Tunnin juna vai lähijunaliikenne? Varsinaissuomalaisilta kysyttiin, kumpi on tärkeämpi, ja vastaus on: lähijunaliikenne.
Salon Seudun Sanomat ja Turun Sanomat kysyivät aluevaalien alla tehdyn kannatusmittauksen yhteydessä myös varsinaissuomalaisten näkemystä raideliikenteen kehittämisestä. Vastaajille esitettiin väite: nopea yhteys Turusta Helsinkiin on tärkeämpi kuin maakunnallinen lähijunaliikenne.
Lähes 54 prosenttia vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa. He pitivät lähijunaliikennettä tärkeämpänä.
Runsas kolmasosa vastaajista, 35 prosenttia, oli väitteen kanssa jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Runsaat 11 prosenttia ei ottanut asiaan kantaa.
Puoluekannan mukaan tunnin junan taakse löytyy enemmistö vain kokoomuksen kannattajista. Heistä 53 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa.
Lähiliikenteen kehittämisen laittoivat etusijalle selvimmin SDP:n, perussuomalaisten ja keskustan kannattajat. Heistä reilusti yli 60 prosenttia oli esitetyn väittämän kanssa eri mieltä.
Varsinais-Suomen liiton mukaan lähijunaliikennettä voidaan käynnistää Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin. Liikenne- ja viestintäministeriö suunnittelee ostavansa tämän vuosikymmenen aikana VR:ltä yö- ja taajamajunaliikennettä Etelä-Suomessa. Varsinais-Suomen liiton asiasta antamassa lausunnossa todetaan, että liikenne on käynnistettävissä yksinkertaisimmin ensin Turku–Toijala-radalla ja myöhemmin Salon ja Turun välisillä asemilla.
Viime vuonna valmistui Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen asemapaikkojen kehittämissuunnitelma. Siinä todetaan, että Salon ja Kupittaan välillä ei ole valmiita avattavia asemapaikkoja. Laiturirakenteet on purettu pois, ja entiset asema-alueet on myyty muuhun käyttöön.
Tunnin juna -hankkeeseen sisältyy kaksoisraiteen rakentaminen Salon ja Kupittaan välille. Pitkän matkan junien nopeuttamisen lisäksi sen ajatellaan mahdollistavan lähijunaliikennettä.
Väyläviraston vuosien 2022–2029 investointiohjelmassa on varattu rahaa Turun ja Uudenkaupungin välisen radan korjaukseen. Siinä esitetään myös, että Raision ja Naantalin välinen rata korjattaisiin ja sähköistettäisiin.
Lähijuna vai tunnin juna?
Näin kysely tehtiin
- Kyselyn teki Taloustutkimus Oy.
- Kyselyssä haastateltiin 1 002 varsinaissuomalaista 27.12.2021–6.1.2022.
- Tutkimus tehtiin puhelinhaastattelujen ja Internet-paneelin yhdistelmänä.
- Tutkimuksessa esitettiin väittämä: Tunnin juna, nopea yhteys Turusta Helsinkiin on tärkeämpi kuin maakunnallinen lähijunaliikenne.
- Vastaajien puoluekanta selvitettiin kysymyksellä: minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestit vuoden 2021 kuntavaaleissa.
- Kysely tehtiin puolueiden kannatusmittauksen yhteydessä.
No nyt se on varmaa, että Tunnin juna tulee, koska varsinaissuomalaiset ovat eri mieltä.Mitä virkaa sitä päättäjilläkään olisi, jos tekisivät niin kuin alamaiset haluaa.
Juuri näin. Niille on opetettu tekemään kuten Venäjällä, ja ehkä sieltä opit haettu sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, eli tehdään päinvastoin kuin kansa haluaisi.
Salossa ei ole minkäänlaista julkista lähiliikennettä esimerkiksi viikonloppuisin tai iltaisin. Aika samantekevää, meneekö juna Helsinkiin tunnissa tai puolessatoista tunnissa, jos sinne rautatieasemalle ei autoton edes pääse.
Lähijuna kuulostaa kivalta, aurinkoiselta ja helpolta. Mutta eivät ihmiset niitä käyttäisi, koska pitää päästä sinne Turun kehätien peltomarketteihin ostamaan tuulipukuja ja kännyköitä.
Jos lähijuna oikeasti tulisi, valitettaisiin liityntäpaikkojen puutetta, lipun hintoja, lipun oston hankaluutta, aikatauluja, hitautta, ei tiedetä miten ovi aukeaa ja kanssamatkustajien valkosipulin hajua.
”Varsinaissuomalaisten arvojärjestys”. Kuinka idiootteina ihmisiä pidetään, jos varsinaissuomalaisten pitäisi olla innosta puhkuen ajamassa Tunnin junaa eteenpäin. Junaa, johon kyseisilä ihmisillä ei ole edes pääsyä. Miksi kenenkään arvojärjestyksessä pitäisi olla mitään, mikä esimerkiksi jyrää yli asuntoalueiden, koska pääkaupunkiseutulaiset haluavat nopeammin Turkuun. Pääkaupunkiseudulla on julkiset ja kaikki, joilla heidän liikkumisensa on helppoa ja edullista. Maaseudulla joudut tinkimään ruoasta, että on varaa maksaa bensat työmatkaan, joka on pakko hoitaa omalla autolla, koska julkisia yhteyksiä ei ole. Suomen hallitus rikkoo maaseudun väestön ihmisoikeuksia, eikä kukaan puutu asiaan. Liikkumisen vapaus koskee kaikkia, ei vain pääkaupunkiseutua. Jokaisella on oikeus valita asuinpaikkansa, eikä hallituksella ole oikeutta tappaa… Lue lisää »
Kyllä aika moni varsinaissuomalainen sitä Tunnin junaa kaipailee. Eihän helsinkiläisillä ole kiire töihin Turkuun vaan päinvastoin.
Myös salolainen hyötyy nopeammasta yhteydestä Helsinkiin. Salon reuna-alueet eivät ehkä niinkään.
Jämptisti samaa mieltä. Arvot ovat päälaellaan Suomessa. Ei Tunnin junassa, johon ei Salossakaan pääse, ole mitään järkeä, ei pienintäkään.
Tässä huomaa, miten grynderit ja muut, jotka haluavat tehdä Tunnin junalla rahaa, ovat saaneet yksinkertaiset ihmiset ajamaan asiaansa.
Salolaisten päättäjien arvojärjestys: On hienompaa olla päättämässä junatunneleista kuin siltarummuista.
Siinä sitä riittää lastenlapsille kertomista – olin siellä minäkin, maksakaahan kiltisti vaan.
Pääkaupunkiseutu maksaa itse ne julkiset yhteydet. Salo voi tehdä samoin ja rakentaa vaikka metron tai raitiolinjoja tai vaikka lauttayhteyden Angelniemelle ja Teijoon. Itse asun raitiolinjan vierellä ja 4 h+k maksaa noin 700 000 euroa. Paljonko jää puoli-ilmaisen maalaistöllin hintaerosta bensarahaa?
Jos julkista yhteyttä ei ole, niin voit vähentää bensat työmatkakuluina verottajan vuosittain ilmoittaman kilometrikorvauksen mukaan.
Jo aiemmin mainittu, Salolla ei ole rahaa. Se maalaistölli on jollekulle paljon arvokkaampi kuin asunto Helsingissä.
Yritin vain kertoa, että maalla on todella paljon halvempaa asua eli säästyvillä rahoilla voi kyllä vähän polttoaineita maksaa. Varsinkin, kun ne työmatkakulut voi vähentää verotuksessa. Minä en voi, koska kuukausilippu 11 kuukaudelta jää alle verotuksen omavastuun. Monilla on ihmeellinen kuvitelma, että ne Helsingin liikennepalvelut putkahtavat jostain ilmaiseksi. Muistaakseni yli puolet kuluista tulee suoraan kunnan rahoista ja loput lipuista. En ihmettele, ettei Salolla ole rahaa, kun katson ja käytän täkäläistä julkista liikennettä. Niin monta kertaa olen matkustanut 15 kilometrin matkaa 55 minuuttia ja ainoana matkustajana yli 50 hengen bussissa. Ja lipputuloina kolme euroa. Aikataulut ja ajoajat ovat sellaisia, ettei kukaan työssäkävijä… Lue lisää »
Yhtä mieltä bussilinjoista, mutta älä viitsi mollata ihmisiä, jotka haluavat asua pienen matkan päässä keskustasta.
Saloa ja Helsinkiä ei voi oikeastaan verrata, Helsinki noin 630 000 asukasta, Salo noin 51 000. Mielestäni aika vertailukelvottomia, eikö?
Siis itse kaiken maksavaa helsinkiläistä voi mollata vapaasti, mutta ”ihmisiä, jotka haluavat asua pienen matkan päässä keskustasta” ei saa kyseenalaistaa ratkaisuistaan?
Jos haluat asua korvessa, niin maksa valinnastasi. Miksi helsinkiläisen pitäisi se maksaa?
Kuka lienee pyytänyt helsinkiläisiä maksamaan kaiken tarvitsemansa ja sanonut, että helsinkiläisiä saa mollata? Itselläni on kotoa Salon torille matkaa noin kolme kilometriä. Jos se on korpea, niin sitten on.
Kyllä me maalla kaikki maksetaan ihan itse. Älä sitä sure. Ihan vertailun vuoksi: viime perjantaiyönä lähdin jostain Malmin alueelta taksilla, jota odotin 10 minuuttia, matkustin 12 km matkan ja maksoin lystistä 3,5 euroa. Esimerkiksi Salon keskustan ulkopuolelle en olisi siihen ainaan saanut taksia, tai mihinkään aikaan päivästä, tai jos olisin saanut, olisin odottanut sitä tunnista kahteen ja sama matka olisi maksanut alkaen 100 euroa. Ilmeisesti maaseudun ongelmat eivät avaudu sinulle, koska kokemusta tällaisesta ei ole. Se, että maalta saa kartanon samalla rahalla kuin kaksion Helsingistä, ei tarkoita, että elämä maalla olisi mitenkään halvempaa. Täällä joka paikaan on pitkä matka ja… Lue lisää »
Totta kirjoitat joka sanan. Tunnin juna auttaa ainoastaan Turun ja Helsingin väliä. Sillä ei ole pienintäkään merkitystä, jos Salosta pääsee Helsinkiin seitsemän minuuttia nopeammin.
Jos asuu esimerkiksi Suomusjärvellä, ei ole mitään järkeä lähteä ajamaan Saloon, että pääsee junaan. Tunnin junahan ei Salossa pysähdy.
Pertti se jaksaa levitellä propagandaa. ”Seitsemän minuuttia” on silkkaa potaskaa, ja tiedät sen itsekin. Säästö on noin puoli tuntia per matka, tunnin päivässä. Jos käyt Salosta Helsingissä töissä junalla joka päivä (toivottavasti kovin monen ei tarvitse), säästö on vuodessa yhdeltä hengeltä 235 tuntia.
Salosta Helsinkiin pääsee uudella yhteydellä hieman alle tunnissa, kun nykyinen matka-aika on noin puolitoista tuntia. Se on siis salolaisille kirjaimellisesti ”tunnin juna”, toisin kuin turkulaisille.
Merja taas ei huomioi sitä, että junassa useimmat voivat käyttää matka-ajan työntekoon. Autolla ajaessa toivottavasti kukaan ei näpyttele läppäriä. Lisäksi juna on turvallisempi, mukavampi ja ympäristöystävällisempi.
Puheet ympäristöystävällisyydestä kannattaa nyt jo lopettaa. Pelkkien rakentamisaikaisten hiilidioksidipäästöjen kuoletus kestää 100 vuotta.
Minun käsitykseni mukaan lisääntyvä vapaa-aika lähinnä tuo ongelmia kuin siitä olisi hyötyä. Mitä teet vuodessa sillä teoreettisesti laskemallasi 235 tunnilla vuodessa? Mitä sellaista teet, mikä vaikuttaa yhteiskuntaa parantavasti?
Lähinnä tämä ylimääräinen aika käytetään sohvalla löhöämiseen. Mitä arvoa yhteiskunnalle tulee sinun säästämästäsi 235 tunnista? Täytyyhän sitä jotain tulla, sillä maksetaan rata. Ei sillä, että se on nopeampi, siitä pitää tulla hyöty. Mikä se on, kerropa.
Onko ”Jerppu” VR muuttanut suunnitelmiaan uuden suurnopeuskaluston hankinnassa? Alunperinhan tuo ”Tunnin juna” perustui ruusuisiin kuvitelmiin suurnopeusjunista (300+ km/h), jotka uuden radan geometria mahdollistaisi. VR ampui sen heti alas ilmoittamalla, ettei sillä ole aikeita hankkia suurnopeuskalustoa ainakaan ennen 2050-lukua. Tuskin koskaan, jos hallituksen vaihduttua VR:n pilkkominen etenee taas.
Mikäli tulisi, niin sellaista kalustoa kannattaisi käyttää vaikka Helsinki-Oulu välillä. Ei Helsinki-Turku-pätkävälillä. Mitä nopeampi kalusto, sitä enemmän menee aikaa pysähdyksiin. Salon kaltaiset maitolaiturit jäävät väliin.
Tuo Tunnin junan ideana on ajalta ennen Nokian (ja Salon) romahdusta sekä tietysti ennen koronaa, joka näyttää muuttaneen etätyön suosiota ja työnantajien asenteita pysyvästi.
Unohtui vielä tuosta, että Salossa auton saa pysäköidä ilmaiseksi asemalle. Helsingissä pysäköinti maksaa päivässä enemmän kuin junalipun hinnan.
Ei Helsingissä tarvitse autoa. Eivät maksa auton kulut eikä parkit.
Tuon hintaista taksimatkaa ei Helsingissä ole edes überissä perjantaiyönä. Samanhintaiset kaksio ja kartano eivät tarkoita, että maalla olisi halvempaa, mielenkiintoista logiikkaa. Kuinka niin pienemmät palkat, esimerkiksi valtion virkamiehillä on samat palkat kautta maan, tessit koskevat koko maata. Kunnilla on vielä jotain kalleusluokkia noin 100 euron luokkaa. Helsingissä voi työmatka olla helposti 20 km ihan kaupungin sisälläkin. Ihmettelen parkumista bensan hinnasta, sehän on ollut kalliimpaakin, ja nyt on tullut lisää ehkä kaksi euroa per 100 kilometriä. Päivittäisellä röökiaskilla noin 10 euroa kuittaa 500 kilometrin korotukset. En tainnut mainita mitään Tunnin junasta, eikä minulla ole kiire, mutta kyllä yleinen etu on ratahankkeessa… Lue lisää »
Taksimatkan suoritin sillä venäläisellä vaihtoehdolla. Ja se todellakin maksoi 3,5 euroa. Kello oli jotain ehkä neljän ja viiden välillä, eli minun moka, kyseessä oli lauantaiaamu. Valtion virkamiesten palkoista en tiedä, mutta esimerkiksi erään kauppaketjut palkat maaseutumyymälöissä ovat samoilla tunneilla ja tehtävänimikkeellä merkittävästi matalampia kuin vaikka Turussa. Siellä on ns. kaupunkilisä. Niin se kuntakohtainen kalleuslisä. En todellakaan ymmärrä, mistä valitan. Oma palkkani ei enää riitä ruokaan ja työmatkoihin. Joudun tosissani miettimään, onko töissä käymisessä enää mitään järkeä. Selvää on, ettei yleinen etu millään tapaa junahankkeessa kosketa Salon seutua, ihan vaan, koska täällä siihen junan kyytiin vaan ei pääse järkevästi. Ja taas,… Lue lisää »
Eli verot jäi pystyyn kuten vitosen pizzassa. Jos asuminen maksaa Turussa viisinkertaisesti tai Helsingissä kymmenkertaisesti, niin kai siitä voi jotain lisää saadakin. Mihin hukkuvat rahat, jos ei voi syödä ja autoilla palkallaan, vai teetkö muutaman tunnin viikkoa?
Yleinen etu palvelee kaikkia suomalaisia, jotka lystin maksavatkin, ei pelkkiä peräkyläläisiä.
Ei asuminen Helsingissä ole yhtään kallinpaa kuin Salossakaan muuten siitäkin on kokemusta. Asunto vain maksaa Helsingissä enemmän kuin Salossa. Periaatteessa asuminen on Helsingissä halvempaa kun siellä on pienempi veroäyri.
Jos on vuokralla, vuokra on korkeampi. Asumme kyllä Salossa on myös osake Helsingissä.
Omituista puhetta, oletko niin paljon parempi ihminen kuin peräkyläläiset?
En minä mitään kuvittele, mutta koeta ymmärtää, mikä on yleinen etu. Ei olisi nykyistäkään rataa, maanteitä ja muuta, jos yhteiskunta ei olisi niitä ”koteja” tien alta pakkolunastanut.
Tuo on kyllä turhaa yleistämistä. Sillä ei ole mitään tekemistä tämän radan kanssa. Ratahan on olemassa niin kuin tietkin.
Kyllä Suomi on hajautetun asumisen tukemisessa vielä ihan kova tekijä, vaikka taksien päivystysvelvoitteet onkin purettu. Esimerkiksi hajautettu infra maksaa hunajaa. Kaupungissa kun vetää 100 metriä sähkökaapelia, sen kautta kulkevan sähkön siirtomaksuja maksaa useampi sen varrella oleva kotitalous. Haja-asutusalueella tuo 100 metriä ei vielä ole riittänyt lähimpään taloon saakka.
Niin vaan sähkön siirto maksaa sen saman, asuit sitten kummassa vaan.
Sähkön siirron hintaa ei ole mitenkään yhteiskunnan osalta tuettu, vaan se vaihtelee siirrosta huolehtivan yhtiön hinnoittelun mukaan.
Juuri tässä suomalainen yhteiskunta on parhaimmillaan, ja kun siihen on koko ikänsä kasvanut, metsän erottaminen puilta käy vaikeaksi. Ei taksiliikennettäkään koskaan tuettu maaseudulla, riitti, että elinkeino oli luvanvarainen, hinnat säädelty ja kylkiäisenä luvanhaltijalla oli velvoite päivystää maaseudulla. Seurauksena kaupungeissa oli ruuhka-aikaan pula takseista ja kiitos aloitusmaksujen, matkojen hinnatkin olivat kalliit. Onneksi tämä saatiin sentään järkeistettyä ja palvelut tuotantoon markkinaehtoisesti. Sähkön siirrossa on käytössä alueellinen monopoli, eli käytännössä esimerkiksi kaupunkialueelle ei saa rakentaa kilpailevaa jakeluverkkoa, jos asukkaat niin haluaisivat. Veikkaan, että jos tuo monopoli purettaisiin, kaupunkeihin syntyisi kilpailevat jakeluverkot, koska tiheän asutuksen takia ne olisi kustannustehokkaasti rakennettavissa. Nyt kuitenkin kaupunkilaiset osallistuvat… Lue lisää »
Mikä se kommentoinnin aihe olikaan; Venäjä, asuminen, palkat, joku muu vaiko lähijuna vai Tunnin juna?
Voitaisiinko asuttaa koko Suomi yhteen tornitaloon, jonka massiivisessa kivijalassa olisi kaikki, mitä ihminen voi kuvitella tarvitsevansa elinkaarensa aikana? Tornitalon edestä pääsisi lentokentälle tai satamaan junalla. Jokaiselle kansalaiselle varattaisiin pläntti, johon rakentaa mökki. Toinen pläntti olisi hautapaikka.
Toiseen tornitaloon vietäisiin kaikki autot eräänlaiseen automaattiin. Autot olisivat joko henkilöiden itsensä omistamia tai sitten yhteiskäyttömallilla.
Kaikki Suomen SM-liigajoukkueet – ihan sama mikä laji – voisivat pelata samassa urheilupuistossa, joka olisi yhtä keskeisessä sijainnissa kuin Salon urheilupuisto, mutta vain suurempi. Ja niin edespäin-
Ongelma ratkaistu.
Joo ja robotit hoitaisivat alkutuotannon, jalostuksen ja logistiikan, kun me kaikki vetäisimme lonkkaa siellä tornitaloyksiöissämme tai naputtelisimme tietokoneita ”töissä”.
Heh, jep! Nyt sitten näillä ideoilla meille patsaat tuonne Laurin viereen.
Niin, ja pikkulapsivaiheen ajaksi jonnekin tornitalon lähimaastoon pitäisi rakentaa niin sanottu farmi, jossa tulevat tornitalolaiset voisivat ottaa ensiaskeleensa.
Typeräähän se on, että noita askeja rakennellaan ympäri kyliä infran ulottumattomiin. Pihan tarvitsee ehkä maksimissaan kuudeksi vuodeksi, kämppä ei tarvitse graniittitasoja. Kuuden vuoden jälkeen uusi porukka tilalle odottamaan siirtoa tornitaloon.