Energian kallistuminen tuntuu myös kasvihuoneyrityksissä – Siimeksen puutarhan käyttämä uusiutuva energia nousi lyhyehkössä ajassa 25 prosenttia

0
Maanantain lumipyrystä huolimatta talvi alkaa vähitellen kääntyä kevääksi. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin mukaan tällä viikolla voi vielä tulla yksittäisiä lumi- ja räntäkuuroja. Kuva: SSS/Marko Mattila

Kasvihuonemuoveja kuoritaan pois ja uusia laitetaan tilalle täyttä päätä Siimeksen puutarhalla Kiskossa maaliskuun toisella viikolla. Entiset kasvihuonemuovit ovat tulleet elinkaarensa päähän.

– Varauduin tähän jo viime kesänä ja ostin valmiiksi, koska muovien hinnannousu näkyi jo viime kesänä, Einari Siimes selittää.

Remonttitarvikkeiden hinnannousu ei kuitenkaan ole suurin kuluja nostava tekijä puutarhalla, vaan energia. Kotimaista uusiutuvaa energiaa käyttävän puutarhan lämmityskulut ampaisivat jyrkkään nousuun viime vuoden joulukuuhun verrattuna, kun Siimes tilasi uuden erän kaurankuoripellettiä.

– Hinta on noussut 25 prosenttia, hän sanoo.

Nousu tuntuu, sillä Siimeksen mukaan puutarhayrityksen liikevaihdosta sähkön ja lämmitysenergian osuus on 20 prosenttia.

Lämmitysenergian hinnannousu ei ole ainoa kustannuksia äkillisesti nostanut tekijä. Tuotantokustannuksia nostavat lisäksi kohonneet kuljetuskulut, raaka-ainekulut, lannoitekulut ja vaikkapa kasvihuoneiden ylläpitoon ja remontointiin tarvittava materiaali.

– Lannoitteiden hinnat eivät meillä ole merkittävä osa tuotantokustannuksista, mutta niistä ja monista muista pienemmistä puroista kertyy isompi, Siimes selittää.

Yksi puroista koskee puutarhalla uusittua kasvihuonemuovia, jota ei kuitenkaan vaihdeta kovin usein yhteen huoneeseen.

– Kasvihuonemuovi kestää kuudesta seitsemään vuotta, mutta nämä ovat jo kaksitoista vuotta vanhat, Siimes kertoo vaihtoremontin alla olevasta kohteesta.

Mahdolliset vauriot korjataan erikseen, sillä energiahukka on melkoinen, jos muoviin tulee reikiä.

Perheyrityksessä kustannuksia kasvattavat myös kuljetuskulut, sillä Siimes huolehtii itse tuotteiden suoramyynnin Reko-renkaan kautta pääkaupunkiseudulla. Toki muitakin kuljetuskuluja tulee.

Osa tuotteista myydään suoraan puutarhalta ja osa menee vähittäiskauppaan.

Einari Siimes sanoo kuljetuskustannusten nousun näkyneen konkreettisesti polttoainelaskussa.

– Kuukausittaista ostorajaa on pitänyt nostaa, hän sanoo.

Kirsikkatomaatit aloittelivat kukintaansa Siimeksen puutarhalla maaliskuun toisella viikolla. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Myös Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas sanoo, että puutarhayrityksiä koskevia tuotantopanosten hinnankorotuksia on tullut usealta eri suunnalta. Vastaavasti suurin tuotantokustannus on hänenkin mukaansa energia, johon kuuluvat sekä lämmitysenergia että valaistukseen käytettävä sähkö.

Lämmitysenergiasta valtaosa on kasvihuoneyrityksissä muuta kuin fossiilista polttoainetta.

– Tomaatit eivät kasva nykyään enää öljylämmityksellä, Kangas muistuttaa.

Energiaa tarvitaan myös valaistukseen etenkin vihanneksia ympäri vuoden kasvattavilla puutarhoilla. Ympäri vuoden olevaa kasvihuonevihannesten tuotantoa on Suomessa yhteensä 79 hehtaarilla, kun vihannestuotannon kokonaisala kasvihuoneissa on 200 hehtaaria.

Vihanneksia kasvatetaan Varsinais-Suomessa yhteensä 126 kasvihuoneyrityksessä ja koko maassa 377 yrityksessä.

Siimeksen puutarhalla ei ole ympärivuotista viljelyä. Vuoden pimeimpään aikaan kasvihuoneet ovat siivottuina tyhjillään.

Lämpöenergiaa alkaa kulua vasta kevättalvella, jonka sää on nyt suosinut puutarhayrittäjää.

– Tärkeintä on, että aurinko paistaa, Siimes sanoo.

Kasvit kasvavat luonnonvalolla. Kevättalven aurinkoiset säät tarkoittavat yleensä pakkasöitä, mutta auringossa on voimaa jo kevättalvella.

– Aurinko lämmittää, niin että kasvihuoneessa voi olla illalla jo kaksikymmentä astetta lämmintä, Siimes sanoo.

Tomaattirivistöjen keskellä aistii jo kevään. Einari Siimes nyppäisee tomaateista varkaita eli ylimääräisiä versoja. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kasvihuoneyrittäjä nuuhkaisi jo kevään tuoksun

Siimeksen puutarhalle maaliskuun alussa saapunut tomaatintaimikuljetus toi Einari Siimeksen mieleen kevään tuoksun.

– Kun auton ovet aukaistiin, tuli hieno tuoksu, hän ihastelee.

Nyt kirsikkatomaatit ovat jo hyvässä kasvuvauhdissa omissa riveissään ja kimalaiset etsivät ensimmäisiä ”työkohteitaan” eli pölytettäviä kukkia.

Siimes nappaa varkaita eli ylimääräisiä versoja kasveista. Nekin levittävät tuoksua, joka tuo mieleen lähestyvän satokauden.

– Ensimmäiset valmistuvat vappuna, Siimes ennustaa.

Varsinainen satokausi alkaa kuitenkin juhannuksena. Viimeiset tomaatit kerätään myöhään syksyllä.

Tomaattien lisäksi puutarha nojaa kesäkukkamyyntiin. Valmiiksi kylvetyt orvokit tulivat puutarhalle jo ennen tomaatteja.

Kukkasesongin aloittavista orvokeista on osa istutettu jo amppeleihin. Ensimmäiset orvokit ostetaan huhtikuun puolella.

Käsityövaltaisella puutarha-alalla työpäivät venyvät kiireisimpään aikaan pitkiksi.

– 12–14 tuntia kesällä, Siimes sanoo.

Monet kesäkukkia puutarhalta hakevat ostavat samalla myös vihanneksia. Vaikka tomaatit ovat kesäkukkien ohella päätuote, kasvatetaan puutarhalla muun muassa yrttejä ja kurkkua.

Siimes sanoo kesällä rakentavansa näistä erikseen tuotekoreja, kun hän suuntaa Reko-renkaan myyntipaikalle pääkaupunkiseudulle.