Yleisurheilijat saa SUL:ssa oman äänen – ”Yhdessä eteenpäin”

0

Yhdistysten luvattu maa Suomi sai joulukuussa yhden lisää, kun suomalaiset yleisurheilijat perustivat etujaan ajamaan Yleisurheilijat ry:n. Yksilölajin urheilijoiden puolia pitävälle yhdistykselle oli tilausta.
Yhdistyksen siemenet kylvivät viime kesänä korkeushyppääjä Ella Junnila ja kolmiloikkaaja Topias Koukkula. Tokion olympiakisoista palannut Junnila ja Ruotsi-maaotteluun valmistautunut Koukkula istuivat alas ja miettivät, minkälainen yleisurheilijoiden oma yhdistys voisi olla.
Idea esiteltiin yleisurheilijoille juuri syyskuun alun Finnkampenissa.
– Vastaanotto urheilijoiden parissa oli positiivinen. Saimme perustajajäsenet kasaan nopeasti, Junnila kertoo.
Toisen polven arvokisayleisurheilija Junnila on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, Koukkula varapuheenjohtaja.
– Topiaksesta on ollut paljon apua yhdistyksen perustamisvaiheessa datan käsittelyssä, Junnila naurahtaen kehuu Turun yliopistossa tilastotieteen gradutyötä valmistelevaa Koukkulaa.
Lisäksi hallituksessa on yhdeksän jäsentä, kaikki nimekkäitä yleisurheilijoita laajalta rintamalta.

Sparrausapua joukkuelajeista

Uuden yhdistyksen toiminta on räätälöity etupäässä yleisurheilijoille, jotka harjoittavat lajin suojissa ammattia tai ainakin tähtäävät ammattilaisuuteen.
Jäsenkriteerit eivät ole aivan kevyet, sillä jäsenyys edellyttää, että urheilija on osallistunut yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaotteluun aikavälillä 2017-21. Kävelijöillä ja ottelijoilla jäsenkriteeri on sijoittuminen samalla ajanjaksolla Kalevan kisoissa SM-mitaleille.
– Noin 270 yleisurheilijaa täyttää Suomessa nämä kriteerit. Tavoite on ensimmäisenä toimintavuonna kerätä 150 jäsentä, Koukkula sanoo.
Jalkapallolla ja jääkiekolla on Suomessa pelaajayhdistyksensä, yksilölajit tulevat vielä perästä.
– Vaikka yleisurheilulla on yksilölajina vähän eri luonne kuin joukkuelajeilla, jalkapallon ja jääkiekon pelaajayhdistyksiltä saatu sparrausapu on ollut antoisaa, Junnila kiittelee.

Kanava saada sanaa eteenpäin

Urheilijoita sopimusasioissa avustava Yleisurheilijat haluaa näkyä ruohonjuuritasolla, yleisurheilijan arjessa. Yhdistys on urheilijalle kanava purkaa mieltään, jos hän on kokenut kiusaamista, häirinnästä puhumattakaan.
– Noudatamme turvallisen tilan periaatetta, että yhdistys olisi urheilijalle matalan kynnyksen kanava puhua, jos hän on havainnut epäkohtia.
Junnilan mukaan yhdistys keskustelee kotimaisten kisajärjestäjien kanssa, kuinka kisatapahtumasta tehdään parempi sekä urheilijoille että yleisölle.
– Voi olla, ettei kisoissa ole tarpeeksi sadesuojia. On urheilijalle loukkaantumisriski värjötellä pari tuntia sateessa. Seiväshyppääjälle se on suorastaan vaarallista, Junnila kuvailee.
Yleisurheilijat marssittaa urheilijoita Urheiluliiton (SUL) sisäiseen päätöksentekoon, ensin liiton valiokuntiin ja myöhemmin mahdollisesti hallitukseen. SUL suhtautuu yhdistykseen suopeasti.
– Yhdessä eteenpäin. Viisaus ei asu yksin urheilijoissa, mutta ei myöskään Urheiluliiton hallinnossa, Junnila hälventää vastakkainasettelua.

Yleisurheilijat-yhdistyksen jäseniä valittiin joukolla SUL:n valiokuntiin

Riikka Pakarinen ja Rami Urho valittiin keskiviikkona Urheiluliiton (SUL) varapuheenjohtajiksi. Urho valittiin hallituksen kokouksessa uudeksi varapuheenjohtajaksi, Pakarinen jatkaa tehtävässä.
Hallitus hyväksyi urheilijoiden edunvalvontaa varten perustetun Yleisurheilijat-yhdistyksen liiton jäseneksi.
Lassi Etelätalo ja Wilma Murto nimettiin yhdistyksen edustajina liiton kilpailuvaliokuntaan, Ella Junnila ja Topias Koukkula järjestövaliokuntaan.
Toni Piispanen valittiin eettiseen valiokuntaan, Elmo Lakka ja Konsta Alatupa valmennusvaliokuntaan sekä Nooralotta Neziri kansainväliseen valiokuntaan.
Hallituksen uusista jäsenistä Tuomas Näsi valittiin kilpailuvaliokuntaan ja Lars Fagerholm valmennusvaliokunnan puheenjohtajaksi.
Valiokuntapaikat jaetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
SUL:n uusia jäsenseuroja ovat Lahti Sport ja Hyvinkään Juoksijat.

Junnila etenee kohti korkeuksia maltilla – maalina Pariisin olympiakisat 2024

Junnilan viime yleisurheiluvuosi oli kaksijakoinen. Korkeushyppy tarjosi taitajalleen riemullisia onnistumisen hetkiä, mutta myös pettymyksen tunteita.
Viime joulukuussa 23 vuotta täyttänyt Junnila hyppäsi maaliskuussa 2021 Puolassa EM-hallipronssia Suomen ennätyksellä 196. Ulkoratakaudella moisiin korkeuksiin ei ollut asiaa, joten Tokion olympiakisaurakka päättyi karsintaan.
Perjantaina Saksan Karlsruhessa uuden hallikauden aloittava Junnila on hyväksynyt, että korkeushypyn luonteeseen kuuluu, ettei kehitys herkässä lajissa ole suoraviivaista.
– Minulla oli syksyllä 2020 selässä välilevyn pullistuma. Toivuin siitä, ja kisavire löytyi nopeasti. Hyppäämisessä oli herkkyyttä, koska harjoittelu oli jäänyt kevyeksi. Viime syksynä tein päätöksen, että kroppaa on vahvistettava, jotta jaksaa koko kauden eteenpäin, Junnila kertoo.
Hän tarvitsee lähitulevaisuudessa kärsivällisyyttä. Kun fysiikkaa vahvistetaan, hyppytekniikka ei automaattisesti nivelly suoritukseen.
– Tekniikan sisäänajo on kesken. Siitä huolimatta ominaisuudet ovat parantuneet ja potentiaali hyviin tuloksiin on olemassa. Haluan kilpailla ehyen hallikauden, huomauttaa Junnila, jonka kalenterissa on Karlsruhen-kilpailun jälkeen ensi sunnuntaina korkeuskisa Tshekissä.
Tänä vuonna yleisurheilun arvokisakalenterissa ovat heinäkuiset Eugenen MM-kilpailut Yhdysvalloissa ja EM-mittelöt elokuussa Münchenissä, 2023 puolestaan MM-kisat Budapestissä. Junnila tähyää vielä tuonnemmas.
– Kaikki tekemiseni tähtää Pariisin olympiakisoihin 2024.

Reima Rautiainen

STT

Kuvat: