Hampaiden hoito on usein nähty ikään kuin koko kehosta irrallisena asiana, mekaanisena reikien paikkauksena, toteaa salolainen hammaslääkäri Jussi Virtanen. Hän haluaa herätellä tietoisuutta siitä, että suun kunto vaikuttaa merkittävästi yleisterveyteen.
– Infektiot hampaissa, hampaita ympäröivässä ienkudoksessa ja suun limakalvoilla pitävät yllä jatkuvaa elimistön puolustusvastetta, joka pahentaa monia perussairauksia tai vaikeuttaa niiden hoitoa, hän selittää.
Koska suu on osa kehoa, infektioiden eli tulehdusten bakteerit voivat kulkeutua suusta muualle. Se on erityisen vaarallista esimerkiksi keinonivelleikkauksien tai syöpähoitojen yhteydessä tai potilailla, joilla on jokin immuunipuolustusta alentava sairaus.
– Usein suussa on oireettomia infektioita, jotka löydetään hammaslääkärin tarkastuksessa. Ne saattavat näkyä vasta röntgenkuvassa.
Hyvä esimerkki tällaisesta tapauksesta on Virtasen hiljattain tekemä alaviisaudenhampaiden poisto. Puolittain näkyvissä olleiden hampaiden reunoja pitkin bakteerit pääsivät helposti ikenen alle.
– Potilaalla oli hampaiden juurissa krooninen tulehdus, ja hän ihmetteli, miksei ollut huomannut mitään. Vastaus on, että elimistö oli toistaiseksi pystynyt rajaamaan infektion paikalliseksi. Silloinkin kuitenkin puolustusjärjestelmä joutuu jatkuvasti taistelemaan.
Kun sitten puolustus jostain syystä herpaantuu, vaikkapa vain stressin helpottaessa loman alussa, piilevä infektio alkaa vaivata. Siksi hammaslääkäreillä on ruuhkaa jouluna ja juhannuksena.
Jussi Virtanen painottaa, että vuosittainen hammaslääkärin tarkastus on avainasemassa suun ja samalla yleisen terveyden ylläpitämisessä.
Märynummella asuva Virtanen ottaa vastaan potilaita kotikaupungissaan sekä julkisella että yksityisellä puolella: terveyskeskuksessa ja Salon Oralissa.
– Jonoista huolimatta myös julkisella puolella asioivien tulee hakeutua säännöllisiin tarkastuksiin. Jos tullaan vasta kivun vuoksi päivystykseen, silloin on jo akuutti tulehdus käynnissä, hän neuvoo.
Tavallisin suun sairaus on tuttu hammaskaries eli reiät. Syvien reikien kautta bakteerit etenevät hampaan ytimeen, josta ne voivat kulkeutua verenkierron kautta muualle kehoon.
– Tästä syystä reiät tulisi hoitaa ennen kuin ne alkavat oireilla, koska oireilevassa vaiheessa bakteerit ovat usein jo saavuttaneet hammasytimen.
Hyvin yleinen ongelma on myös parodontiitti, hampaiden kiinnityskudosten sairaus, jonka aiheuttaja on hampaiden pintaan kertyvä bakteeripeite eli plakki ja hammaskivi.
Se löytyy noin 70 prosentilta työikäisistä miehistä ja yli puolelta työikäisistä naisista.
– Parodontiitti pitää yllä jatkuvaa tulehdusta suun alueella. Tulehtunut alue on jopa aikuisen ihmisen kämmenen kokoinen, ja tiheästi verisuonitetuista kiinnityskudoksista on suora yhteys muualle kehoon. Pitkälle edennyt parodontiitti johtaa hoitamattomana hampaiden menetykseen.
Diabetes on tyypillinen esimerkki sairaudesta, jolla on selvä yhteys suun terveyteen. Vaikutus on kaksisuuntainen.
– Huonossa hoitotasapainossa oleva tai kokonaan diagnosoimaton diabetes heikentää kaikkien haavojen paranemista kehossa ja lisää parodontiitin riskiä. Kääntäen myös hoitamaton parodontiitti suussa heikentää diabeetikon hoitotasapainoa, Virtanen kertoo.
Diabeetikon hampaista löytyy myös usein reikiä ienrajan läheltä, koska syljeneritys voi olla alentunut ja ikenistä tuleva ientaskuneste on tavallista glukoosipitoisempaa eli sokerisempaa.
Virtanen huomauttaa, että tällaisten vaikutusten tunteminen on tärkeää niin hammaslääkäreille kuin lääkäreillekin. Molempien pitäisi nähdä suu koko kehon osana.
Tieto yhteyksistä lisääntyy jatkuvasti, ja perinteisesti erillään koulutetuille lääkäreille ja hammaslääkäreille on tullut viime vuosikymmeninä yhteisiä opintoja. Silti ammatillisessa yhteistyössä on edelleen kehittämisen varaa.
– Olisi tärkeää, että lääkärit ja sairaanhoitajat kysyisivät potilaalta, milloin hampaat on tutkittu. Jos esimerkiksi diabetes on vaikea saada hoitotasapainoon, kannattaa tarkastaa suun tilanne.
Hampaita kannattaa epäillä silloinkin, jos pitkäaikainen poskiontelontulehdus ei suostu paranemaan antibiooteilla. Virtanen kertoo tapauksesta, jossa yläposkihampaan infektoitunut juuri ärsytti poskiontelon pohjaa ja piti yllä tulehdusta myös siellä.
Keinonivelleikkauksen lähestyessä on suljettava pois piilevät suun infektiot, sillä bakteerit hakeutuvat verenkierron kautta herkästi kehoon sijoitettavaan vierasesineeseen, keinoniveleen.
– Ei ole ollenkaan tavatonta, että potilas tulee ja kertoo olevansa menossa viiden viikon päästä leikkaukseen. Sitten hampaiden kuvauksessa löydetään esimerkiksi juuren alueen krooninen tulehdus, ja on päätettävä nopeasti, poistetaanko hammas vai lähdetäänkö hoitamaan ja siirretään leikkaus, Virtanen kertoo.
Hoito vie aikansa, jos tulehdus on esimerkiksi aiemmin juurihoidetun hampaan juuressa. Silloin on purettava vanha juurihoito, puhdistettava hammasydinontelo ja ehdittävä nähdä, parantuiko infektio.
Parempi on, jos suu on jatkuvasti sellaisessa kunnossa, ettei se aiheuta riskejä muulle elimistölle. Siihen Virtanen sanoo pyrkivänsä potilaidensa kanssa.
Säännölliseen tarkastukseen kuuluu myös hampaiden röntgenkuvaus yksilöllisen tarpeen mukaan. Koko leuan röntgenkuva otetaan yleensä muutaman vuoden välein. Piilevät infektiot voidaan todeta vain röntgenkuvista.
– Kuvausta kannattaa itsekin kysyä hammaslääkäriltä, varsinkin silloin jos hampaita ei ole koskaan kuvattu, Virtanen sanoo.
Mitä enemmän hampaita on restauroitu, eli on juurihoitoja, laajoja ja syviä paikkoja tai esimerkiksi hammasimplantteja, sitä tärkeämpää on huolellinen kotihoito. Sama koskee ihmisiä, joilla on suuhun vaikuttavia sairauksia tai lääkkeitä.
– Tällaiset ryhmät saavat paljon lisäarvoa siitä, että käyvät suuhygienistillä kotihoidon opetuskäynnin, jossa katsotaan yksilöllisesti vaikeat kohdat, Virtanen suosittelee.
Kaikille sopivat vanhat kotihoito-ohjeet pätevät edelleen: hampaat tulee pestä fluorihammastahnalla kahdesti päivässä ja lisäksi puhdistaa hammasvälit. Säännölliset ateriavälit auttavan siinä, ettei ruoan aiheuttama puolen tunnin happohyökkäys ole päällä jatkuvasti.
– Kun sitten vielä käy 1–3 kertaa vuodessa suuhygienistin ammattimaisessa yleispuhdistuksessa, johon sisältyy hammaskiven poisto, ja sen yhdistää vuosittaiseen hammaslääkärin tutkimukseen, välttyy murheilta.
Vaikka Virtanen haluaakin painottaa yleisterveyttä, hän vielä muistuttaa, että hampaita hoidetaan tietysti niiden itsensäkin vuoksi:
– Purentamukavuus ja kivuttomat hampaat lisäävät jokaisen päivittäistä elämänlaatua.
Astmasta syöpään – monilla
sairauksilla yhteyksiä suuhun
- Suun infektiot heikentävät useiden sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen sekä monien autoimmuunisairauksien, kuten nivelreuman, psoriasiksen tai tulehduksellisten suolistosairauksien hoitotasapainoa.
- Keinonivelleikkauksia ja syöpähoitoja voidaan joutua siirtämään suun infektioiden vuoksi.
- Suun infektiot ovat riski myös potilaille, joilla on keinoläppä sydämessä, äskettäin tehty pallolaajennus tai jokin synnynnäinen sydänvika.
- Vaikutuksia on myös toiseen suuntaan: syöpähoidot ja -lääkkeet lisäävät suun alueen infektioiden riskiä. Leukojen alueelle annettu sädehoito vähentää syljeneritystä loppuiäksi.
- Inhaloitava astmalääke kuivattaa suun limakalvoja ja aiheuttaa happamuutta, joka lisää infektioiden riskiä. Siinä on myös laktoosia, joka toimii sokerin kaltaisesti. Lääkkeen käytön jälkeen suu tulee huuhdella vedellä.
- Verenpainelääkkeet, mielialalääkkeet, elimistön puolustuskykyä alentavat lääkkeet kuten kortisoni sekä useiden samanaikaisten lääkkeiden käyttö heikentävät syljenerityistä ja kuivattavat suuta. Syljen huuhtovan vaikutuksen väheneminen altistaa suusairauksille.
- Suun alueen terveydellä on nykytutkimuksen valossa merkitystä myös Alzheimerin taudin ehkäisyssä.
- Alkoholia ja tupakkaa kannattaa välttää myös suun terveyden vuoksi: ne aiheuttavat jopa 80 prosenttia suusyövistä. Lisäksi tupakointi on merkittävä parodontiitin riskitekijä.
