Suomeen avataan enemmän kuin yksi padelkenttä päivässä – Salossakin on jo 18 kenttää, joista kuusi uusinta Halikossa

0
Halikon uuden hallin vetäjä Kushtrim Myftari on myös yksi Salon kovimmista padelpelaajista. (Kuvat: SSS/Minna Määttänen)

Korona-ajan mailapeli-ilmiön padelin luultiin olevan pelkkä nopeiden omaksujien kertakäyttöharrastus, joka unohtuu muutamassa vuodessa. Nyt näyttää siltä, että kyseessä on jotain aivan muuta.

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 206 padelkenttää. Viime vuonna määrä yli kolminkertaistui eli uusia kenttiä tuli enemmän kuin yhden päivävauhdilla.

– Vauhti on ollut huimaa. Tässä on yritetty pysyä perässä… Tällä hetkellä Suomessa on 653 kenttää 107 eri paikkakunnalla, Padelliiton liittokoordinaattori Visa Korhonen tarkistaa.

Yhden kentän perustamiskustannuksiksi on arvioitu 20 000–40 000 euroa. Jos kentän keskihinnaksi määritellään 30 000 euron, niin Suomeen on rakennettu padelkenttiä jo lähes 20 miljoonalla eurolla.

Eikä vauhti ole suinkaan hidastumassa.

– Jos kaikki meneillään olevat hankkeet toteutuvat, niin Suomessa ylitetään tuhannen kentän raja vielä tämän vuoden puolella, Korhonen kertoo.

Padelliiton arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä jopa 60 000 lajin harrastajaa. Eli kenttiä on juuri nyt yksi sataa harrastajaa kohti.

Rakennusvauhti on ollut huima, mutta niin ovat olleet myös kenttiä hallinnoivien yhtiöiden liikkeet. Kenttien omistus onkin keskittymässä vahvasti muutamille isoille toimijoille.

Esimerkiksi neljässä eri maassa toimiva ruotsalainen Padel United osti viime viikolla Varsinais-Suomen suurimman padelyrityksen, Turun alueella toimivan Padelpark Oy:n, jolla oli 26 kenttää. Padel Unitedilla on nyt Suomessa yhteensä 56 kenttää.

Ex-koripalloilija Teemu Rannikon Urheilupuistoon perustama Padel Salo on osa Open Padel -ketjua, jolla on vuoden loppuun mennessä viitisenkymmentä kenttää ympäri Etelä-Suomen.

Yksi pitkistä omistusketjuista päättyy myös Saloon: miljardiluokan pääomasijoittaja Tritonin omistama Le Dap Group laajeni viime vuonna Suomeen ostamalla yli sataa kenttää hallinnoivan Padel Club Finlandin, joka taas osti Vaasan alueella toimineen Propadel Finlandin, joka oli avaamassa uutta padelkeskusta Halikon Retail Parkiin.

Vuoden alussa tuo kuuden kentän halli aukesi nimellä Padel Club Finland Salo.

Tällä hetkellä Salossa on jo 18 padelkenttää: kuusi sisäkenttää Retail Parkissa, kuusi sisäkenttää Hanhivaaran liikuntakeskuksessa, kolme ulkokenttää Urheilupuistossa ja yksi ulkokenttä Mathildedalissa. Lisäksi Wiurilan golfkentän yhteyteen avautuu kaksi ulkokenttää.

Kushtrim Myftarin vetämässä Retail Parkin padelhallissa on kuusi kenttää.

Padel Club Finland Salon sisällä on maanantaina keskipäivällä hiljaista. Klubimanageri Kushtrim Myftari esittelee hallia, josta löytyy muun muassa automaatti vuokramailoille ja palloille.

Hallin on tarkoitus olla nimenomaan klubi, jossa pelaajat viihtyisivät myös ennen tai jälkeen pelien. Halliin tulee lisää sohvaryhmiä ja anniskeluoikeudet.

– Olemme panostaneet paljon pelikokemukseen, Myftari kertoo.

Hän myöntää, että uuden hallin markkinointi keskellä omikron-kriisiä on ollut haastavaa.

– Joka päivä on yksi vuoro enemmän kuin edellisenä päivänä. Tämä vie aikaa, hän myöntää.

Padeliin jo ennen koronapandemiaa hurahtanut Myftari jätti sairaanhoitajan työnsä ja lähti uuden padelhallin vetäjäksi. 39-vuotias Myftari oli harrastanut ennen niin jalkapalloa, tennistä kuin salibandyä.

– On helppo sanoa, että padel on helppo ja sosiaalinen laji, mutta miksi se on niin suosittua juuri meidän ikäisten keskuudessa, Myftari kysyy ja vastaa heti perään.

– Mun mielestä vastaus on yllätyksellisyys. Pallorallit ovat pitkiä ja usein toivo on jo menetetty, mutta silti saat pallon vielä peliin. Sekin on hauskaa, kun munit sellaisia palloja, jotka näyttävät helpoilta, mutta eivät ole.

– Mulla on padelia kohtaan ihan samanlainen into kuin lapsena jalkapalloa kohtaan. Tuntuu, että meidän ikäisillä pelaajilla on toinen lapsuus menossa, Myftari naurahtaa.

Monessa haastavammassa mailapelissä kuten tenniksessä tai pöytätenniksessä aloituskynnys on padelia korkeampi. Pallorallit ovat lyhempiä ja palloja pitää kerätä jatkuvasti pitkin hallin nurkkia. Padelissa pääsee sisään peliin jo muutaman tunnin jälkeen.

– Kaikki lajithan ovat hauskimmillaan silloin kun olet vielä kehittymässä. Mutta kun opit padelissa esimerkiksi lukemaan laseista pomppaavia palloja, eikä laji enää yllätä, se muuttuu samanlaiseksi urheiluksi kuin muut, Myftari myöntää.

Padelin lähitulevaisuuden suurin haaste onkin, miten yllättyneet aloittelijat saadaan pysymään lajin parissa ja täyttämään joka taajamaan nousevia kenttiä.

Ja mikäli laji haluaa karistaa buumilajin raskaan viitan harteiltaan ja tulla uskottavaksi urheilulajiksi muiden joukkoon, on sen satsattava kahteen kohderyhmään: junioreihin ja huippuihin.

– Lajin kasvuvauhti ei voi jatkua pitkään tällaisena. Uskon, että kasvu tulee jatkossa nimenomaan junioreissa. Siihen on panostettava, Myftari pohtii.

– En pidä Salon 12:ta sisäkenttää asukaslukuun suhteutettuna suurena määränä, mikäli laji houkuttelee myös junioreita, Korhonen komppaa.

Huipputasolla laji kehittyy jo vauhdilla.

Viime syksynä Suomessa alkoi ensimmäiset seurojen väliset kilpasarjat. Suomen Padelliigassa pelaa seitsemän miesjoukkuetta ja kahdeksan naisjoukkuetta. Miesten divarissa on 14 joukkuetta ja naisten divarissa seitsemän joukkuetta.

Maanantaina päivitetyissä kotimaan pelaajarankingeissa oli yhteensä 1 204 pelaajaa (925 miestä ja 279 naista). Mukana on myös muutama Salon Tennisseuran pelaaja.

Eli potentiaalia on, vaikka lupaavasti alkanut kilpailukausi onkin koronatauolla. Myös Myftarin suunnitelmissa on järjestää turnauksia ja kilpailuja uudessa hallissa.

Yksi kotimaisen padelvuoden päätapahtumista, ulkokenttien SM-turnaus, pelataan Salon Urheilupuiston ulkokentillä heinäkuussa SM-viikon yhteydessä.

Salon ensimmäiset ulkokentät valmistuivat kesällä 2020 Urheilupuistoon. (Kuva: SSS-arkisto)

Padelbuumi – Sadasta tuhanteen kenttään vain kolmessa vuodessa

Meksikosta ja Espanjasta maailmalle levinnyttä mailapeli padelia on pelattu Suomessa jo lähes 20 vuotta. Suureen suosioon se on kuitenkin noussut vasta korona-aikana.
Suomen ensimmäinen padelkenttä rakennettiin Helsinkiin Hietaniemen rantaan vuonna 2003. Ensimmäinen sisäkenttä rakennettiin vuonna 2010.
Suomen Padelliitto perustettiin vuonna 2004. Tällä hetkellä sillä on 58 jäsenseuraa, joista yksi on salolainen SaTS Padel.
Padelliiton arvion mukaan lajilla on Suomessa on tällä hetkellä noin 60 000 harrastajaa.

Padelkenttien määrä Suomessa (vuoden alussa):

2020: 92
2021: 206
2022: 653
2023: yli 1 000 (arvio)

Salon padelkentät:

Hanhivaaran liikuntakeskus: kuusi sisäkenttää.
Halikon Retail Park: kuusi sisäkenttää.
Salon Urheilupuisto: kolme ulkokenttää.
Mathildedalin keskuspuisto: yksi ulkokenttä.
Wiurila Golf: kaksi ulkokenttää.
  • Lue lisää aiheesta
  • Padel