Vanhainkoti, terveysasema ja virastotalo romuksi Kemiönsaarella – kunnat purkavat satoja rakennuksia vuodessa

0
Kemiönsaaren Almakodin remontti olisi maksanut ainakin miljoona euroa. Kunta päätti lopulta purkaa koko vanhainkodin. Kuva: SSS/Marko Mattila

Taalintehtaalainen eläkeläinen Leif Lindgren katselee teräsverkolla aidattua monttua kylän ytimessä. Kyltit varoittavat työmaa-alueesta. Kesällä siinä vielä kohosi Dragsfjärdin entinen kunnantalo.

– Mietimme vieläkin, että oliko se pakko purkaa. Oliko sitä hometta vai ei.

Kyläyhdistyksen puheenjohtajan äänestä kuultaa sekä kaiho menneeseen että odotus tulevasta. Kysymystä teräsbetonielementeistä rakennetun kunnantalon arkkitehtuurista Lindgren välttelee.
– Tilalle pitäisi keksiä jotain, ja jonkun pitää se myös rahoittaa. Tärkeää on, että uusi rakennus istuu miljööseen.
Kemiönsaaren kunta odottaa nyt hyviä ideoita merenrantatontille, jonka naapurina seisoo ryhmä 1800-luvun slagitiilisiä hiiliuuneja.

Dragsfjärd, Kemiö ja Västanfjärd yhdistyivät Kemiönsaareksi vuonna 2009. Uusi kunta teetti ensi töikseen kuntoarvion 1970-luvulla rakennetusta Dragsfjärdin kunnanvirastosta. Korjauskuluiksi arvioitiin miljoona euroa, ja talon arvoksi 450 000 euroa.
Sisäilmaselvityksessä todettiin kosteusvaurioon viittaavaa mikrobikasvustoa, joka oli ehkä haitallista terveydelle.

Kunta tilasi myös selvityksen viraston rakennushistoriallisesta arvosta. Työn teki Sweco Ympäristö Oy, joka piti rapistunutta taloa esimerkkinä heikosta suunnittelusta ja teollisesta bulkkituotannosta.

”Pääsisäänkäyntiaukio ja Taalintehtaan kunnallinen virastotalo muodostavat yhdessä vaikutelman pikemminkin halvasta hotellista, kuin kunnan demokraattisen vallan symbolista”, arkkitehti Teo Tammivuori totesi.

Kunnantalo tyhjeni viranhaltijoista pikkuhiljaa, ja lopulta sinne jäi enää Dragsfjärdin kunnan arkisto, joka sekin siirrettiin lopulta Kemiöön. Vuokralla olleet apteekki ja Alko muuttivat 150 metrin päähän.

Taalintehtaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Lindgren muistuttaa, että uudisrakennuksen täytyy sopia ruukkikylän historialliseen miljööseen. Tyhjän tontin taustalla slagitiilisiä hiiliuuneja 1800-luvulta. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Virastotalo ei ole ainoa iso rakennus, jonka Kemiönsaari on päättänyt purkaa. Syksyllä Taalintehtaalta purettiin Dragsfjärdin entinen terveysasema. Se jäi tyhjäksi, kun kunta keskitti kaikki terveyspalvelut Kemiöön.

Kemiössä purettavaksi on päätynyt 32-paikkainen vanhainkoti, jonka vanhin osa on yli satavuotias. Almakoti hävitetään huonon sisäilman takia. Peruskorjaus olisi maksanut ainakin miljoona euroa.

– Tyhjiäkin rakennuksia on kallista pitää yllä. Pelkkään peruslämpöön on mennyt kymmeniätuhansia euroja vuodessa, tekninen johtaja Ralf Nyholm huomauttaa.
Rakennusten purkuun on budjetissa varattu 670 000 euroa, ja se näyttää Nyholmin mukaan riittävän

Kunnan periaatteena on myydä tyhjät kiinteistöt, joille ei ole käyttöä. Purkamista aletaan miettiä, jos varteenotettavia ostajia ei tule.
Västanfjärdin entinen kunnantalo Lammalassa oli myynnissä yhdeksän vuotta. Lähtöhinta vanhasta puutalosta oli 120 000 euroa.

Kun kiinnostuneita ei ilmaantunut, kunta päätti toissa vuonna myydä kiinteistön tarjouksen perusteella. Ostaja löytyi – västanfjärdiläinen maatalousyrittäjä Jan Hollsten maksoi puutalosta 16 000 euroa. Hän kunnostaa tiloihin suoramyyntikauppaa.

Julkisten hankintojen Hilma-palvelusta löytyy pelkästään viime vuodelta satoja kilpailutuksia purku-urakoista. Yksittäinen tarjouspyyntö voi sisältää useita rakennuksia.
Iso osa pyynnöistä on tullut kuntakonserneilta. Hävitettäväksi on haluttu etenkin vuokrataloja, kouluja ja sairaalarakennuksia. Kohteiden pinta-alojen perusteella voi karkeasti arvioida, että kuntakonsernien kiinteistöjä purettiin viime vuonna tuhansien omakotitalojen verran.

– Kunnat harjoittavat normaalia kiinteistökehitystoimintaa. Tontilla on aina joku arvo ja sitä pitäisi päästä jalostamaan, tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi Kuntaliitosta toteaa.

Toisaalta kunnat voivat myös laskea, että uuden kiinteistön rakentaminen vanhan tilalle on mittavaa peruskorjausta parempi vaihtoehto.

Kunnat, kuntayhtymät, kuntien liikelaitokset ja kuntaomisteiset yritykset omistavat 60 000 rakennusta. Kiinteistömassan nykyarvo on noin 70 miljardia euroa.
Korjausvelka on kasvanut kuntakonsernien tinkiessä rakennusten kunnossapidosta. Maakuntien Tilakeskus Oy arvioi raportissaan toissa vuonna, että korjausvelkaa oli jo yhdeksän miljardia euroa.
Jussi Niemen mukaan vuosien epävarmuus soteuudistuksesta on jarruttanut kuntien intoa peruskorjauksiin.

Taalintehtaan virastotalosta kertyi noin 3 000 tonnia purkujätettä. Totaalipurku Oy:n yrittäjä Lauri Uussaaren mukaan suurin osa jätteestä päätyi kierrätykseen ja uusiokäyttöön. Lisätöinä tontilta piti vielä kaivaa pilaantunutta maa-ainesta.

– Ei se meidän silmissämme sen kummallisempi ollut kuin mikään muukaan tuon ikäinen rakennus.

Kunnan omistamalla merenrantatontilla on 2 800 neliötä rakennusoikeutta, josta 1 000 neliötä on kaavassa merkitty kauppaa varten. Kunta ei aio ryhtyä rakentajaksi.

– Se on paras tontti, mitä meillä on. Monta kyselyä on jo tullut, ja odotan innolla, että joku ehdottaa virallista suunnitelmaa, tekninen johtaja Ralf Nyholm sanoo.

Kemiönsaari on Nyholmin mukaan varannut 300 000 euroa ”jos tulee idea, joka vaatii kunnan mukana oloa ja kunta näkee, että siitä on hyötyä”. Esimerkkinä hän mainitsee vierasvenesataman palvelut, jotka voisivat siirtyä uuteen rakennukseen.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leif Lindgren on ajatellut, että tontille voisi nousta asuintalo, jonka alakerrassa olisi tilat kirjastolle.

– Kemiössä on Villa Lande, ja meillä olisi Villa Mare.

Lindgrenin visiossa Ruukinmuseo saisi Taalintehtaan nykyisestä kirjastosta näyttelytilat ja toimiston. Hänen mukaansa tärkeintä kuitenkin on, että kunta kuuntelee kyläläisiä.

– Ihmiset haluavat tietää, keskustella ja olla osallisia ennen kuin jotain päätetään. Avoimuus vähentää varmasti myös vastustusta.

Käsittelyä odottaa myös valtuustoaloite avoimen arkkitehtikilpailun järjestämiseksi Taalintehtaan virastotalon tontin ympäristöstä.
Samaan aikaan Kemiönsaaren kunta neuvottelee Yrjö ja Hanna -säätiön kanssa yhteisöllisen senioritalon rakentamiseksi Taalintehtaan terveysaseman tontille.

Jäljellä on vielä yksi kiinteistö, jonka kohtalosta Kemiönsaari ei ole päättänyt. Pjonkiksen 1950-luvulla rakennettu ja 1960-luvulla laajennettu päiväkoti Kemiössä on nyt pelkkänä varastona.
– Aina silloin tällöin joku käy sitä katsomassa, että löytyisikö siihen jotain muuta toimintaa. Otamme asiallisia tarjouksia vastaan, tekninen johtaja Ralf Nyholm sanoo.

Kymmenen vuotta sitten tehdyssä kuntoarviossa laskettiin, että rakennusta pitäisi remontoida yli 800 000 eurolla. Sisäilmatutkimuksen mukaan talo kärsi kosteus- ja homevaurioista.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments