Venäjälle ei anneta periksi

0
Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken esitteli pitkän listan keinoja, joiden avulla Yhdysvallat on valmis tukemaan Ukrainaa.

Yhdysvallat ja Nato pitävät linjan tiukkana. Venäjä sai selväsanaisen vastauksen, että sotilasliiton laajentumista ei pysäytetä.

Venäjä esitti uhkavaatimuksen, että Yhdysvaltojen ja Naton tulee pysäyttää sotilasliiton laajeneminen itään. Venäjä vaati kirjalliset vastaukset, jotka Yhdysvallat ja Nato on nyt toimittanut. Viesti on sama kuin aiemmin, sotilasliiton laajeneminen on vain ja ainoastaan Naton ja sen jäsenmaiden välinen asia.

Venäjä on koonnut isoja sotilasjoukkoja aivan Ukrainan rajan tuntumaan. Ukrainassa ja Euroopassa pelätään, että Venäjän hyökkäys on vain ajan kysymys.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on käynyt keskustelua Ukrainasta ja Natosta yli Ukrainan ja Euroopan unionin. Se ei suinkaan ole tapahtunut sattumalta. Venäjä ei ole koskaan halunnut neuvotella EU:n kanssa, vaan suosinut kahdenvälisiä keskusteluja yksittäisten maiden kanssa.

Putin saattoi laskea, että Yhdysvaltoja ja presidentti Joe Bidenia ei kiinnosta Ukrainan tilanne. Viimeistään nyt Venäjälläkin ymmärretään, että Yhdysvallat ja Nato eivät taivu uhkailun edessä.

Suhtautuminen Ukrainaan on Yhdysvalloille linjakysymys. Taipuminen Venäjän vaatimuksiin ja Ukrainan jättäminen oman onnensa nojaan söisi uskottavuutta koko Yhdysvaltain ulkopolitiikalta. Sama koskee sotilasliitto Natoa.

Päinvastoin kuin Venäjä vaati, Yhdysvallat ja Nato toistivat vastauksessaan, että sotilasliittoon on edelleen mahdollista liittyä. Lisäksi Venäjän mahdollinen hyökkäys johtaisi rajuihin vastatoimiin.

Suomessa tilannetta on seurattu tarkkaan. Venäjän vaatimus olisi toteutuessaan sulkenut Suomen ja Ruotsin Nato-option. Jo pelkkä tieto, että Nato-ovi on kiinni, olisi heikentänyt Suomen turvallisuuspoliittista tilannetta.

Ukrainan kriisi ja Venäjän uhkavaatimukset ovat ajaneet suomalaiset lähemmäksi sotilasliitto Natoa. MTV:n tuoreen tutkimuksen mukaan Naton jäsenyyden hakemista kannattaa 30 ja vastustaa 43 prosenttia suomalaisista. Tilanteessa, jossa valtionjohto olisi jäsenyyden hakemisen kannalla, Naton kannattajien määrä nousi 50 prosenttiin.

Tutkimusta on tulkittu niin, että suomalaiset ovat siirtyneet jo henkiseen Nato-valmiuteen. Kansalaismielipide ei enää olisi esteenä, jos jäsenyyttä päätetään hakea.