Teijon kansallispuistossa aiotaan hakata ja polttaa puustoa.
Töitä tehdään kolmessa kohteessa: Vanhantammenmäen rinteellä, Kirjakkalan ruukin alueella ja Nenustan Hauenkuonon alueella.
– Pyrkimyksenä on palauttaa metsää luonnontilaan, sanoo erikoissuunnittelija Petri Loikkanen Metsähallituksesta.
Loikkanen kertoo, että hakkuut alkavat mahdollisesti jo ensi viikolla, mikäli sää pysyy suotuisana ja koneet pääsevät maastoon. Hakkuut suorittaa Metsätalous Oy.
Hauenkuonon alueella kaadetaan tasarakenteista, osin istutettua männikköä. Hakkuilla pyritään monipuolistamaan puuston ikärakennetta, kun osa puista kuolee ja aukkoihin syntyy taimia.
Alueella tehdään hakkuiden lisäksi puuston polttoa noin kuuden hehtaarin alalla. Polttaminen tehdään säiden salliessa joko kesällä 2022 tai 2023.
– Polttamisella simuloidaan luonnon normaalia metsäkiertoa. Normaalisti luonnontilainen metsä palaisi tai myrsky kaataisi sen. Meillä ei ole onneksi metsäpaloja ollut, mutta nyt teemme sen turvallisesti.
Palanut puuaines jätetään metsään, jossa se tarjoaa elintilaa palaneessa puussa elävälle lajistolle.
– Noin kymmenen prosenttia uhanalaisista lajeista on riippuvaisia hiiltyneestä puuaineksesta.
Kirjakkalan ruukin alueella kaadetaan Hamarinjärventien läheisyydestä entiselle pellolle istutettu vajaan hehtaarin laajuinen kuusikko.
– Se muuttaa maisemaa merkittävästi, arvioi Loikkanen.
Vanhantammenmäen rinteeltä poistetaan puolestaan sinne aikanaan istutettuja kontortamäntyjä vajaan hehtaarin alalta. Kontortamänty luetaan nykyisin vieraslajiksi.
Kansallispuisto mielletään usein alueeksi, jossa on luonnontilaisia koskemattomia metsiä.
Yli 3 000 hehtaarin Teijon kansallispuistosta luonnonmetsiä on kuitenkin vain 110 hehtaaria.
Teijon metsäalueista 500 hehtaaria on 1970-luvulla istutettua nuorta mäntymetsää.
– Teijon metsänkäyttöhistoriahan on aika voimallinen, ja siellä tehtiin vielä 1970-luvulla aika laajamittaisia hakkuita, sanoo erikoissuunnittelija Johanna Ruusunen Metsähallituksesta.
– Alueella on harjoitettu metsätaloutta kansallispuiston perustamiseen asti.
Ennen kansallispuistostatusta Teijolla oli retkeilyalue. Teijon kansallispuisto perustettiin vuonna 2015.
Teijon kansallispuisto lukuina
- Kokonaispinta-ala 3 378 hehtaaria
- Järviä ja pienvesiä 275 hehtaaria.
- Soita 900 hehtaaria.
- Kallioita 160 hehtaaria.
- Luonnonmetsiä 110 hehtaaria.
- 1 500 hehtaaria ole mitään Natura-luontotyyppiä. Tästä alasta noin 500 hehtaaria on 1970-luvulla männylle uudistettuja nuoria metsiä, joita voidaan osittain monipuolistaa mm. hakkuilla ja polttamalla.
Tasarakenteisten talousmetsien hakkuut ovat ok. Hoitamattomina ylitiheiksi kasvaneina ne ovat kamalan näköisiä, eikä aluskasvillisuuskaan voi hyvin. Mutta eikö metsäpaloja ole Suomessa nykyään jo liikaakin? Päästöjähän niistä kyllä aiheutuu, vaikka hiiltä pitäisi sitoa.
Maisema tosiaan tulee muuttumaan. Avohakkuu ei ole mitään sen rinnalla.
Suomessa ei juurikaan ole metsäpaloja. Kuusikossa ei ole aluskasvillisuutta, ja avohakkuu on Urpon märkä päiväuni. Onneksi siitä pikku hiljaa päästään.
Kulotuksella jäljitellään metsäpaloja, ja siitä se metsä sitten muodostuu luonnonmukaisesti ilman ihmisen haittavaikutusta. Kansallispuistossa ei onneksi tarvitse noudattaa talouskuria metsän suhteen. Kaikki eläimet, linnut ja hyönteiset kiittävät.
”Kulotuksella jäljitellään metsäpaloja, ja siitä se metsä sitten muodostuu luonnonmukaisesti ilman ihmisen haittavaikutusta.”
Siitähän tulee hirmuiset hiilidioksidipäästöt ilmaan. Luulisi ilmastovouhottajan sen tietävän.
Metsäpalo on luonnon oma keino uudistua, ihmisen aiheuttama saastuttaminen on asia erikseen. Allanin kannattaisi myös lopettaa ihmisten nimittely milloin miksikin. Ei asia muutu miksikään, vaikka mitä reuhoat. Saat vaan itsellesi pään kipeäksi.
Marko hyvä sinä itse olet aloittanut ensimmäisenä ihmisten nimittelyn. Muista tästä eteenpäin, ettet nimittele ketään.
Lainaan tähän uudelleen kommenttiasi: ”Kulotuksella jäljitellään metsäpaloja, ja siitä se metsä sitten muodostuu luonnonmukaisesti ilman ihmisen haittavaikutusta.”
Kulotus ei ole luonnon oma tapa uudistua. Kulotus on ihmisten aiheuttamaa, ja siten se lisää ihmisten aiheuttamia päästöjä tarpeettomasti.
Itsehän kommentissasi kerroit, että Suomessa ei juurikaan ole metsäpaloja. Suurin osa suomalaisista metsäpaloista on tavalla tai toisella ihmisen aiheuttamaa.
Kulottamalla saadaan aikaan metsäpaloefekti. Metsä uudistuu sen jälkeen aivan kuten metsäpalon jälkeen. Onko sinulla jokin muu keino palauttaa puiston alueita luonnontilaan? Kulotus on maailmalla laajasti hyväksytty menetelmä, mistä siis valitat?
Onko mielestäsi Brasilian metsien kulotus hyvä ja toivottava asia? Onhan fossiilisilla polttoaineilla ajaminenkin maailmalla laajasti hyväksyttyä. Sekö sitten on mielestäsi hyvä asia?
Vaikka jokin asia olisikin maailmalla laajasti hyväksyttyä, se ei tarkoita sitä, etteikö siitä tulisi hiilidioksidipäästöjä, joka on ihmisen toiminnan aiheuttamaa.
Sinä puhut nyt eri asiasta. Brasiliassa raivataan peltoja kulottamalla, Teijolla palautetaan metsää alkuperiseen kuntoonsa samalla menetelmällä.
Eli kulotuksen tarkoitus tekee siitä hyväksyttävän? Lopputulos kuitenkin on, että molemmissa tilanteissa ihmisen toiminta lisää niitä hiilidioksidipäästöjä käyttämällä kulotusta.
Ei se kulotettu alue Teijollakaan palauta vuosikymmeniin metsää alkuperäiseen kuntoon. Kulotus myös tuhoaa eliöt, jotka elävät siinä kulottamattomassa maastossa.
Kannatan vain välttämättömiä täsmähakkuita kansallispuistoon, esimerkiksi siten, että puumateriaali poistetaan hevosella kuljettaen, jos sellaisia yrittäjiä vielä on. 90-luvulla oli yrittäjiä, jotka hoitivat luonnonsuojelualueita siten, että puuaines poistettiin hevosella vetämällä.
Kulotusta en kannata missään muodossa, koska niistä hiilidioksidipäästöistä kohkataan niin kovin.
Hieman ihmetellyttää muutaman saman nimimerkin ajoittain jopa laaduton, keskinäinen sättiminen milloin mistäkin aiheesta.