Salolainen toimitusjohtaja Keijo Nordström uskaltaa jo huokaista. TLT-Connection näyttää löytäneen sopivat tilat viidelletoista sähköverkkoasentajalle, pakettiautoille, kaapelikeloille ja muuntajille.
– Hallit alkavat olla Salossa kortilla. Jos olisimme tarvinneet isommat tilat, Meriniitystä ei olisi löytynyt sopivaa, Nordström sanoo.
TLT-Connection tarvitsee 250 neliön hallin ja parituhatta neliötä asvaltoitua pihaa. Jos Nordströmin toive toteutuu, yritys pääsee muuttamaan vain parin korttelin päähän nykyisistä toimitiloistaan Satamakadulla.
Toimitusjohtaja Keijo Nordströmin huoli tilojen löytämisestä on aito – Salossa alkaa olla puute isoista teollisuustiloista.
– Eletään pula-aikaa. Useat kasvavat salolaisyritykset ovat joutuneet oikeasti taistelemaan saadakseen lisää tilaa, ja Salon ulkopuolelta tulee säännöllisesti kyselyjä isoista tiloista, erityisasintuntija Jouko Urmas Yrityssalosta sanoo.
Valtakunnallinen TLT-Connection työllistää koko maassa parisataa henkeä. Salon alueella yrityksen tehtävä on pitää huolta siitä, että sähkö kulkee Carunan jakeluverkossa. Toimipisteen sijainnilla on iso merkitys, sillä vikoja on päästävä korjaamaan rivakasti.
Terveysteknologiaan erikoistunut Salofa Oy kertoi joulukuun alussa, että se oli ostanut Cencorp Automationin entisen kiinteistön ja yli 9 000 neliön tontin Meriniityn teollisuualueelta.
– Siellä on hyvin tehty kiinteistö hyvällä paikalla, ja tontilla on runsaasti rakennusoikeutta, joka oli yksi syy, miksi sen ostimme. Rakennamme tontin aika täyteen. Siitä tulee varmaan yksi Salon näyttävimmistä teollisuuskiinteistöistä, tehtaanjohtaja Jarmo Nykänen totesi Salon Seudun Sanomissa.
Yrityksen konttorin, kehitysyksikön ja tutkimuslaboratorion on tarkoitus muuttaa ahtaaksi käyneistä Örninkadun tiloista Satamakatu 16:een keväällä. Samalla aletaan rakentaa uutta tuotanto- ja varastotilaa, jonka pitäisi valmistua ensi syksynä.
Uudisrakennukseen on tulossa vuokrattavaa varastotilaa myös muille yrityksille. Salofan hallituksen puheenjohtajan Thommy Hellbergin mukaan tilojen vuokrauksesta oli tullut jo lukuisia kyselyjä muilta yrityksiltä .
”Näyttää siltä, että Salossa on huutava puute moderneista ja nykyaikaisista tiloista”, Hellberg totesi tiedotteessa.
TLT-Connection ehti olla vuokralaisena Satamakatu 16:ssa nelisen vuotta.
Kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalo kokoaa Invest in Salo -sivustolle tietoja Salon alueella myytävistä ja vuokrattavista teollisuus-, toimisto- ja liiketiloista. Vapaita toimisto- ja liiketiloja on tarjolla viljalti, mutta teollisuustiloja vain alun toistakymmentä.
– Olen käynyt monessa hallissa, mutta ne eivät sovellu siihen tarkoitukseen, jota varten tiloja haetaan. Kun yritykset etsivät itselleen sopivia tiloja, vaatimukset voivat olla myös jotain muuta kuin neliömetrejä. Pelkkä koko ei aina ratkaise, Jouko Urmas huomauttaa.
Pulaa on Urmaksen mukaan etenkin isoista tuotantotilaoista, jolloin puhutaan yli 3 500 neliömetristä. Hän kertoo saavansa isoista tiloista säännöllisesti kyselyjä Salon ulkopuolelta.
– Tilojen puute voi ehdottomasti olla este yritysten sijoittumiselle tai laajentumiselle. Kunpa Salossa olisi enemmän Hellan tapaisia monitoimitiloja. Ne täyttyisivät ajan mittaan.
”Tuotannon tilat ovat loppu.”
EntisenHella Lighting Finlandinsininen teollisuuskiinteistö Inkereentien varrella vaihtoi kolme vuotta sitten omistajaa, kun salolaisen ohutlevyvalmistaja Stremetin toimitusjohtaja Hans Strömberg osti 20 000 neliön hallit.
”Kiinteistössä on Stremetin muuton jälkeen vapaana noin 6 000 neliötä hallitilaa. Hans Strömbergin mukaan tilat on tarkoitus paloitella ja vuokrata”, Salon Seudun Sanomat uutisoi tammikuussa 2019.
Enää vapaata tilaa ei ole.
– Yläkerrassa on 500 neliötä toimistotilaa, mutta tuotannon tilat ovat loppu. Muuan salolainen yritys soitti tässä kuussa ja olisi tarvinnut 2 000 neliötä, mutta meillä ei ollut tarjota mitään, Strömberg kertoo.
Rakennusoikeutta tontilla olisi vielä 17 000 neliön verran, mutta Strömberg sanoo luopuneensa ajatuksesta rakentaa teollisuustilaa vuokrattavaksi. Yrittäjän elämä sopii hänelle kuulemma paremmin kuin vuokranantajana oleminen.
Strömberg iloitsee Salon noususta, joka on hänen mukaansa huomattu myös valtakunnallisessa pankkikonsernissa. Strömberg haki tänä syksynä yrityslainaa, ja pankki arvioi Inkereentien hallin 50 prosenttia arvokkaammaksi kuin kaksi vuotta sitten.
Kun elektroniikkakonserni Aspocomp vuonna 2007 lopetti piirilevytuotannon Örninkadulla, tyhjäksi jäi yli 21 000 neliön tehdaskiinteistö. Ostajaksi ilmaantui turkulainen Soini-Yhtiöt, jolla oli kiinteistöjä ympäri Suomea.
Kiinteistösijoittaja Heikki Soini totesi kaupanteon jälkeen, että Salossa oli paljon tyhjiä tiloja.
Iso teollisuuskiinteistö täyttyi hitaasti. Entisestä Aspocompista oli neljän vuoden jälkeen vuokraamatta vielä 5 000 neliötä. Koko kaupungissa oli tyhjillään ainakin 65 000 neliömetriä toimisto-, liike-, varasto- ja tuotantotiloja.
Nykyään tehdaskiinteistön seinässä lukee isoin kirjaimin Salo Business Center.
– Vapaana on vain muutamia toimistohuoneita. Tuotannollisia tiloja ei tällä hetkellä ole vapaana, vuokrausta hoitava Pauli Haansalo Soini-Yhtiöistä sanoo.
Haansalon mukaan kyselyjä tulee etenkin Salosta. Tarvetta olisi sadasta neliöstä tuhanteen neliöön.
Salolaisen yrityselämän piristyminen miellyttää myös kiinteistösijoittaja Jorma Niemistä, joka vielä yksitoista vuotta sitten harmitteli vuokralaisten vähyyttä.
– Isompaa tilaa ei kukaan tarvitse, ei edes tuhannen neliön hallia, Nieminen lausui Salon Seudun Sanomissa lokakuussa 2010.
Kiinteistöneuvos Nieminen on sitä mieltä, ettei Salossa ole vieläkään pulaa tuotantotiloista. Hän mainitsee Joensuunkatu 1:ssä omistamansa hallin, jossa Nokian Matkapuhelimet Oy aikoinaan aloitti nousukiitoa. Vapaana on noin 6 000 neliötä.
– En ole halunnut pilkkoa sitä vielä tässä vaiheessa, eikä sitä saisikaan pilkottua kuin korkeintaan kolmeen osaan. Meillä on tyhjänä pienempiäkin halleja. Kaikkea löytyy sadasta neliöstä alkaen.
Niemisen mukaan tiloja kyllä kysellään, mutta ”ei niitä käsistä viedä”.
Salon kaupungilla on vapaana yli viisikymmentä teollisuustonttia Metsäjaanun teollisuusalueella, Halikossa, Muurlassa, Perniössä ja Suomusjärvellä. Tarjolla on tontteja alle 2 000 neliöstä yli 10 000 neliöön.
– Tontteja on ja rakentamaan pystyy, mutta omien toimitilojen omistaminen ei ole tänä päivänä kauheasti muodissa, Jouko Urmas toteaa.
Urmas huomauttaa, ettei yrityksillä ole välttämättä aikaa odottaa uudisrakennuksen valmistumista. Rakentaminen tulee hänen mukaansa myös vuokraamista kalliimmaksi. Urmaksen mukaan Yrityssalolla on kuitenkin tarjota juttukaveriksi pääomasijoittajia, jos joku yritys haluaa asettua Saloon. Nimiä on kourallinen.
Salo IoT Parkiin miljoona euroa sijoittanut Hans Strömberg ei omien sanojensa mukaan ole listalla. Hän sanoo, että osakkuus kampuksen kiinteistöyhtiössä riittää.
Tärkeintä olisi kiinteistöjen omistajille huolehtia siitä, että ne ovat kunnossa ja täyttävät nykyajan vaatimukset.
Rapistuviin tai rapistuneihin tiloihin kukaan ei halua muuttaa, ja yritykset harvoin ovat valmiita odottamaan remontin valimistumista saati maksamista.
IoT Park ei ole kaikille ratkaisu. Uusien alueiden markkinointiin pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Täyden vuokran periviä rapistuvia ja sopimattomia tiloja löytyy, mutta uudentyyppisille toiminnoille tule usein halvemmaksi rakentaa uudet toimitilat ja parempien yhteyksien ääreen. Uusia alueita pitäisi myös suunnitella. Entistä täkeämpää on alueille muu toimiva infra. Sama koskee myös uusia asuntoalueita, niitä ei taideta suunnitella minnekään päin Saloa. Esimerkkejä toisenlaisesta toiminnasta päättäjät voisivat Turun matkoillaan poiketa katsomaan, millaista pöhinää on saatu aikaan moottoritieliittymiin ennen Turkua. Eivät pääomasijoittajat mitään hyväntekijöitä ole. Omalla toiminnalla omassa hallissa on säästettävissä monet byrokratian koukerot ja kustannukset. Korjaukset ja laajennukset voi päättää omien tarpeiden mukaan, kun… Lue lisää »