Hyvinvointialueen ykköspoliitikko Sanna Vauranoja keskittyy sotepe-uudistukseen

0
Aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) totesi, että yhteinen ymmärrys organisaatiomallista on tärkeää, kun on kyse 23 000 työntekijän ja lähes 500 000 asukkaan hyvinvointialueesta. Kuva: Jenni Paalijärvi

Varsinais-Suomen aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) kuuluu vähemmistöön hyvinvointialueen päättäjien joukossa. Hän ei toimi valtuutettuna kotikunnassaan.

Vauranoja ei ollut ehdolla viime kesän kuntavaaleissa. Siihen mennessä hänellä oli takanaan kaksi kautta Kaarinan kaupunginvaltuustossa, ja hän oli ollut myös kaupunginhallituksen jäsen.

Vauranoja lähti politiikkaan mukaan lukioaikana Liedossa. Englanninopettaja kysyi häntä kuntavaaliehdokkaaksi, ja tuloksena oli paikka Liedon kunnanvaltuustossa ja koululautakunnassa.

Opiskelujen ajaksi politiikka jäi.

– Kun asetuimme Kaarinaan, sanoin miehelle, että haluan mukaan kuntapolitiikkaan, kertoo Vauranoja.

Kun vaalien jälkeen täytettiin lautakuntapaikkoja, Vauranoja halusi perusturvalautakuntaan. Hän oli ollut Tampereen teknillisessä yliopistossa mukana hankkeessa, jossa tutkittiin terveydenhuollon tuottavuutta ja innovatiivisuutta.

– Ajattelin perusturvalautakunnalle kuuluvia sosiaali- ja terveydenhuoltoa myös budjettikysymyksenä. Kunnan talousarviosta yli puolet on sotea.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus siirtää palveluiden järjestämisvastuun ensi vuoden alussa kunnilta hyvinvointialueille. Sen päättäjät valittiin aluevaaleissa tammikuussa.

Poliitikkona Vauranoja päätti seurata sotea, jäädä pois kunnallispolitiikasta ja asettua ehdolle aluevaaleissa.

– Olin vakavissani ja kampanjoin sen, minkä korona-aikana voi. Vaalit menivät paremmin kuin osasin odottaa.

Vauranoja sai vähän yli 1 400 ääntä ja oli kokoomuksen listalla kuudenneksi suosituin ehdokas. Kaikkiaan kokoomus sai aluevaltuustoon 18 edustajaa. Se on valtuuston suurin ryhmä. Suurin puolue sai hallituksen puheenjohtajuuden, ja kokoomus valitsi tehtävään Sanna Vauranojan.

– On hyvä, että mukana on kuntien ja valtakunnallisia päättäjiä. Se parantaa viestinvaihtoa.

Puheenjohtajan luottamustehtävä on kokopäiväinen.

Vauranoja on koulutukseltaan diplomi-insinööri, ja hän on työskennellyt Turun ammattikorkeakoulussa lehtorina ja myyntityön koulutusvastaavana. Yrittäjänä Vauranoja on palveluntuottaja, joka tarjoaa kotipalveluiden asiakkaille ja hoivakotien asukkaille verkossa liikuntaa, kulttuuria ja luontoelämyksiä.

Kun sote-uudistuksesta päätettiin viime kesänä eduskunnassa Sanna Marinin (sd.) hallituksen esityksestä, oppositiossa oleva kokoomus vastusti sitä. Aluevaaleihin kokoomus lähti kuitenkin vahvalla panoksella.

Kampanjointi näytti siltä, että nyt viedään hyvinvointialueiden päätöksenteossa läpi valinnanvapautta, joka ei toteutunut, kun Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-uudistus karahti kiville.

– Monituottajamalli on meidän tavoitteissamme sisään rakennettuna, sanoo Sanna Vauranoja.

– Sanoin aluehallituksen ensimmäisen kokouksen aluksi, että meidän jokaisen puolueen pitää tulla muutama askel toisiamme vastaan. Varsinaissuomalaisille pitää tuottaa laadukkaat palvelut, mutta myös taloudesta on pidettävä huolta.

Vauranoja haluaa löytää kultaisen keskitien, jolla on tilaa julkiselle sektorille, yrityksille ja järjestöille.

– En ajattele, että kaikki pitäisi yksityistää. Mutta meillä on satoja ellei tuhansia kotisiivousyrittäjiä, joista ei pidä tehdä hyvinvointialueen työntekijöitä. Toisaalta taas: kuinka moni yksityinen yritys haluaa tarjota esimerkiksi robottiavusteista kirurgiaa?

Sote-uudistuksen sijasta olisi todenmukaisempaa puhua sotepe-uudistuksesta. Hyvinvointialueelle yhdistetään Varsinais-Suomen kuntien sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut sekä muun muassa sairaanhoitopiiri ja erityishuoltopiiri.

– Toimintoja yhdistettäessä on pyrittävä löytämään parhaan käytännöt.

– Pidän tärkeänä, että meillä on heti ensi vuoden alussa käytössä hyvät mittarit esimerkiksi asiakastyytyväisyydestä kaikissa palvelukontakteissa. Koko ajan pitää pystyä mittaamaan myös kustannuspuolta, jotta tiedetään, mitä palvelut todella maksavat.

Varsinais-Suomen aluevaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran viime viikolla. Valtuustoon valitut, puolueiden puheenjohtajat Petteri Orpo (kok.), Annika Saarikko (kesk.) ja Li Andersson (vas.) eivät osallistuneet. Ukrainan tilanne piti heidät pääkaupungissa.

Sanna Vauranojan mielestä Ukrainasta tulevat pakolaiset pitää ottaa Suomessa vastaan avoimin sydämin.

– Pitää myös selvittää, saammeko tulijoista kieli- ja muuntokoulutuksen kautta hoitohenkilökuntaa.

Vauranoja puhuu ensi vuodenvaihteesta ensimmäisenä hyppynä. Siinä minimoidaan riskit niin, että palvelutuotanto toimii ja työntekijät saavat palkkansa.

– Isompi hyppy tehdään myöhemmin. Tavoite voisi olla, että vuoden 2025 alussa on muotoutunut valmis organisaatio, johon myös uudet päättäjät valitaan.

Aluevaalit järjestetään seuraavan kerran samaan aikaan kuntavaalien kanssa keväällä 2025.

– Sote-uudistus ei lopeta uudistusta, vaan meidän pitää kehittää ja kehittyä koko ajan.

Vauranoja toivoo, että hänen oma innostuksena välittyy muillekin.

– Olen pakahtumaisillani ilosta, että saan keskittyä täyspäiväisesti sosiaali-, terveys- ja pelastusasioiden kehittämiseen.

Nyt kuovitaan lähtöpaikalla, ja toivon, että kaikkien innostus säilyy senkin jälkeen, kun uudistus tulee voimaan.

Sanna Vauranoja

  • Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallituksen kokopäiväinen puheenjohtaja
  • Hyvinvointialueen valtuutettu, kokoomuksen puoluevaltuutettu, Kaarinan kokoomuksen varapuheenjohtaja
  • 44-vuotias, syntynyt Turussa, asuu Kaarinassa
  • Koulutus: tuotantotalouden diplomi-insinööri
  • Perhe: puoliso ja kolme lasta
  • Harrastaa hiihtoa ylä- ja alamäkeen, kaikenlaista ulkoilua, lukemista ja haitarin soittoa.

Hyvinvointialueelle haetaan johtajaa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella haetaan johtajaa. Kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemus ja perehtyneisyys hyvinvointialueen toimialaan. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää sujuvaa suomen, ruotsin ja englannin käytännön kielitaitoa sekä näkemyksellisyyttä kaksikielisten palvelujen toteuttamisesta, hakuilmoituksessa todetaan.
Hakijalta toivotaan laaja-alaista kokemusta suurten konsernityyppisten organisaatioiden johtamisesta, vahvaa osaamista ihmisten, prosessien ja talouden johtamisesta, vankkaa sosiaali- ja terveyspalveluiden ja mahdollisuuksien mukaan myös pelastustoimen tuntemusta, näyttöä tuloksellisesta muutoksen johtamisesta sekä hyviä viestintävalmiuksia.
Tulevalta johtajalta odotetaan myös erinomaisia vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja sekä innostavaa työotetta. Eduksi katsotaan hyvät valmiudet saavuttaa tuloksia yhteistyössä poliittisen johdon kanssa.
Viran palkkaus muodostuu kiinteästä kokonaispalkasta ja virkaan valittavan kanssa tehdään johtajasopimus. Viran vastaanotto tapahtuu sopimuksen mukaan.
Tehtävään valittavalle tullaan teettämään turvallisuusselvityslain mukainen henkilöturvallisuusselvitys.
Tehtävää koskevat ensimmäisen kierroksen haastattelut järjestetään huhtikuun alussa.
Ensi vuoden alussa Suomessa aloittaa 21 hyvinvointialuetta, ja kaikkiin haetaan johtajia.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) uskoo, että maakunnalla on vetovoimaa.
– Olemme maan toiseksi suurin hyvinvointialue, ja meillä on yliopisto.
Hyvinvointialueen vuotuinen budjetti on noin 2,2 miljardia euroa. Rahoitus tulee pääasiassa valtiolta. Hyvinvointialueen palkkalistoille siirtyy yli 23 000 työntekijää.