Salo ostaa maata Perniönjoen varresta – tulvasuojeluhankkeen läjitysalue Lupajantien ja joen väliselle pellolle

0
Perniönjoen rantapenkereistä kaivettava maa läjitetään kuvassa oikealla näkyvälle pellolle Lupajantien varteen. Läjitysalue on haluttu mahdollisimman lähelle työmaata, jotta kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi.

Salon kaupunki valmistautuu suurella maakaupalla ensi kesänä käynnistyvään Perniönjoen tulvansuojeluhankkeeseen.

Kaupunki ostaa Salon seurakunnalta liki 19 hehtaarin maa-alueen, johon kuuluu Perniönjoen vartta ja peltoa torilta aina Elotielle asti.

Kauppa tehdään maanvaihtona, jossa seurakunta saa kuuden hehtaarin metsäkiinteistön Melassuolta. Lisäksi kaupunki maksaa välirahaa liki 180 000 euroa.

Salon kaupunginhallitus hyväksyi kiinteistöjen vaihdon ja välirahan maksamisen kokouksessaan maanantaina.

Maakaupan tarkoituksena on saada jokivarren puistot ja yleiset alueet sekä Kirkonkylän koulun viereinen viljelysmaa kaupungin omistukseen ennen Perniönjoen tulvasuojeluhankkeen aloitusta.

Hankkeessa Perniönjokea levennetään tulvatasanteiden avulla. Jokea ei saa ruopata tai syventää, koska sen pohjassa elää uhanalaista vuollejokisimpukkaa.

Simpukoiden takia Perniönjoen uomaan kaivetaan 20–30 metriä leveitä tulvatasanteita kahden kilometrin matkalle. Pohjoisessa työ alkaa Leskenkujalta, ja etelässä rajana on Kaukurintie.

Tulvatasanteiden rakentaminen tarkoittaa yli 86 000 kuutiometrin maansiirtoja. Maata ei haluta kuljettaa pitkiä matkoja, ja siksi se on tarkoitus läjittää Kirkonkylän koulun, Lupajantien ja Elotien väliin jäävälle vajaan kymmenen hehtaarin peltoalueelle.

Läjitysalueesta on haluttu mahdollisimman laaja, jotta maamassat eivät nousisi liian korkeiksi.

– Läjitys tarkoittaa, että peltoalueelle tulee korotusta noin 80 senttiä. Se tehdään peltoalueelle, ja vesistöön jätetään turvaraja, jotta maamassat eivät lähde valumaan tai aiheuta sortumia jokeen, vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kertoo.

Valtava maansiirtourakka on tarkoitus aloittaa aikaisintaan toukokuussa aikana, jolloin Perniönjoen vesi on alimmillaan. Työhön on varattu aikaa syksyyn 2023 asti.

– Aikaa on varattu reilusti siksi, ettei töitä jouduta pakottamaan. Se etenee kelien mukaan. Jos tulee aikainen syksy ja sadekelit, sitä ei kannata väkisin jatkaa. Työtä voidaan tehdä lyhyemmissä pätkissä. Paljon on kiinni urakoitsijasta ja siitä, paljonko tällä on resursseja käytössä, Parkkila kertoo.

Tulvansuojeluhankkeen tarkoituksena on parantaa Perniönjoen virtaamaa ja ehkäistä joen tulviminen kirkonkylän pohjoispuolen pelloille ja teille. Tulvia on nyt usein.

Urakkaa on valmisteltu pitkään, ja nyt aletaan olla toteutuksen kynnyksellä. Hankkeeseen liittyvät kiinteistösopimukset on Pekka Parkkilan mukaan pitkälti tehty. Seuraavaksi alkaa maisemasuunnittelu ja urakoitsijan kilpailutus.

– Tarkoitus on käynnistää tarjouskilpailu maaliskuussa. Kestää noin kaksi kuukautta, ennen kuin urakoitsija on selvillä.

Hankkeessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä, jotka vaikuttavat urakan toteuttamiseen.

Jokipenkasta nostettava maa voi olla niin märkää, että sen on annettava kuivahtaa ennen läjittämistä pellolle. Maa saattaa olla myös hapanta, jolloin pelto vaatii kalkitusta.

– Meidän tavoitteemme on, että pelto saataisiin 2–3 vuoden kuluttua takaisin viljelykseen, Salon kaupungingeodeetti Ari Vainio kertoo.

Miten peltoalueen salaojitus reagoi 80 sentin lisäkerrokseen maata, ei ole vielä tiedossa. Se selviää todennäköisesti vasta lähivuosina. Mahdollista on, että salaojitusta joudutaan uusimaan.

Pekka Parkkilan toiveissa on, että jokipenkasta nostettavia maamassoja hyödynnettäisiin myös puistoalueiden muotoilussa. Minkälaisia muotoja ja kumpareita alueelle tulee, se selvinnee maisemasuunnittelun aikana. Ajatuksia työhön on tarkoitus kysyä myös perniöläisiltä.

Perniönjoen tulvansuojeluhankkeen kustannusarvio on kaikkiaan vajaat 500 000 euroa.

Ely-keskus maksaa urakasta 70 prosenttia ja Salon kaupunki 30 prosenttia.