Halikon Vaskiontien kalliosortumasta on tulossa mittava jälkityö. Salon kaupungin tilaaman konsulttityön mukaan sortumaherkiksi osoittautuneiden kohtien tuenta maksaisi yli miljoona euroa eri työvaiheet yhteen laskien.
– Jos tähän päädytään, pitäisi tehdä lisätalousarvio, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo.
Asia pitäisi hyväksyä kaupunginvaltuustossa, mutta sitä ennen vaaditaan vielä lisäselvityksiä. Mannervesi sanoo, että luonnontilainen kallio kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen, minkä vuoksi on selvitettävä mahdolliset lupa-asiat.
Kallioalueelta sortui parisen viikkoa sitten kaksi valtavaa kallionlohkaretta, joista toinen murskasi piharakennuksen ja toinen yhden kiinteistön pihalla olleen auton, jonka kylkeen lohkare pysähtyi. Viiden kiinteistön asukkaat on evakuoitu eikä alueella ole toistaiseksi turvallista asua.
Kaupunki tilasi alueesta selvityksen, joka valmistui perjantaina. Nyt Mannervesi selvittää suunnittelijoiden kanssa, mitä lupia asian eteenpäin viemiseksi vaaditaan.
Aikataulu mahdollisten kallion heikkouskohtien korjaustöille tulee joka tapauksessa olemaan kuukausia. Yksistään työvaiheisiin on arvioitu kuluvan nelisen kuukautta. Osa työvaiheista on tehtävä silloin, kun kallion lämpötila on yli kymmenen astetta.
Lue myös:
Rahaa riittää vastaanottokeskuksen avaamiseen, niin riittää kyllä tähänkin!
Älä nyt ala heti vastaanottokeskusta sekoittamaan asiaan. Miks nää salolaiset on oikeesti niin vastaankäyviä ja päällekäyviä ihmisiä?
Hyvä kysymys. Pikkukaupungin nurkkakuntaisuutta. Kadehtivat jopa toisille tapahtunutta vahinkoa ja onnettomuutta. Voisi miettiä myös sitä, että jos sota taikka jokin muu katastrofi osuisi omalle kohdalle, eikö olisi mukavaa, että joku tarjoaisi lämmintä majapaikkaa ja turvaa.
Olen muuttanut Saloon työn vuoksi viitisenkymmentä vuotta sitten, enkä ole vieläkään tottunut tähän salolaisten kateuteen, kyttäämiseen ja pikkusieluisuuteen – sorry.
Itse oon asunut täällä muutamia vuosia ja ihan hyvin on mennyt.
Muutin meren, Prisman ja urheiluhallin vuoksi.
Vaikea sanoa. Löytyykö tarkempaa analyysia?
Olisi kiva, että keskustelu olisi asiallista.
Kaupunki lunastaa asunnot pois, on halvempi vaihtoehto. Ei tuollaiseen paikkaan olisi koskaan pitänyt myöntää rekennnuslupaa.
Just näin. Miljoona ei tule riittämään.
”Ei tuollaiseen paikkaan olisi koskaan pitänyt myöntää rakennnuslupaa.”
Osa taloista oli jo pystyssä 1950-luvulla, ehkäpä jopa aiemmin.
Silloin ei tuolle alueelle tarvittu välttämättä rakennuslupia.
Talojen rakennusajankohtana tuskin osattiin arvioida kalliokohtaa vaaralliseksi, koska se todennäköisesti on ollut olemassa jo muutaman sadan vuoden ajan, eikä mitään isompaa ollut pudonnut.
Eiköhän tuo kallio tuossa pidempään ole ollut kuin muutama sata vuotta.
Tässä ei rakentaja vain ole ymmärtänyt ohjetta ”rakentaa kalliolle”. Eli kallion päälle, ei sen alle tai viereen.
Vanhin talo taitaa olla peräti 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Meinasitko että silloin on myönnetty jotain rakennuslupia? Tuskin kukaan osasi tätä odottaa, kun talot ovat olleet tuossa vuosikymmeniä ja mitään suurempaa ei ole tullut alas. Saman asian vois kysyä Pohjanmaalla, et miksi rakensit talosi tulva-alueelle?
Talojen lunastus ei riitä. Nytkin on suljettu viereinen pyörätie. Tuollainen 10 tonnin kivi ei välttämättä pysähdy tontille.
Mikä on vakuutusyhtiöiden osuus? Ei kaupungin piikkiin voi tuommoista laittaa?
Mikään vakuutusyhtiö ei korvaa jyrkästä ja korkeasta luonnonkalliosta jäätymisen irrottamia lohkareita. Se on ennalta arvattava luonnonilmiö, johon kaupungin kaavoituksen olisi pitänyt varautua, tai viimeistään havahtua.
Salon kaupunki on yksinkertaisesti laiminlyönnyt oman velvoitteensa huolehtia kallion turvallisuudesta hoitamalla sitä sen edellyttämällä tavalla.
Salon kaupungin kannalta edukkain ratkaisu on lunastaa ko. asunnot käyvällä kauppahinnalla ja purkaa talot eikä myöntää siihen rakennuslupia.
Miten kalliota huolletaan?
Ei väliä, kunhan kaupunkia päästään syyttämään.
Saisko siihen tehtyä sepeliaseman?
Kun Salossa ei ole asuntopulaa, pitää vakavasti tarkastella ko. kiinteistöjen lunastusta. Tuo tuenta ei kai ole ikuinen, eli joskus 20 vuoden päästä neuvotellaan sen huollon maksajasta.
Kunta lunastaa tuvat käypään hintaan, ei tarvitse sitten ihmetellä mitä kallion sitominen maksaa. Nyt arvio on yksi miljoonaa, mutta taitaa kohota tuplaten, joten tämä on järkevin ratkaisu.
Selventäisikö joku minulle, miksi täällä pidetään sitä vaihtoehtona, että kaupunki lunastaisi asunnot? Ei ole mitään järkeä lähteä tekemään jotain kalliontuentaa, joka pitäisi sitten taas kumminkin uusia. En kyllä myöskään näe syytä, miksi kaupungin pitäisi lunastaa asunnot? Pitäisikö kaupungin lunastaa asunnot, joiden kellarit tulvivat kerran vuodessa veden pinnan noustessa? Toivottavasti saisivat vakuutuksesta jotain, mutta ei se minusta ole kaupungin tehtävä korvata luonnon muutosten aiheuttamaa menetystä.
Ei tämä ole yksinkertainen asia. Jos viranomaiset kieltävät asumisen tontilla, johon voi pudota lohkareita viereiseltä kiinteistöltä, ei asukkaalla ole mitään tehtävissä. Veden tulviminen kellariin tuskin johtaa kiinteistön käyttökieltoon.
Minulla ei ole kantaa asiaan. Sen tekee minua huomattavasti paremmin palkatut juristit. Vain sen voin sanoa, että lehden kuvan perusteella riski lohkareiden putoamisesta jatkossakin on todellinen ja kallion lujittaminen tuossa kohteessa vaativaa työtä.
Kallion päälle vesikatto, niin ei pääse sadevesi rapauttamaan.
Kun katsotte moottoritien reunoilla olevia kallioita, miten uurteisia ne ovatkaan ja myös murenneet vuosien kuluessa.
Ehkä – ja melko varmasti onkin – Lukkarinmäen kallio on samanlaista, ei kovaa kiinteää kalliota, kun se joskus auki ammutaan. Tarvitseeko paksun betonivuorauksen pysyäkseen sortumattomana?