palasi syksyllä hoitovapaalta työelämään, ja samoihin aikoihin Leo aloitti ryhmäperhepäiväkodin. Anniina Orrenmaa taas jäi syksyllä äitiyslomalle ja on päivät kotona Pepin kanssa.
– Aika kiireistähän tämä arki nykyään on, kun oma aika alkaa vasta sen jälkeen, kun lapset ovat nukkumassa, Hanna Orrenmaa myöntää.
Unirauhan vanhemmat onneksi saavat, sillä Leo on nukkunut alusta asti yönsä hyvin ja Peppi jatkaa samoilla linjoilla.
– Vasta aamuyöllä minun täytyy herätä imettämään, Anniina Orrenmaa kertoo.
Hän huomauttaa, että Peppi on jo oikeastaan saanut kaksi koronarokotustakin. Anniina nimittäin työskentelee sairaanhoitajana ja sai odotusaikana rokotteet.
– Minun raskausaikani oli vähän Hannan raskausaikaa jännittävämpi, koska silloin koronaa alkoi olla paljon ja aluksi raskaana olevia ei rokotettu. Ehdin raskaana ollessani työskennellä koronapositiivisen potilaan kanssa rokottamattomana.
Kahden äidin perheessä nimitykset sovittiin heti yksissä tuumin, ettei synny sekaannuksia. Hanna on äiti ja Anniina on mami, ja molemmat lapset opetetaan käyttämään samoja nimiä.
Leo osaakin jo sanoa molemmat. Hän osaa sanoa myöskin pappa, mamma, vauva ja moi. Ja yhden kerran hän on hämmästyttänyt äidin ja mamin sanomalla mandariini.
– Sitä ei uskoisi, ellemme olisi molemmat kuulleet sitä, Hanna naurahtaa.
Hanna ja Anniina Orrenmaa pelaavat molemmat salibandya ja jalkapalloa ja Hanna myöskin futsalia. Odotettavissa on, että muotoutumassa on oikea urheiluperhe.
– Yritämme ohjata lapsiakin vaivihkaa urheilun pariin. Korona on estänyt pelien järjestämistä, mutta Leon kanssa olemme kuitenkin ehtineet käydä katsomassa jo jalkapalloa, salibandya, futsalia, koripalloa ja jääkiekkoa, Hanna Orrenmaa kertoo.
SALOSSA SYNTYI VIIME VUONNA 307 VAUVAA
Koko Suomessa syntyi 3 120 lasta enemmän kuin vuonna 2020.
Viime vuoden aikana Saloon syntyi yhteensä 307 vauvaa, kertovat Tilastokeskuksen ennakkotiedot. Määrä kasvoi hienoisesti, sillä vuonna 2020 uusia salolaisia syntyi 301. Vuonna 2019 vastaava luku oli 308 ja sitä edellisenä vuonna 333 kappaletta.
Eniten vauvoja syntyi kesäkuussa, 33 kappaletta, ja heinäkuussa, 29 kappaletta. Pienin vauvaluku oli toukokuussa: 19.
Suurin osa salolaisista vauvoista syntyy Tyksin synnytysosastolla. Viime vuonna siellä näki päivänvalon 4 226 vauvaa, mikä on 359 vauvaa enemmän kuin vuonna 2020. Salolaisia synnyttäjiä Tyksissä oli viime vuonna 271 eli 16 enemmän kuin vuonna 2020.
– Synnytysten määrässä oli viime vuonna selvää nousua, sanoo Tyksin naistenklinikan apulaisylilääkäri Susanna Timonen.
Eniten vauvoja syntyi Tyksissä heinäkuussa, jolloin oli 384 synnytystä. Toiseksi eniten vauvoja syntyi syys- ja elokuussa. Vähiten synnytyksiä oli joulukuussa, 308 kappaletta.
Timonen ei näe synnytysten määrän kasvussa suoraa yhteyttä koronapandemiaan.
– Mitään piikkiä ei näy, vaan synnytyksiä oli tasaisesti pitkin vuotta. Tuskin korona on tähän selityksenä, vaan todennäköisesti se on tyypillistä kausivaihtelua.
– Synnytysten määrän kehitys on yleensä aaltoliikettä. Vuonna 2019 saavutettiin aallonpohja, kun syntyneitä oli 3 707. Sama aallonpohja koettiin koko Suomessa. Nyt mennään taas ylöspäin. Yksittäisten perheiden ratkaisut voivat tietenkin liittyä koronaan, hän jatkaa.
Timonen toteaa, että Tyksissä syntyneiden lasten vuosittainen määrä oli pitkään yli 4 000, mutta sitten vuosina 2018–2020 tuli notkahdus. Nyt on taas palattu yli 4 000 vauvan määrään.
Timonen myöntää, että synnytysten määrän lisääntyminen näkyi viime vuonna Tyksin synnytysosastolla kiireenä.
– Kun samaan aikaan synnytysten määrä kasvaa ja työntekijöiden määrä vähenee, kyllä se jossakin näkyy. Korona on aiheuttanut paljon henkilökunnan sairaslomia, kun pienimmästäkin oireesta on pitänyt olla poissa. Eikä henkilökuntaa muutenkaan ole ylenmäärin. Mutta tilanne on kuitenkin ollut koko ajan hallinnassa, Timonen sanoo.
Hän iloitsee siitä, että synnytysten määrä on jälleen lähtenyt nousuun.
– Tämä trendi on ehdottomasti tervetullut, vaikka se onkin tuonut kiireisiä päiviä, Timonen kiteyttää.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen perusteella syntyvyys nousi viime vuonna koko Suomessa. Joulukuun ennakkotilaston mukaan vuonna 2021 syntyi 49 583 lasta, mikä on 3 120 lasta enemmän kuin vuonna 2020.
Kuolleita oli 7 760 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleita oli 57 343, mikä on 1 855 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuolleiden määrä oli korkein vuositasolla vuoden 1944 jälkeen.
Vastasyntyneiden poikien elinajanodote oli ennakkotietojen mukaan viime vuonna 79,2 vuotta ja tyttöjen 84,5 vuotta. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2020 verrattuna 0,1 vuotta ja tyttöjen lyheni 0,2 vuotta.
Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2021 oli 1,46, kun vuonna 2020 se oli 1,37. Kokonaishedelmällisyysluku nousi toista vuotta peräkkäin, mutta se on silti mittaushistorian neljänneksi matalin. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
