Pekingin Uutisankka, päivä 8: Vieremä muuttuu monikkomuotoon

0
Krista Pärmäkoski (vas.) sekä onnitteli että lohdutti Kerttu Niskasta samalla halauksella. (kuva: Lehtikuva/Markku Ulander)

Rakas kisapäiväkirja,

Suomen työllisyysaste nousi vuodenvaihteessa 73,5 prosenttiin. Näinä aikoina tehdään paljon etätöitä.

Se merkitsee, että työpaikkojen kahvioiden ja sohvaryhmien sijaan Teams-kokouksissa sivutaan torstain aikana useasti huulirasvaa. Urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS vei Therese Johaugilta kilpailukiellon pidentämisellään olympialaiset vuonna 2018. Hiihtäjä selitti asiaa tunnetusti huulirasvan käytöllään.

Pekingin kymmenellä kilometrillä eli kymmenellätuhannella metrillä Johaug osoittautui 0,4 sekuntia paremmaksi kuin Kerttu Niskanen. Ensimmäisen Twitter-laskelman mukaan ero oli 24 senttimetriä, sellaisen peruskoulun viivoittimen verran siis. Tosiasiassa ero oli pari metriä, sellaisen koripallomiehen verran siis.

Kello vie, kello tuo. Samalla logiikalla Krista Pärmäkoski saavutti oman pronssinsa noin puolella metrillä Natalia Neprjajevaan verrattuna.

Ennen tätä Niskanen oli sijoittunut aikuisten arvokisoissa neljästi neljänneksi. Kolme kertaa edellä oli ollut Johaug, ja muut mitalit ovat vieneet muut hiihtomaailman hallitsijat Marit Björgen ja Charlotte Kalla.

Pohjois-Savossa sijaitsevan Vieremän kunnan kotisivuilla todetaan, että kunta on tunnettu huippuyrityksistä, maataloudesta ja olympiaurheilijoistaan. Nyt tekstin voi päivittää muotoon ”kolmesta henkilökohtaisesta olympiamitaliurheilijastaan”. Vahvasti monikkomuodossa mennään, kun muistetaan vielä Olli Remes, sotilaspartiohiihdon olympiahopeamitalisti vuodelta 1936.

Kerttu Niskanen on ollut urallaan lähes koko ajan kakkos- tai kolmosviulun soittaja suomalaisessa maastohiihdossa. Kolmetoista aiempaa henkilökohtaista arvokisasijoitusta kymmenen parhaan joukossa eivät ole tuntuneet oikein miltään, kun edellä on ollut Aino-Kaisa Saarista ja Krista Pärmäkoskea.

Siinä vaiheessa kun Niskanen alkoi nousta kohti maailman kärkeä, olivat tuoreena muistissa vielä myös Virpi Kuitusen saavutukset.

Niskanen oli ennen Pekingiä Suomen paras naishiihtäjä käytännössä vain vuonna 2015. Silloinkin huomio kiinnittyi kokonaisuutena surkeisiin MM-kisoihin, jotka tuottivat Suomelle yhteensä vain yhden viestin jämäpronssin.

Niskaselta jäivät noin kolmekymppisenä väliin käytännössä kokonaan kahdet viimeisimmät MM-kisat sairastelun ja loukkaantumisen takia. Kaikki nämä kuivat sijoitusluettelot ja epäonnet olivat osasyitä siihen, miksi moni havaitsi kyynelkanaviensa olemassaolon sinänsä tavallisen torstain aamuna.

Penkkiurheilun kuvaannollinen jakomielitauti heijastui siinä, että samanaikaisesti liikututtiin televisiosta tutun urheilijan sekä loistavasta onnistumisesta että karvaasta pettymyksestä.

8. kisapäivän turha ja tarpeeton fakta:

Niskasen sisarusten hieman yli 3 000 asukkaan kotikunnassa Vieremällä tuotetaan maitoa lähes 40 miljoonaa litraa vuodessa. Se on Vieremän kotisivujen mukaan kaikista Suomen paikkakunnista neljänneksi eniten.

Salon Seudun Sanomat pitää perinteistä kisapäiväkirjaa koko olympialaisten ajan.