Ullakkotiloissa mahdollisesti näkyvän savuhormin ulkoista kuntoa olisi myös aika ajoin hyvä käydä tarkistamassa. Tähän kannustaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen palotarkastaja Jaripetri Kinnunen.
– Sitähän nuohooja ei tarkista, vaan katsoo savuhormin sisäpuolen kunnon, hän lisää.
Kinnunen muistuttaa, että kiinteistön omistaja vastaa viime kädessä rakennuksensa paloturvallisuudesta. Siihen kuuluu myös nuohoojan tilaaminen.
Miten hyvin ihmiset sitten muistavat tilata nuohoojan, on vaikea tietää. Kinnunen päättelee, että alueilla, joilla nuohous on toiminut hyvin, nuohoojat saattavat itsekin ottaa yhteyttä ja muistuttaa nuohouksesta.
– Jos alueella on uusi nuohooja, hän ei ehkä tiedä, missä kiinteistössä nuohousta tarvitaan, Kinnunen pohtii.
Vakituisesti asuinkäytössä olevissa kiinteistöissä tulisijojen nuohous on tehtävä vähintään kerran vuodessa, vapaa-ajan asunnoissa kolmen vuoden välein.
Kiinteistön paloturvallisuuteen kuuluu paljon muitakin huolehdittava asioita, muun muassa palovaroittimet. Niiden tarkistuksesta ihmisiä muistutetaan Kinnusen käsityksen mukaan niin usein, että varoittimien kunto ja patterit muistetaan tarkistaa.
Patterit neuvotaan vaihtamaan vuosittain, mutta varoitin ilmoittaa itsekin loppuun kuluneesta patterista piippaamalla pienin väliajoin.
Jos varoitin ei tämän jälkeen toimi, se on vaihdettava. Muuten palovaroittimet pitäisi vaihtaa muutaman vuoden välein.
– Varoittimet suositellaan vaihdettaviksi 5–7 vuoden välein, Kinnunen sanoo.
Uudemmissa kiinteistöissä palovaroittimien täytyy olla sähköverkkoon kytkettyjä. Kinnunen sanoo, että varoittimissa on kuitenkin mahdollisten sähkökatkosten vuoksi varaparisto.
Palovaroittimia on oltava vähintään yksi jokaisen asunnon jokaisessa kerroksessa. Vähintään yksi varoitin tarvitaan jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti.
Asuntojen palotarkastuksestakin omistaja on saanut vastata jo pitkään. Kinnunen arvioi, että Varsinais-Suomessa tätä omavalvontaa on noudatettu kymmenkunta vuotta.
– Palotarkastuksen saa kyllä tilata kotiinkin, jos haluaa, hän sanoo.
Kinnusen mukaan esimerkiksi iäkkäämmät ihmiset ovat tilanneet kotiinsa palotarkastajan.
Muussa tapauksessa pelastuslaitokselta lähetetään omavalvontalomakkeet kiinteistöjen omistajille. Pistokokeita kuitenkin tehdään joihinkin kohteisiin.
Kinnunen sanoo, että omakotitaloissa kymmenen vuoden välein tehtävistä tarkastuksista pelastuslaitos lähettää vuosittain lähes 10 000 lomaketta täytettäviksi. Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen alue on jaettu siten, että joka vuosi lomakkeita lähtee jollekin alueelle.
