Analyysi: Susi ulvoi taas yhtä kabinettivoittoa – EM-kisoja pelataan taas Suomessa, ja se on valtava asia koko lajille

0
Lauri Markkanen ja Susijengi nostivat korisbuumin ennen näkemättömälle tasolle syksyn 2017 EM-kotikisoissa.

Suomessa pelataan koripallon jälleen miesten EM-kisojen alkulohko vuonna 2025.

Viimeksi Suomessa pelattiin EM-alkulohko vuonna 2017, joten välissä on vain yhdet EM-kisat (2022), joissa ei pelata Suomessa.

Muut isäntämaat ovat tällä hetkellä Latvia ja Kypros. Latviassa pelataan myös kisojen kaikki pudotuspelit. Ukraina oli myös yksi hakijoista, mutta Venäjän hyökättyä maahan kansainvälinen koripalloliitto FIBA päätti antaa maalle lisäaikaa marraskuulle asti.

Tulevan syksyn EM-kisojen alkulohkot järjestetään Tbilisissä, Kölnissä, Milanossa ja Prahassa, jossa Suomi pelaa alkulohkonsa. Pudotuspelit pelataan Berliinissä.

Toinen EM-kisaisännyys kahdeksan vuoden sisällä on jälleen yksi merkittävä kabinettivoitto Suomen Koripalloliitolle. Itse asiassa Susijengin nousu Euroopan kärkimaiden tuntumaan onkin rakennettu yhtä paljon kabineteissa kuin parketilla.

Syyskuussa 2010 kansainvälinen koripalloliitto FIBA päätti laajentaa miesten EM-kisat 16 joukkueen turnauksesta 24 joukkueen turnaukseksi vain alle vuosi ennen vuoden 2011 lopputurnausta. Suomi ei olisi selvinnyt 16 joukkueen turnaukseen, mutta laajennus toi Suomelle paikan kisoissa.

Kaksi EM-turnauksen yhdeksättä sijaa (2011 ja 2013) sekä tuhansien kannattajien invaasio syksyllä 2013 Slovenian Koperiin johtivat siihen, Suomi haki villiä korttia 2014 MM-kisoihin. Lopulta Koripallosäätiön maksama 800 000 euron villi kortti toi Suomelle MM-paikan ja automaattisen paikan seuraavan vuoden EM-kisoissa.

Kaksi vuotta myöhemmin Suomi sai taas automaattisen kisapaikan yhtenä isäntämaana. Tämän vuoden EM-kisoihin Suomi karsi ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen ja läpäisi karsinnan pienen takkuilun jälkeen.

Seuraavissa EM-kisoissa Suomi on taas yksi kisaisännistä.

EM-kisaisännyys on niin taloudellisesti, imagollisesti sekä medianäkyvyyden kannalta valtava asia suomalaiselle koripalloilulle. Vuoden 2017 EM-alkulohkoa seurasi Helsingin Hartwall Areenalla yhteensä 88 000 katsojaa, ja ensimmäistä kertaa lajin historian aikana televisiossa rikottiin miljoonan katsojan raja.

Susijengibuumilla ja EM-kotikisoilla oli myös selkeä vaikutus lajin lisenssipelaajien määrään. Vuonna 2014 koripallolla oli noin 16 000 lisenssipelaajaa, EM-kotikisojen alla rikkoutui 19 000 pelaajan raja ja EM-kisojen jälkeen pelaajia oli jo yli 20 000.

Tosin koronaviruspandemia katkaisi pitkän kasvun, ja vasta tämän vuoden helmikuussa lisenssimäärä nousi jälleen uuteen ennätykseen (20 813).

Tulevien EM-kotikisojen peliareena ei ole vielä selvillä. Hartwall Areenana aiemmin tunnettu Pasilan monitoimihalli on sulkenut ovensa venäläisomistajiin kohdistuneiden pakotteiden vuoksi. Näillä näkymin on erittäin epätodennäköistä, että kisat pelattaisiin Helsingissä.

Susijengin kotiareenana on jo muutamia vuosia toiminut Espoon Metro Areena, mutta hallin kapasiteetti on vain reilut 6 000 katsojaa, kun vaadittava minimimäärä on 10 000 katsojaa. Niinpä loogisin vaihtoehto on Tampereen uusi Nokia Arena, jonka kapasiteetti jääkiekko-otteluissa on 13 000 ja koripallo-otteluissa jopa vähän enemmän.