Puolueiden piirijohtajat: Varsinais-Suomen aluevaltuustossa ei käydä kuntien välistä kamppailua

Puolueiden piirien puheenjohtajat eivät usko, että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustossa käydään kuntien välistä kamppailua.

– Päättäjien ja viranhaltijoiden on sitouduttava kehittämään koko hyvinvointialuetta, sanoi keskustan piirin puheenjohtaja Pekka Kuusisto Turun Sanomien vaalipaneelissa maanantaina.

Kokoomuspiirin puheenjohtaja Ville Valkosen mukaan valtuutetut eivät aja minkään pitäjän, vaan koko alueen etua.

– Tämän uudistus on niin ja palvelut niin tärkeitä, että nurkkakuntaisuus täytyy jättää ja tehdä tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, sanoi turkulainen Valkonen.

Kuusisto on Laitilasta.

Maanantai-illan paneelissa puhuttiin aluevaaleihin ja sote-uudistukseen liittyvistä asioista. Vaaleilla valitaan valtuutetut hyvinvointialueella, jolle ensi vuoden alussa siirtyy vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.

Tammikuussa valittavat valtuutetut aloittavat työnsä maaliskuun alussa.

Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa, ja kaikista on ehdokkaita aluevaaleissa. Vaalipiirinä on maakunta, ja ehdokkaat edustavat puolueita, eivät kuntia. Vaalien alla puhuttaa muun muassa se, keskittyykö valta maakuntien keskuskaupunkeihin.

SDP:n piirin kaarinalainen puheenjohtaja Niina Alho antoi vinkin ehdokasta miettiville.

– Etsikää ehdokas, jolle ympäristökuntien palvelut ovat yhtä tärkeitä kuin oman kunnan. Jos ei ajatella myös muiden etua, jonot ovat omalla ovella, hän sanoi.

Hyvinvointialuetta katsotaan kokonaisuutena vakuuttivat myös kristillisdemokraattien piirin puheenjohtaja Mimosa Helander Loimaalta, vihreiden piirin puheenjohtaja Pekka Heikkilä Raisiosta, vasemmistoliiton piirin varapuheenjohtaja Tomi Nieminen Paimiosta sekä kaarinalainen RKP:n valtuutettu Åsa Gustafsson ja Liike nytin turkulainen varavaltuutettu Jarkko Wallinkoski.

Perussuomalaisten piirin raisiolainen puheenjohtaja Mikko Kangasoja arveli, että paikkakuntien väliset erot tulevat näkymään aluevaltuustossa. Asukkaat yrittävät hänen mukaansa varmistaa, että oman alueen etu otetaan huomioon.

– Valtuutetut sitten puntaroivat alueen kokonaisuuden ja oman paikkakunnan sopuun omassa mielessään, raisiolainen Kangasoja aprikoi.

Hyvinvointialueille siirtyy vastuu palvelujen järjestämisestä, mutta aluevaltuustojen käsissä on, kuinka paljon se myös tuottaa palveluita ja kuinka paljon niitä voivat tuottaa yritykset ja järjestöt.

Tähän liittyen Turun Sanominen päätoimittajan Jussi Orellin ja toimituspäällikkö Kirsi Turkin juontamassa paneelissa kysyttiin ehdokkaiden kantaa palveluseteliin. Kaikki kannattivat sen käyttöä.

Palveluseteliä käytetään jo kunnissa, muun muassa Salossa. Hyvinvointialueen myöntämällä palvelusetelillä asiakas voisi hankkia yksityiseltä puolelta palvelua, joka hyvinvointialueen pitäisi järjestää.

Niina Alho korosti, että vaikka palveluseteli olisi käytössä, ”vahva julkinen palvelu pitää aina olla”.

Kokoomus ottaisi setelin käyttöön laajasti.

– Ideologisesti ei pitäisi suosia mitään muotoa. Kaikki erilaiset tuottajat pitää päästää mukaan, sanoi Ville Valkonen.

Kangasoja, Wallinkoski ja Heikkilä käyttäisivät palveluseteliä ainakin palveluhuippuja tasaamaan.

Kuusisto muistutti, että jo nykyinen järjestelmä on rakennettu sen varaan, että palveluseteleitä käytetään.

– Julkisella vallalla on kuitenkin isännän ääni. Se vastaa palveluista.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna keskiviikkona. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.

Panelistit kehottivat kansalaisia äänestämään – ja mieluimmin ehkä vielä ennakkoon ruuhkien välttämiseksi.

– Äänestäminen on yhtä turvallista kuin kaupassa käynti, sanoi Kangasoja.

Äänestysprosentin on ennustettu jäävän huomattavasti kuntavaaleja pienemmäksi. Keskustan Kuusisto perusteli, miksi kannattaa äänestää:

– Aluevaaleissa on kyse asioista, jotka kuntavaaleissa on koettu kaikkein tärkeimmiksi.