Keskustaan muutto mullisti Lundströmin perheen arjen – tutkija arvioi, että juuri Salon kokoisessa kaupungissa monen tunnistama asumisunelma voi toteutua

14
Kun 7.-luokkalainen Alvin Lundström lähtee torstai-iltapäivisin lukiolle koripalloharjoituksiin, matka taittuu kävellen. Äiti Sanna Lundström iloitsee siitä, että keskustassa asuessa perheen kolme lasta pystyvät kulkemaan kouluun, harrastuksiin ja nuokkarille itsenäisesti.

Olo on kuin taksikuskilla.

Tätä monelle vanhemmalle tuttua tunnetta kuvailee salolainen Sanna Lundström miettiessään arkea ennen Salon keskustaan muuttoa.

Vielä muutama vuosi sitten Lundströmin viisihenkinen perhe asui omakotitalossa Viitannummella. Matkaa Salon keskustaan oli neljä kilometriä.

Koti oli itselle rakennettu ja mieluinen, mutta illat olivat yhtä autoilua. Vaikka perheen lapset myös pyöräilivät ahkerasti keskustaan kouluun ja harrastuksiin, kuskaamista riitti joka illalle.

– Kohtuus täytyy olla siinäkin, kuinka paljon fillarointia tulee päivässä, ja talviaikaan fillaroiminen on haastavampaa. Kun yhdellä alkaa harkat viideltä ja toisella kuudelta, ja toisella loppuu harkat puoli seitsemältä ja toisella puoli kahdeksalta, niin siinä se ilta sitten meneekin kuskina.

Perhe päätti muuttaa keskustaan Moision alueelle. Samalla omakotitalo muuttui rivitaloksi. Nykyiset 120 asuinneliöitä on rutkasti vähemmän kuin aiemmin, mutta myös uudessa kodissa kaikilla lapsilla on oma huone.

– Asunto löytyi helposti. Sen olen kyllä viime aikoina huomannut, että ihan kauhean paljon ei ole vastaavia tarjolla.

Rivitaloyhtiössä on kolme asuntoa. Lundström kertoo, että koko yhtiön asukkaat ovat vaihtuneet muutaman vuoden sisällä.

– Kaikissa asunnoissa on tällä hetkellä lapsiperhe.

Salon keskustan asuntomarkkinatilanne on puhuttanut kaupunkilaisia viime kuukausina.

Nimimerkki Paluumuuttohaaveilija kirjoitti joulukuun puolivälissä Salon Seudun Sanomien mielipidepalstalla siitä, miten haluaisi perheineen muuttaa Saloon ennen ensimmäisen lapsen koulun alkamista ensi syksynä.

”Olemme kyllästyneet pääkaupunkiseudun päättömiin hintoihin ja pitkiin, ruuhkaisiin työmatkoihin. Haluaisimme tuoda pienet lapsemme kasvamaan rauhalliseen ja turvalliseen ympäristöön lähelle isovanhempia ja muita sukulaisia. Luopuisimme mielellämme toisesta autostamme, ellei molemmista”, kirjoituksessa todettiin.

Ongelmana oli, ettei perhe löytänyt toivomaansa uudehkoa omakoti- tai rivitaloa riittävän läheltä keskustaa.

Mielipideteksti aiheutti runsaasti keskustelua SSS:n nettisivuilla, ja keskustelu jatkui tammikuussa SSS:n haastateltua mielipidetekstin kirjoittajaa. Asunnon etsintä oli edelleen kesken, ja paluumuutosta haaveileva perhe koki tarjonnan käyneen entistä niukemmaksi.

Sanna Lundström on paitsi taksikuskin hommista vapautettu äiti myös Salon kaupunkikehityslautakunnan kokoomuslainen puheenjohtaja. Hän sanoo, että kun lautakunnassa puhutaan asumisesta Salossa, keskustelu liittyy enemmän tontteihin kuin itse asuntoihin.

– Siitä on keskusteltu, ovatko nykyiset vapaana olevat tontit houkuttelevia ja voidaanko niiden houkuttelevuuden eteen tehdä jotain. Yleistä keskustelua siitä, onko meillä ylipäätään asuntoja riittävästi ja minkälaisia ne ovat, ei ole käyty.

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo, että virkansa puolesta Salon asuntopolitiikkaa pohtivilla ykköstyökalut ovat kaavoitus ja tonttitarjonta. Huomaamatta ei ole jäänyt, että asuntomarkkinatilanne on piristynyt.

– Jo ennen mielipidekirjoituksesta lähtenyttä keskustelua rivitalotontista tuli pitkästä aikaa varaus, sanoo Mannervesi.

Mannervesi sanoo, että aivan Salon keskustassa pientalojen uudisrakentamista ei tulla laajamittaisesti näkemään.

Tämä johtuu yksinkertaisesta syystä: keskustassa painotetaan kerrostaloasumista, ja keskustan nykyiset pientaloalueet on pitkälti täyteen rakennettu. Keskustan asukasmäärän lisääminen on kuitenkin vahvasti kaupungin intressinä.

– Tavoitteena on keskustan tiivistäminen ja tehokkuuden lisääminen. Keskustaan tulee vireyttä vain asumisen kautta.

Mannervesi arvioi, että keskustassa oleva pientaloasunto on hieman ristiriitainen asumishaave.

– Salossa on kyllä muualla paljon tarjolla väljempää asumista.

Paluumuuttohaaveilija puolestaan nimenomaan alleviivasi kirjoituksessaan, että perhe ei halua kauas keskustasta: ”Metsään emme kuitenkaan halua muuttaa, vaan kaipaamme nimenomaan pikkukaupungin menoon. Sijaintiin, jossa palvelut ja koulut ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä ja jossa lapset voivat liikkua itsenäisemmin, kun he alkavat harrastamaan.”

Tutkijatohtori Johanna Lilius näkee tilanteessa tuttuja elementtejä. Hän tutkii Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella asumista ja on perehtynyt lapsiperheiden kaupunkiasumiseen.

– On juuri tyypillistä, että asumistoiveissa esiintyy ristiriitoja, eivätkä toiveet ja realismi aina täysin kohtaa, sanoo Lilius.

– Yleisesti ottaen asumistoiveet ovat aika moninaisia ja yksilöllisiä. Niistä voi yleistää joitain asioita, mutta sitten kuitenkin jää paljon hyvin henkilökohtaisia asioita.

Lilius arvioi, että Paluumuuttohaaveilijan toiveet ovat juuri sellaisia, jotka moni allekirjoittaa.

– Varmasti se on aika monen suomalaisen unelma, että voisi asua pientalossa niin, että palvelurakennetta on siinä ympärillä. Se voi hyvin toteutuakin vähän pienemmässä Salon kaltaisessa kaupungissa, kun Helsingissä se on aika utopistinen toive.

Sanna Lundströmin viisihenkisessä perheessä harrastetaan paljon. Koti keskustassa mahdollistaa sen, että kaikki kulkevat omia menojaan. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kun Johanna Lilius on tutkinut helsinkiläisten lapsiperheiden kaupunkiasumista, tietyt asiat ovat nousseet vahvasti esiin.

Monelle vähäisempi riippuvuus autosta on tärkeä asia.

– Vaikka aika monella perheellä on auto, se ei ole välttämättä päivittäisessä käytössä, sanoo Lilius.

Paljon painoarvoa saavat myös palvelut: perheet haluavat olla lähellä päiväkoteja, kouluja sekä urheilu- ja kulttuuritiloja.

Sanna Lundström tunnistaa tutkimuksissa esiin tulleet toiveet.

– Me muutimme nykyiseen kotiin sen vuoksi, että Uskelan ja Moision koulu, urheilupuisto ja kaikki harrastusmahdollisuudet olivat vieressä. Lasten lisäksi aikuisten kulkeminen muuttui. Kävellen me aikuisetkin menemme, jos lähdemme Vilppaan kotipeliä katsomaan tai ystävien kanssa teatteriin.

Muuton myötä perheen lasten arki ja sosiaalinen elämä muuttuivat myös tavalla, jota aikuiset eivät olleet osanneet ennakoida.

– Välittömästi sen jälkeen, kun muutettiin, alkoi lasten nuorisotilan käyttö. Ennen se oli kaukana, eikä sitä käytetty. Nyt he voivat mennä miten haluavat.

Koska Helsingin kaltaisessa kaupungissa perheiden keskusta-asuminen tarkoittaa kerrostaloasumista, uudiskohteissa pyritään huomioimaan nykyisin lapsiperheet paremmin.

Lilius kertoo, että esimerkiksi vaunuvarastot ja tilavat hissit ovat jo standardiratkaisu uusissa kerrostaloissa. Myös muita arkea helpottavia asioita on ryhdytty pohtimaan entistä perusteellisemmin. Ajatuksena on, että palasia pientalounelmista voisi tuoda myös kerrostaloasumiseen.

– Helsingissä on kokeiltu ainakin yhdessä talossa Kalasatamassa kuraeteistä. Siellä voi käydä huuhtelemassa kuraiset vaatteet ennen kuin menee asuntoon. Olemme tehneet siitä seurantatutkimusta, ja se on saanut perheiltä todella hyvää palautetta, sanoo Lilius.

Kuraeteinen on saanut kurahousuikäisten ohella toisenkin tyytyväisen käyttäjäryhmän: tilassa huuhdellaan myös koirien tassuja.

Mika Mannervesi arvioi, että Salossa keskustan kerrostaloasuminen mielletään tällä hetkellä enemmän sinkkujen ja eläkeläisten asumismuotona.

– Yhtä hyvin se voisi olla kaikkien asumismuoto, ja Helsingissä näin onkin, Mannervesi sanoo.

Perheiden asumisratkaisuihin vaikuttaa myös se, minkä kokoisia asuntoja on tarjolla ja miten uudiskohteiden rakentamista ohjataan. Jos keskusta-alueen asuntotuotanto keskittyy pieniin asuntoihin, perheet eivät ole kohderyhmänä.

Korona-aikana asumis- ja muuttoliikekeskustelu on saanut uusia näkökulmia, kun etätyöskentely on muuttanut yhtälöä.

Korona on myös tehnyt sulkujen kautta näkyväksi sen, mikä kaupunkiasumisessa on monen mielestä hyvää: lähellä olevat vapaa-ajan palvelut, ravintolat, kahvilat ja muut kaupunkiriennot.

– Kun kaupungista otetaan pois se lisä, mikä siellä asumisesta saadaan, niin tietenkin asumisen perspektiivi laajenee, sanoo Johanna Lilius.

Lilius arvioi, että koronan myötä yhä useampi on ryhtynyt pohtimaan erilaisten asumismuotojen yhdistelyä.

– Monet ovat aika vannoutuneita kaupunkiasujia, eikä koronaperiodi muuta sitä. Se mikä on nähty, on tarve päästä välillä jonnekin muualle. Voi olla jokin tukipiste, esimerkiksi vanha talo, josta saa tarvittaessa lisäneliöitä.

Sanna Lundström kertoo, ettei perhe ole korona-aikana haikaillut takaisin suureen omakotitaloon. Kun perheen molemmat aikuiset ovat tehneet etätöitä, toinen on työskennellyt makuuhuoneen työpisteellä ja toinen keittiössä.

– Muutto ei ole kaduttanut kertaakaan, sanoo Lundström.

Lue myös: Paluumuutosta Saloon haaveileva jatkaa yhä asunnon metsästystä – ”Tarjonta on mennyt vain huonompaan suuntaan”

Lue myös: Saloon muutto on jäämässä haaveeksi

Lue myös: Salon asuntokaupassa erikoinen ilmiö: markkina vetää hyvin, mutta kohdemäärä on romahtanut

14 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keskustaan kaavoitettava omakotitaloja
4 kuukautta sitten

Kunpa Salon keskustan yhteydessä olisi enemmän nykyaikaisia omakotitaloja tarjolla. 1990-2000-luvuilla valtaosa uusista omakotitaloista rakennettiin niin kauas keskustasta, että kulkemiseen ja kuskaamiseen kuluu tolkuttomasti aikaa.

Kävelymatka bussipysäkille saa olla tänä päivänä muutaman sataa metriä ja koulu- sekä harrastusmatkat polkupyörällä korkeintaan pari kilometriä. Tätä pitempiin etäisyyksiin tarvitaan pääsääntöisesti henkilöautolla kuskaamista, johon menevä aika on suoraan pois kaikesta muusta elämästä. Lisäksi kallista.

Kaarina
4 kuukautta sitten

Totta, Salossa voivat asua vain perheet, joissa on kaksi autoa, koska kahden pääkaupungin välissä olevalla kivikylällä ei ole toimivaa julkista liikennettä. Salossa olet eriarvoinen, jos et omista autoa.

Tänne on vaikeaa sopeutua, kun ei pääse harrastuksiin iltaisin ja viikonloppuina, et mihinkään edes oman kunnan sisällä. Se on eriarvoista ja ympäristöllekin huono.

Ohitusteitä ja ratoja tehdään, mutta ei Salon sisäistä julkista liikennettä laiteta toimivaksi. Mitä poliitikot tekevät asian eteen?

Kuski
4 kuukautta sitten
Reply to  Kaarina

Täällä sentään voivat perheet vielä autoilla.

Martti
4 kuukautta sitten
Reply to  Kaarina

No osta auto, mikä ongelma? Autolla kuljetaan yli auton pituiset matkat, vanhan kansan viisaus

Niin
4 kuukautta sitten

Itse kävelen mieluummin 3-5 kilometriä aamulla ja 3-5 kilometriä illalla, töihin ja takaisin, vaikka pysäkki olisi 50 metrin päässä. Aiemmin Helsingissä puoli tuntia autolla yhteen suuntaan ei ollut työmatkasta harvinaista.

Sinkuilla voi toimia
4 kuukautta sitten
Reply to  Niin

Kävely on toki terveellistä, mutta useimmilla perheellisistä ei ole aamuisin aikaa lähteä kävelemään 3-5 kilometrin matkaa. Etenkään kun kotiin palatessa pitäisi kantaa ruokaostokset mukana.

Ex-rakentaja
4 kuukautta sitten

Syy siihen, miksi ei rakenneta uusia on varmaan tonttipula ja liian halvat asunnon hinnat. Rakennusliike on konkurssissa, jos Saloon rakentaa esimerkiksi uuden rivitalon.

Salossa on yleinen hintataso nyt hivenen ollut nousussa, mutta se vaatii vielä kymmenien prosenttien nousun ennen kuin uusien rakentaminen alkaa suuremmassa mittakaavassa.

Ennen oli paremmin
4 kuukautta sitten
Reply to  Ex-rakentaja

Toisaalta keskustan läheisyydessä on paljon Saloran aikaisia omakotitaloja kaupungin vuokratonteilla. Silloin ne toteuttivat juuri sitä asumisihannetta, jota nyt kaivataan eli pientaloa puutarhalla, rauhallisessa miljöössä käden ulottuvilla palveluista.

Olisiko aika aloittaa kaikkein huonokuntoisimman rakennuskannan purkaminen joltakin puolelta keskusta-aluetta ja kaavoittaa tilalle näitä kysyttyjä, haluttuja omakotitontteja palvelujen vierestä?

Kruusilan Arska
4 kuukautta sitten

Salossa on runsaasti pientaloja keskustassa, toki rakennusten keski-ikä on korkea ja varmaan osalla parasta ennen -päiväyskin on mennyt jo kauan sitten. Toivottavasti terveille taloille kuitenkin löytyisi asukkaat, jotka sijainnin lisäksi arvostaisivat nykyistä miljöötäkin niin paljon, että purkamisen sijaan kunnostaisivat talot nykyvaatimusten mukaisiksi. Jokainen tietysti tekee ratkaisunsa itse, mutta rakennusmateriaalien kustannusnousu saattaa puoltaa tuota ratkaisua. Salolla on nyt lisääntyneen etätyöskentelyn myötä tilaisuus, jota ei kannattaisi jättää hyödyntämättä. Kustannusetu pääkaupunkiseutuun on ilmeinen, kun katsoo asuntojen hintoja. Vetovoimatekijät eivät jää tähän, eivätkä edes pikkukaupungin lyhyisiin välimatkoihin. Itse olen useasti ihmetellyt paikallisen julkisen varhaiskasvatuksen tasoa, lasteni päiväkoti sijaitsee keskustaajamassa. Siellä on töissä aivan huippuporukkaa,… Lue lisää »

Paksut pohkeet
4 kuukautta sitten

Tuossa ihan keskustassa kun lapset ovat päiväkodissa, niin ryhmät pääsevät ihan tepsutellen erilaisiin kohteisiin: urheilupuistoon, metsäretkiä, kirjastoon, taidenäyttelyyn yms.

Edellisessä asuinpaikassani Vantaalla päiväkodin tuli varata aina bussikuljetus vähänkään erityisempään tekemiseen. Metsäretkille toki pääsi päiväkodilta suoraan.

Mainonta
4 kuukautta sitten

Pellolle piti saada asuinalue väkisin Nokian kulta-aikaan, se ei vetänyt silloin eikä nyt. Kaupungin omatkin päättäjät muuttavat sieltä pois, kun on niin kaukana eikä luvattuja palveluita tullut. Tämä ei kyllä ole kauhean hyvää mainosta Salolle ja tonttitarjonnalle.

Täti Salosta
4 kuukautta sitten

Salon kaikki lähiöt ovat kaukana keskustasta. Rappula, Valhoja sekä Tupuri korkeiden mäkien päällä. Jos on autoilla kuskaamista lapsiperheissä, niin ongelmia on myös ikääntyneillä siellä mäkien päällä, kun ikä ja sairaus vievät heiltä ajokortin. Millä sitten käyt alhaalla asioimassa? Paikku kulkee jostain, jonkun läheltä, mutta monilla ei ole mitään muuta kuin kalliiksi tuleva taksikyyti.

Rappula
4 kuukautta sitten
Reply to  Täti Salosta

Itse sanoisin, että Rappulasta pääsee kohtuu hyvin autoton 1-linjalla keskustaan bussilla palvelujen ääreen ja myös ihan sairaalan tai läntisen viereen. Ei toki viikonloppuna, kun se bussi ei silloin valitettavasti kulje, mutta muuten. Asemalle jäädessä pääsee hyvin käppäilemään esimerkiksi Plazaan. Cittari tai torikaan eivät ole liian kaukana, jos siellä haluaa käydä. Rappula on muutenkin ainakin omasta mielestä sen verran sopivan kokoinen kaupunginosa, että mikään bussipysäkki siellä ei ole ylitsepääsemättömän matkan takana, eli kyllä autoton siellä suhteellisen hyvin pärjää. Ainoa, mitä parantaisin Paikun kulussa, niin se saisi kulkea myös viikonloppuisin, ja että ajot eivät olisi sidottu kouluaikoihin, vaan bussi kulkisi puolen tunnin… Lue lisää »

Olli
4 kuukautta sitten

Melko mukavia tontteja 2-2,5 kilometrin päässä keskustasta, mutta siihen on päätetty rakentaa ”ohikulkutie”, joka on suunniteltu 60-70-lukujen taitteessa. Salo on kasvanut sen suunnitelman yli jo aikoja sitten.