Nuorisotiloja on ehdotettu keskusteluissa muun muassa takaisin Kiiruun koululle, josta löytyy tarkoitukseen tehty tila. Nuorisotyöntekijä Reima Luoma ei innostu paluusta koululle.
– Lähdimme koululta bänditilan perässä Soluun ja täällä olemme pystyneet laajentamaan toimintaa. Koululla nuorisotilana on vain yksi iso huone, mikä hankaloittaa toiminnan järjestämistä. Myös se huomattiin, että nuoret eivät halua koulupäivän jälkeen enää jäädä koululle nuorisoiltaan, Luoma toteaa.
Luoma korostaa, että nuorisoilloissa yksi iso huone ei ole toimiva, sillä erihenkiset nuoret haluavat muodostaa erilaisia porukoita ja keskittyä eri asioihin.
Solussa nuorisolla on käytössään useampi huone, joten erilaisille toiminnoille löytyy omia nurkkauksia. Luoma kertoo, että Solussa nuorteniltojen kävijämäärä on noussut selvästi.
– Koululla oli maksimissaan 15 nuorta, täällä on yli 30 hengen nuorteniltoja.
Solun pehmeiltä sohvilta löytyvät Henna Manni, Aatu Hintsa ja Valtteri Salovaara käyvät nuortenilloissa vähintään kerran viikossa. Kaikki ovat sitä mieltä, että koululle he eivät halua.
– Ei kukaan nuori halua jäädä koululle viettämään vapaa-aikaa. Koululla saa olla tarpeeksi muutenkin, Salovaara sanoo muiden nyökätessä.
Salovaara, Manni ja Hintsa vierastavat myös koulun yhden huoneen nuorisotilaa.
– Eri porukoiden kanssa pitää saada tehdä eri asioita, joten yksi iso huone ei riitä. Kun kaikki ovat samassa tilassa, ei voi keskittyä oman porukan juttujen tekemiseen. Myös ääntä on helposti liikaa, he sanovat.
Nuorisotilat olivat pitkään torin laidalla Jukolassa, joka tehtiin 80-luvulla nuorisotilaksi. Talossa on myös elokuvateatteri Bio Jukola. Reima Luoma ei kannata Jukolaan paluuta.
– Nuorteniltoja ei voi pitää silloin, kun Jukolassa on elokuvaesitys. Tämä merkitsisi iltatoiminnan vähentämistä. Iltatoimintaa on kuitenkin nimenomaan toivottu.
Nuorten starttipaja on toiminut Solussa syksystä 2020, jolloin pajan toiminta alkoi. Starttipajan ohjaaja Mari Vasama toivoo, että tilakysymykseen löytyisi nopeasti pysyvä ratkaisu.
Vasama ja työnsuunnittelija Minna Kotti sanovat, että mikä tahansa tila ei kelpaa. Tilan koko vaikuttaa suoraan myös toiminnan määrään.
– Jos tila on kovin pieni, pystymme auttamaan nykyistä harvempia nuoria, Vasama huomauttaa.
Starttipajan vaatimukset ovat pitkälti samat kuin nuorisotilan.
– Tarvitsemme käyttöömme keittiön ja useamman huoneen. Tilojen kodinomaisuus on tärkeää. Ikkunaton halli ei käy tähän toimintaan, mutta esimerkiksi omakotitalo tai tilava rivitaloasunto olisivat hyviä, Vasama ja Kotti toteavat.
Nuorten starttipaja on tarkoitettu 16–29-vuotiaille, jotka tarvitsevat apua arjen ja elämän hallintaan. Työpajan toiminnassa on ollut puolentoista vuoden aikana mukana noin 30 nuorta.
– Opettelemme arjen askareita ruuanlaitosta siivoukseen ja vahvistamme työelämässä tarvittavia taitoja. Täällä voi suorittaa etänä myös ammattikoulun ja lukion opintoja, Vasama kertoo.
Monella pajalaisella on kokemusta koulukiusatuksi joutumisesta. Se vaikuttaa myös tilavaatimuksiin.
– Mahdollisuus omaan rauhalliseen tilaan päivän aikana on näille nuorille erittäin tärkeää. Joillakin on starttipajasta se kuva, että täällä istutaan ryhmässä ison pöydän ääressä viisi tuntia, mutta se ei ole niin. Toivomme, että esimerkiksi päättäjät kävisivät täällä tutustumassa, Kotti toteaa.
Solusta löytyy myös etsivän nuorisotyöntekijän Markku Koiviston työtilat, joissa hän tapaa nuoria päivittäin. Myös hänellä on edessään muutto, kun uudet tilat löytyvät.
– Minulle riittää työhöni työhuone, jossa on hyvä äänieristys. Solussa äänieristys on olematon.
Koivisto ja Vasama kiittävät yhteistyön etsivän nuorisotyön ja nuorten starttipajan kesken sujuneen Solussa erinomaisesti.
– Yhteistyön takia olisi hienoa toimia samoissa tiloissa jatkossakin.
