Lähtö Malmilta lennätti ilmailukerhon Kiikalaan – tänä vuonna lennetään 200 lentoa

0
Malmin Ilmailukerhon sihteeri ja kalustovastaava Jani Grundström on tyytyväinen, että koulutuskäyttöön hyvin sopiva, kaksipaikkainen Diamond DV20 -tyyppinen lentokone on saanut hallipaikan. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kun Malmin lentokenttä viime keväänä suljettiin, Malmin Ilmailukerho oli hetken ilman tukipaikkaa. Kentältä toiselle hyppimisen jälkeen kerho päätyi Kiikalaan, joka tarjoaa hyvät edellytykset lentotoimintaan.

– Erittäin tasaiset kiitotiet, hallipaikka kuitukoneelle ja 98-polttoaineen tankkaus pumpusta, perustelee kerhon puheenjohtaja Juha Junttila .

Kerhon sihteeri ja kalustovastaava Jani Grundströmille kenttä oli entuudestaan tuttu laskuvarjohyppääjien lennättämisestä.

– Tajusin, että kentällä on tosi hyvät olosuhteet. Saimme Kiikalasta vihreää valoa ja kaikki on sujunut erittäin hyvin. Meitä ovat auttaneet kenttäpäällikkö Ari Heinonen ja ilmailija Ville Rouhiainen , Grundström kiittää.

Malmin kenttä on edelleen kerhon virallinen kotipaikka. Siellä sijaitsevat kerhotilat ja simulaattori. Helsingin kaupunki on sulkenut kentän, sillä alueelle aiotaan rakentaa asuntoja. Vuokrasopimuksen päättyminen ei ole lainvoimainen, ja asiaan liittyvissä oikeuskäsittelyissä kulunee vuosia.

– Malmin kenttä on ainutlaatuinen. Jos se pystytään pelastamaan, se on hyvä kaikille, myös Kiikalalle. Kun sähkölentokoneet yleistyvät, pystytään tekemään lyhyitä maakuntalentoja ja maakuntien pikkukenttiä saadaan käyttöön, Junttila sanoo.

Kiikala-säätiön ylläpitämän lentokentän kaksi kiitotietä levennettiin ja päällystettiin uudelleen kaksi vuotta sitten. Lentokeskuksessa on lentokonehalleja ja lennonjohtorakennus eli kansanomaisesti klubi.

Ilmailukerho maksaa paikallisille toimijoille vuokraa sekä hallista että klubista. Lisäksi kerholla on alueelle kausikortti, joka kattaa laskeutumismaksut.

– Hallit ovat pieniä, joten uusi halli pitäisi saada. Olemme harkitsemassa sellaisen rakentamista, jos löydämme yhteistyökumppaneita, Junttila kertoo.

Ilmailukerho toi viime vuoden puolella Kiikalaan kaksi lentokonettaan: kaksipaikkaisen Diamond DV20:n ja nelipaikkaisen Cessna C172:n. Kerhon lippulaiva, Diamond DA-40 NG, saapuu kentälle keväällä moottorivaihdon jälkeen.

– Lentokalusto on nykyaikainen ja naapurustolle ystävällinen. Kahdessa koneessa on dieselmoottori ja yhdessä rotax-moottori. Koneiden melutaso on huomattavan hiljainen, Grundström toteaa.

Tältä näyttää nelipaikkaisen Cessna 1725 -koneen ohjaamossa, jota Jani Grundström esittelee.

Keskisuuren ilmailukerhon ilmailutoiminta on ollut suhteellisen vilkasta, mutta viime vuonna lentomäärät puolittuivat Malmilta häädön takia. Toiminta vauhdittuu, kun lentokausi maaliskuussa alkaa.

Kiikalasta tullaan lentämään tänä vuonna noin 200 lentoa. Merkittävä osa niistä liittyy koulutukseen. Kerho kouluttaa uusia lentolupakirjahaltijoita, ja isäksi kerho lentää Kiikalasta huvilentoja Lappiin, Pohjoismaihin, Baltiaan ja pidemmällekin Eurooppaan.

– Esittelypäiviä on tulossa ja järjestämme esittelylentoja. Jos haluaa harrastaa ilmailua, mutta ei halua lupakirjaa, kulut voi jakaa lentäjän kanssa, Jani Grundström ja Juha Junttila kannustavat.

Noin 300 jäsenen kerho kiinnostaa, sillä uusia, paikallisia jäsenhakemuksia on tullut jo muutamia.

19-vuotias Grundström meni lentolupakurssille 16-vuotiaana eli heti kun se oli mahdollista.

– Olen ollut aina kiinnostunut lentämisestä. Se on hienoa, Aalto-yliopiston opiskelija sanoo.

36-vuotiaalta Juha Junttilalta uupuu lentolupakirjasta enää muutama oppitunti.

– Mietin, ostanko moottoripyörän vai hankinko lentolupakirjan. Kolmen lapsen isänä päätin, että lentäminen on paljon turvallisempaa. Taivaalla on tilaa.

Kiikalan lentokentällä on pulaa hallipaikoista. Vasemmalla Skydive Finlandin kone, jolla lennetään laskuvarjohypppyjä. Oikealla Malmin Ilmailukerhon nelipaikkainen Cessna C172. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kenttäpäällikkö: Lentokentän tulevaisuus on valoisa

Oinasjärventien varrella sijaitsevaa Kiikalan lentokeskusta ylläpitää Kiikala-säätiö. Alueen omistaa Metsähallitus, ja kentän pääkäyttäjä on Salon Seudun Ilmailukerho.

Kenttäpäällikkö ja ilmailukerhon pitkäaikainen jäsen, Ari Heinonen , näkee kentän tulevaisuuden valoisana.

– Malmin Ilmailukerhon tulo on ollut meille oikein positiivista, hän sanoo.

Uusi vuokralainen tuo vuokratuloja ja vilkastuttaa kentän toimintaa. Kentän muita säännöllisiä vuokraajia on muutama. Puolustusvoimat harjoittelee kiitoratojen ulkopuolella, mutta vuokraa klubirakennusta. Salolainen Riverside Cruisers -yhdistys järjestää kentällä kiihdytysajokilpailuja.

Salon Seudun Ilmailukerhon jäsenmäärä on pudonnut 10 vuoden aikana 120:stä noin puoleen.

– Jäsenet ovat eläköityneet ja siirtyneet muualle. Purjelento oli Kiikalassa aikoinaan vireää, nyt se on plus miinus nolla. Se ei elvy, sillä kansainvälisen tason kentät ovat Räyskälässä ja Oripäässä.

Nykyisin kerhon pääpaino on ultrakevyissä lentokoneissa. Puute on, että tiukentuneiden vaatimusten takia kerholla ei ole yhtään koulutukseen sopivaa konetta.

– Haaveissa on myydä kalustoa ja hankkia koulutuskelpoinen kone. Se on tällä porukalla haaste, mutta jos ei ole konetta koulutukseen, toiminta loppuu. Meillä on myös opettajapula, Ari Heinonen harmittelee.

Vuonna 1984 kerhoon liittyneen Heinosen purjelentolupakirja meni hiljattain vanhaksi, eikä hän uusi sitä.

– Saan istua kavereiden kyydissä niin paljon kuin tykkään!