Valitus Somerniemen susiluvasta – ”Riistakeskuksen päätös on vastoin EU:n lainsäädäntöä”

0
Suden jälkiä. Kannanhoidollisen metsästyksen on määrä alkaa runsaan viikon kuluttua, mutta luonnonsuojelijat vaativat Suomen riistakeskuksen lupapäätöstä toimenpidekieltoon. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys vaatii Turun hallinto-oikeutta kumoamaan poikkeusluvan, joka oikeuttaa ampumaan Somerniemen kolmen suden perhelauman.

– Riistakeskuksen päätös on osin vailla tieteellistä pohjaa, ja vastoin EU:n lainsäädäntöä, yhdistyksen puheenjohtaja Juri Suvitie perustelee.

Suomen riistakeskus myönsi kannanhoidollisen poikkeusluvan joulukuun lopussa. Sen mukaan susijahti voi alkaa 1. helmikuuta. Luonnonsuojeluyhdistys vaatii riistakeskuksen päätöstä kiireesti täytäntöönpanokieltoon.

– Tapettuja susia ei saada takaisin, jos hallinto-oikeus myöhemmin kumoaa riistakeskuksen päätöksen lain vastaisena. Näinkin on Suomessa käynyt, Suvitie huomauttaa.

Valituksen keskiössä on niin sanottu suotuisa suojelutaso, jolla tarkoitetaan susikannan säilymistä elinkelpoisena luontaisessa ympäristössään.

– Se on päällimmäinen syy, miksi tästä pitää valittaa. Suotuisan suojelun tasoa ei ole vielä määritetty tieteellisesti, Suvitie toteaa.

Luonnonvarakeskus (Luke) vasta kehittää laskentatyökalua, jolla suojelutason viitearvot voidaan määritellä. Mallinnuksessa huomioidaan susikannan ominaisuudet, genetiikka ja populaatioekologia.
Kansainvälisenä yhteistyönä tehtävä menetelmä perustuu ekologiseen tutkimukseen. Se ei sisällä yhteiskunnallista näkökulmaa susikysymykseen.
Työ valmistuu ensi syksynä.

Kaksivuotisen hankkeen väliraportissa syksyllä Luke arvioi, että Suomessa pitäisi olla vähintään 500 sutta. Silloin susikanta pysyisi elinvoimaisena ja välttyisi sukusiitoksen kielteisiltä seurauksilta viiden seuraavan sukupolven aikana.
Sudella sukupolveksi lasketaan viisi vuotta.

Vuosi sitten maaliskuussa Suomessa oli noin 300 sutta, joista vain osa oli lisääntyviä yksilöitä. Susien määrä on aina pienimmillään maaliskuussa ennen kevään pentujen syntymistä.

Luonnonsuojeluyhdistys viittaa valituksessaan myös Tukholman yliopiston viitisen vuotta sitten julkaisemaan mallinnukseen. Sen mukaan Ruotsissa pitäisi olla 1 200 ja Suomessa 800 sutta, jotta kanta olisi geneettisesti kestävä.
Perintöaineksen monimuotoisuus edellyttäisi lisäksi kymmenien susien kulkemista maasta toiseen aina yhden sukupolven aikana.

Suomen riistakeskus on myöntänyt poikkeusluvan kaikkiaan kahdeksantoista suden ampumiseksi neljällä reviirillä eri puolille Suomea. Ratkaisu ei riistakeskuksen mukaan vaaranna suotuisan suojelutason säilyttämistä tai sen saavuttamista.

Pohjana on maa- ja metsätalousministeriön joulukuussa vahvistama asetus, joka sallii kannanhoidollisen metsästyksen tänä talvena. Luonnonsuojeluyhdistys pitää ministeriön näkemystä Suomen susikannasta lähinnä poliittisena mielipiteenä

– Tieteellisiin tutkimuksiin verrattuna ministeriön määrittelemä suojelutaso ei riitä mitenkään, Suvitie huomauttaa.

Susi on Suomessa erittäin uhanalainen ja EU:n luontodirektiivissä tiukasti suojeltu eläin. Tappamiseen voi saada luvan ainoastaan poikkeustapauksessa.
Luonnonsuojeluyhdistys vetoaa valituksessa sekä EU-tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin.

EU-tuomioistuin on todennut ennakkoratkaisussaan, että kannanhoidollisilla poikkeusluvilla pitää olla selvät ja täsmälliset, tieteelliseen tietoon pohjautuvat perusteet.

Korkein hallinto-oikeus totesi pari vuotta sitten, että Pohjois-Savossa tapettiin lainvastaisesti seitsemän sutta. Riistakeskus oli myöntänyt metsästykseen kannanhoidolliset poikkeusluvat, joita se oli perustellut salametsästyksen torjunnalla.

Juri Suvitie muistuttaa, ettei luonnonsuojeluyhdistys vastusta susien tappamista sinänsä.
– Olen jutellut lammastilallisten kanssa, ja ymmärrän myös heitä. Kannanhoidollinen metsästys on kuitenkin väärä tapa reagoida.
Riistakeskus voi myöntää vahinkoperusteisia poikkeuslupia, ja poliisi voi antaa luvan eläimen lopettamiseen turvallisuussyistä.

Somerniemen kolmen suden perhelauman reviiri kattaa noin 89 000 hehtaaria maata Forssan liepeiltä Tammelan, Someron ja Kiikalan kautta Suomusjärvelle.
Suvitien perhe mökkeilee kahden pienen lapsen kanssa lauman metsästysmailla Kiikalassa. Lapset saavat leikkiä metsän reunassa.

– Suhtaudun suteen varautuneen kiinnostuneena. Jos pitää valita, törmäänkö metsässä mieluummin suteen vai villisikaan, niin ehdottomasti suteen, Juri Suvitie sanoo.

Perjantaina hallinto-oikeuteen toimitetun valituksen ovat allekirjoittaneet myös Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys sekä Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais-Suomen ja Uudenmaan piirit.