Sote-palvelut Salon vanhoissa kuntakeskuksissa saivat kannatusta puoluejohtajien tentissä

0
Salon Seudun Sanomien puheenjohtajatenttiin osallistuivat Li Andersson (vas.), Annika Saarikko ja Petteri Orpo. Keskustelua kuljetti päätoimittaja Ville Pohjonen. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Varsinaissuomalaiset puoluejohtajat kannattavat vahvaa sairaalaa Saloon. Puheenjohtajat opetusministeri Li Andersson (vas.), Petteri Orpo (kok.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ottivat asiaan kantaa Salon Seudun Sanomien vaalitentissä perjantaina.

– Salossa pitää olla päivystävä sairaala. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin suunnitelmat ovat pitkällä, ja hyvinvointialueen valtuuston ensimmäisiä tehtäviä on laittaa rakennushanke liikkeelle, sanoi Orpo.

Salon kaupunki ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ovat jo hyväksyneet Salon sairaalan58 miljoonan euron uudistamishankkeen. Sen toteutuminen vaatii hyvinvointialueen valtuuston hyväksynnän.

Orpon mukaan Salo on maakunnan kakkossairaala, jossa ”tehdään erikoissairaanhoidon operaatioita”.

– Siihen meillä on varaa, ja se on Tyksin johdon mielestä järkevää.

Annika Saarikon silmissä Salon sairaalalla on erityisasema Loimaan ja Vakka-Suomen lähisairaaloihin verrattuna.

– Maakunnassa on hyvä olla kaksi kovan luokan sairaalaa, joista Salon on väestöpohjansa kautta perustellusti toinen. Aluesairaalaverkkoon on tehty suuria ja kipeitä muutoksia, mutta valoja ei ole sammutettu, vaan on siirrytty yhteistyöhön terveydenhuollon kanssa, Saarikko muistutti.

Li Andersson totesi, että sote-uudistusta ei tehdä siksi, että saadaan supistettua sairaala- tai terveyskeskusverkkoa.

– Tulevalla hyvinvointialueella pohditaan sairaaloiden välistä työnjakoa. Salossa päivystystoiminta luo perusturvallisuuden tunnetta koko alueelle, Andersson sanoi.

SOTE-ASEMA JOKA KUNNASSA? Keskustan aluevaalikampanjoinnin ytimessä on vaatimus, että joka kunnassa pitää olla sote-asema.

– Vähintään yksi, täsmensi Saarikko.

– Kuntaliitoksen jälkeisessä Salossa on annettu strategiassa palvelulupaus siitä, mitkä asiat löytyvät niin sanotuista vanhoista kunnista. Pidän perusteltuna, että se ajattelu jatkuu myös hyvinvointialueella, hän sanoi.

Petteri Orpon mukaan kuntaliitos on auttanut Saloa pärjäämään Nokian lähdön jälkeisinä vaikeina vuosina.

– On toimiva malli, että terveysasemia löytyy vanhoista kunnista. Lähtökohta on, että tarjotaan peruspalvelut. Se on esimerkillistä, ja sitä pitää vaalia.

Andersson kiitti Saarikkoa ”vähintään yksi” -täsmennyksestä. Hän totesi Salon kamppailevan samojen ongelmien kanssa kuin monet muutkin kunnat: sote-alan henkilöstöstä on pulaa.

– Henkilöstökysymys tulee olemaan tärkeä myös hyvinvointialueella. Isommassa organisaatiossa voidaan katsoa työnjakoa koko organisaation tasolla.

MITEN MITATAAN? Sote-uudistuksen mukaiset hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa. Miten uudistuksen onnistumista mitataan?

Annika Saarikon mielestä Pirkanmaalla ollaan asian ytimessä. Siellä puhutaan asiakas- ja asukaskokemuksesta.

– Ei voilla olla muuta mittaria kuin ihmisten luottamus julkisiin palveluihin, Saarikko sanoi.

Orpo oli samoilla jäljillä.

– Mikään muu ei merkitse kuin se, ovatko varsinaissuomalaiset jatkossa tyytyväisiä – ja mieluummin nykyistä tyytyväisempiä – sosiaali- ja terveys- ja pelastuspalveluihin. Sitä voidaan mitata monella mittarilla.

Anderssonin mittari olisi terveyserojen kaventuminen.

– Se on yksi syy, miksi uudistusta on lähdetty tekemään. Julkisten terveyspalvelujen heikkous on syy, miksi erot ovat päässeet kasvamaan suuriksi.

MAAKUNTAVERO? Valtiovarainministeriön projektiryhmä valmistelee hyvinvointialueiden verotusoikeutta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka neljäs suomalainen kannattaa maakuntaveroa.

Li Andersson kuuluu kannattajiin, Annika Saarikko ja Petteri Orpo eivät.

– Pääosa rahoituksesta tulee valtiolta. Maakunnan päättäjillä pitää olla myös oma täydentävä rahoituslähde, jos valtion rahat eivät riitä, perusteli Andersson.

Annika Saarikko huomautti, että selvitysten mukaan maakuntavero nostaisi kokonaisverotusta.

– Jos alueille tulisi verotusoikeus, pitäisi keskustella myös niiden tehtävien lisäämisestä. Sen aika ei ole nyt. Tehdään ensin sote-uudistus huolella.

Oppositiossa oleva Orpo seurasi vierestä hallituspuolueiden puheenjohtajien erimielisyyttä. Hän muistutti monipolvisesta rahoitusjärjestelmästä, johon ei tarvita uutta verottajaa.

– Meillä on kuntien verotus, progressiivinen valtion verotus, kuntien valtionosuusjärjestelmä ja hyvinvointialueiden valtionosuusjärjestelmä.

Valtionosuuksia jaettaessa otetaan huomioon alueiden väliset terveyserot.

KÄYKÖ PALVELUSETELI? Li Anderssonin mukaan nykyisiä resursseja voidaan ohjata perusterveydenhuoltoon, kun ”kaikki palvelut, rahat ja ammattilaiset ovat samassa organisaatiossa”.

Palveluseteli ei hänen mielestään sovi purkamaan terveydenhuollon jonoja.

– Ainoa kestävä tapa saada jonot lyhenemään, on tehdä terveyskeskustyöstä nykyistä houkuttelevampaa. Julkiset varat pitää käyttää julkisen perusterveydenhuollon parantamiseen. Resursseja ei pidä hajauttaa.

Petteri Orpo oli eri mieltä. Hän kannattaa hyvinvointialueen myöntämää palveluseteliä, jolla asiakas voi ostaa palvelua yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta.

– Lääkärit voisivat olla ammatinharjoittajina enemmän mukana järjestelmässä.

Annika Saarikkokin käyttäisi palveluseteliä palveluiden tueksi ja ruuhkien purkamiseen.

– Enemmistö Suomesta on jo pystynyt siihen, että hoitoon pääsee seitsemässä päivässä, ja tätä me tavoittelemme koko Suomeen. Eroja on myös Varsinais-Suomen sisällä. Jossain ei ole lääkäriä, jossain on jonoa.

 

Saarikko: Koronasuositukset kuuluvat terveysviranomaisille

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) otti SSS:n tentissä kantaa hallituksen koronakantoihin.

– Hallituksen sisällä on ristiriitoja, hän myönsi.

– Selvät terveysviranomaisten asiat pitää jättää heidän suositustensa pohjalta päätettäväksi. Tällaisia ovat esimerkiksi koulussa tehtävien testien määrä tai karanteenin pituus. Hallituksen vastuulla on uusi suursuunnitelma taudin uuden vaiheen hoidosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö ehdotti viime viikolla, että koulujen kevätlukukausi alkaisi etäkoululla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei kannattanut etäkoulua. Sitä eivät kannattaneet myöskään Saarikko ja opetusministeri Li Andersson (vas.).

Saarikko, Andersson ja Petteri Orpo (kok.) olivat tentissä samaa mieltä siitä, että koronarajoitusten pitäisi koskea mahdollisimman vähän lapsia ja nuoria.

Orpo kaipasi hallitukselta ryhtiliikettä.

– Päätösten pitää perustua parhaaseen mahdolliseen asiantuntijatietoon. Pitää tehdä yhteisiä päätöksiä ja kommunikoida niistä selväsanaisesti suomalaisille.

Orpon on vaikea ymmärtää, että lasten ja nuorten harrastuksia pistettiin kiinni.

Saarikon mukaan hallituksen periaate suojella nuorten ja lasten elämää on laajasti hyväksytty.

Anderssonin laittaisi rajoitukset arvojärjestykseen:

– Aikuisten pitää joustaa, jotta lapset ja nuoret voivat elää mahdollisimman normaalisti.

 

Kansanedustaja aluevaltuustossa – minkä roolin otat?

Saarikko: Sitä mietitään, kun tiedetään, miten paikat jaetaan. Kannatan hajautettua vastuunkantoa. On Varsinais-Suomen etu, että maakuntavaltuustossa on kansanedustajia.
Orpo: Jos kannatusta riittää, otan aktiivisen valtuutetun roolin. Hallitukseen osallistumisen on epärealistista. Hyvinvointialueen kansanedustajat pääsevät puhumaan Varsinais-Suomen puolesta myös Helsingin pöydissä.
Andersson: Aion olla aktiivinen valtuutettu ja toimia aktiivisesti omassa ryhmässä. On hyvä, jos ryhmässä on kokemusta, ammattiosaamista ja uudenlaista ajattelua. Yhdistelmä tuottaa parasta päätöksentekoa.

 

Aluevaalien ennakkoäänestys käynnissä

Aluevaalien ennakkoäänestys jatkuu 18. tammikuuta asti.
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 23. tammikuuta.
Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueen valtuusto.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments