Pekingin Uutisankka, päivä 10: Yle välittää joskus liikaa

0
Ylen haastattelupiste Zhangjiakoun hiihtostadionilla.

Rakas kisapäiväkirja,

olen ollut muutamat viime päivät haltioitunut siitä, kuinka loistavaa työtä Ylen kisatiimi on tehnyt. Hiihtomitaleita on kuorrutettu arkistojen aarteilla, eturivin studiovierailla (mm. Harri Kirvesniemi!) sekä vierailuilla Krista Pärmäkosken kotikaupungin Ikaalisten kyläkouluun tai Niskasen puolesta jännäävän Vieremän kylän kisastudioon. Hiihtoselostaja Kimmo Porttila on noussut viimeistään näissä kisoissa aivan alansa eliittiin.

Yle on nähdäkseni kääntänyt kaikki mahdolliset kivet ja kulmat sekä tiristänyt kaikki mahdolliset kommentit, jotta Yle-veroa maksava kansalainen olisi täysin palveltu.

Yle on totisesti välittänyt ja välittänyt.

Mutta kun naisten viestin hiihtojärjestys julkaistiin pian Iivo Niskasen kultasuorituksen jälkeen, aistin vaaran. Maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen ja naisten perniöläislähtöinen vastuuvalmentaja Ville Oksanen päättivät lähteä hakea ”varmaa” mitalia puolustustaktiikalla sijoittamalla Kerttu Niskasen ja Pärmäkosken vapaan tyylin osuuksille.

Monet olisivat nähneet mieluummin Johanna Matintalon aloittajana, Niskasen toisella osuudella ja sprintissä sauvarikon päähän välieräpaikasta jääneen Jasmi Joensuun kolmannella osuudella.

Puolustustaktiikka epäonnistui ja koko viestin ajan takaa-ajajana olleen Suomen ”varma” mitali suli loppusuoralla.

Samalla suli Ylen kisatiimi.

Selostamossa tai studiossa ei uskallettu käsitellä Suomen taktiikkaa kriittisesti, vaan puhuttiin enemmän ”hyvästä tekemisestä” ja kehuttiin muiden maiden onnistumista, vaikka todellisuudessa Suomella oli Norjan koronaongelmien ja alkukisojen perusteella paras kultasauma vuosikymmeniin.

Väkisinkin mieleeni hiipi ajatus, että niin kommentaattori Toni Roponen kuin asiantuntija Kalle Lassila ovat liian lähellä maajoukkuetta, jotta he uskaltaisivat antaa kritiikkiä kun sen paikka on. Yleltä isomman rahatukon perässä maksukanava Viaplaylle siirtyneen asiantuntijan Sami Jauhojärven vahtivuorolla vastaavaa ei olisi koskaan tapahtunut.

Eivätkä toimittajatkaan uskaltaneet haastaa asiantuntijoita tai valmentajia kuin sivulauseissa pitkien kaarteiden kautta.

Ville Oksanen olisi satavarmasti antanut ladun varresta kattavat ja kiistattomaan dataan pohjautuvat perustelut valitulle taktiikalle, mikäli niitä häneltä olisi tiukasti kysytty.

Nyt pettymyksen syyt jäivät leijumaan lavasteisiin ja Yle-veroa maksava kansalainen jäi rapsuttamaan takaraivoaan.

Yle välittää joskus liikaa.

10. kisapäivän turha ja tarpeeton fakta:

Ampumahiihtäjä Tuomas Harjulan 92:s sija miesten pikakilpailussa on Suomen talviolympiahistorian heikoin loppusijoitus. Viestiä varten kisoihin valittu Harjula jätti taakseen Moldovan Maksim Makarovin ja Belgian Cesar Beauvaisin.

Salon Seudun Sanomat pitää perinteistä kisapäiväkirjaa koko olympialaisten ajan.