Pekingin Uutisankka, päivä 7: Hiihtomuoti pilaa penkkiurheilijan ilon

0
Norjan hiihtoasu (kuvassa Johannes Hösflot Kläbo) on stailattu tuntemattomaksi.

Rakas kisapäiväkirja,

jokainen intensiivisesti maastohiihtoa seuraava haluaa olla edes silmänräpäyksen edellä selostajaa, kommentaattoria ja ruudun alakulmassa tikittävää kelloa.

Siinä missä alikersantti Rokka odotti Tuntemattomassa Sotilaassa vihollisen partion kärkimiehen saapuvan ”tuon piene närree kohal”, niin tuntematon suomalainen hiihtoniilo odottaa norjalaisen kärkimiehen (tai naisen) ohittavan näreen – tosin nykyään ladun varrella ei ole enää näreitä vaan monikansallisten yritysten mainosplakaateja.

Yhtä kaikki, penkkiurheilijan silmä etsii koko kilpailun ajan merkkejä välimatkan tai -ajan mahdollisista muutoksista ennen kuin selostuskoppi kertoo oman arvionsa ja kello totuuden. Harva asia penkkiurheilussa tuo samanlaista nautintoa kuin se, että saa julistaa vieressä kuorsaavalle koiralle, että ”Iivon ja Bolshun ero pääjoukkoon on muuten kasvanut”.

Tämä vaiettu rituaali on kiinteä osa maastohiihdon katselukokemusta – tai siis oli.

Pekingissä ennakoinnista on tehty käytännössä mahdotonta, koska maiden edustusasujen värimaailma on jostain käsittämättömästä syystä modernisoitu yhdenmukaisiksi.

Suomalaisten asu on tummansininen, jossa reidessä on valtava siniristilippu. Ja reisihän näkyy aivan liian myöhään, jos väliaikapiste on tömpäreen päällä!

Ruotsalaisten asu on myös tummansininen, jossa kulkee ohuita keltaisia raitoja ja vain käsivarret ovat valkoiset. Ei toivoakaan erottaa riittävän ajoissa!

Norjalaisten asu taas on tummanharmaa, jossa polvissa ja kyynärpäissä on esikoulun kuvaamataidon tunnilta tuttuja töhryjä. Tähän luomukseen tottuu aikaisintaan päätösmatkalla!

Venäläiset (virallisesti venäläiset olympiaurheilijat) sen sijaan pukeutuvat kokopunaiseen. Tosin tässäkin on se ongelma, että maltsevit ja neprjajevat näyttävät takavuosien norjalaisilta!

Venäjän lisäksi ainoat maat, jotka selviävät maastohiihdon muotitestistä puhtain paperein ovat Italia (kokosininen), Saksa (mustakeltainen) ja USA (tähdet ja raidat olkapäissä).

Ampumahiihdossa tämä(kin) asia on paljon paremmin: norjalaisilla ja venäläisillä ovat toisistaan erottuvat sinipunaiset asut, ranskalaiset kilpailevat vaaleansinisissä, eikä keltamustia saksalaisia tai keltasinisiä ruotsalaisia voi olla erottamatta.

Joukkuelajeissa on totuttu, että joukkueiden pelipaitoja ei missään tapauksessa voi sekoittaa toisiinsa. Muistan takavuosilta jopa sellaisen tapauksen, että jalkapallomaalivahdin oli puettava vihreä treeniliivi päälleen, koska hänen oranssi pelipaitansa oli saman sävyinen kuin erotuomarikolmikon paidat.

Vastaavaa jyrkkyyttä toivoisin myös kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n maastohiihtopäättäjiltä – penkkiurheilijan on oltava jatkossakin ajatuksen edellä selostajaa!

7. kisapäivän turha ja tarpeeton fakta:

1970–1990-luvuilla Suomen hiihtoasuista vastannut teerijärveläinen Terinit meni konkurssiin vuonna 2013. Ikoninen vaatemerkki lanseerattiin uudelleen kolme vuotta sitten maailman suurimmilla miestenvaatemessuilla, Firenzen Pitti Uomossa.

Salon Seudun Sanomat pitää perinteistä kisapäiväkirjaa koko olympialaisten ajan.