Valmet Automotiven akkutehdas Salossa tarvitsee kymmeniä uusia insinöörejä – Kimmo Suupohjasta uusi tehtaanjohtaja

1
Valmet Automotiven Salon akkutehtaan tehtaanjohtaja vaihtui tiistaina. Kimmo Suupohja (vas.) jatkaa siitä, mihin Esa Saarinen lopetti. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Diplomi-insinööri Kimmo Suupohja myhäili tiistaina tähyillessään Valmet Automotiven tuotantolinjoja Salo IoT Campuksella. Hän on akkutehtaan uusi tehtaanjohtaja.

– Tämä on jo neljäs kerta, kuin aloitan työt Salossa.

Kaarinalainen Suupohja on entuudestaan tuttu monille salolaisille Nokian laatujohtajana ja Hella Lightning Finlandin toimitusjohtajana. Nuorena hän teki opinnäytetyönsä Logliftissä. Nyt Suupohja on palannut takaisin Merikaaren johtamaan 860 akuntekijän työyhteisöä.

– Tämä on mielenkiintoinen, kasvava bisnes. Nautin ihmisten kanssa työskentelemisestä ja siitä, että voin auttaa heitä kehittymään ja oivaltamaan uusia näkökulmia.

Akkutehdasta alusta asti luotsannut raumalainen Esa Saarinen lähtee toisiin tehtäviin. Johtajavaihdokseen ei Valmet Automotiven mukaan liity dramatiikkaa.

Koronavirusepidemian takia Valmet Automotiven akkutehtaalla Salossa on päässyt käymään vain kourallinen vieraita. Tiistaina tehdas avasi oviaan kerralla yli sadalle akku- ja sähköistämisalan toimijalle Yrityssalon kutsusta.

– Akuista on ollut hyvä syy puhua jo kolme vuotta. Miten joku voi kasvaa lujaa, kymmenen kertaa nopeammin kuin kukaan pystyy ajattelemaan, johtava asiantuntija Jyrki Alkio työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi.

Valmet Automotiven Salon akkutehdas on kasvusta huima esimerkki. Tiistaina paljastui, että tehtaan oli alkujaan uumoiltu työllistävän ehkä noin 150 työntekijää.

Maailmaa piinannut pandemia sulki rajat, kun Valmet Automotive olisi tehdasta käynnistäessään tarvinnut ulkomailta asiantuntijoita. Esa Saarinen näkee, että vaikeudet kääntyivät kuitenkin lopulta voitoksi.

– Suurin haaste oli korona, mutta onnistuimme paremmin kuin itse uskoimme. Piti pystyä tekemään itse, kun asiantuntijoita ei tullut muualta. Se pakotti oman porukan selviytymään ja ottamaan enemmän vastuuta.
Kokemuksesta on Saarisen mukaan etua.

Valmet Automotiven Salon akkutehtaan automatisoidut tuotantolinjat ovat 170 metriä pitkiä. Kuva: Kirsi-Maarit Venetpalo

Salon tehdas on sopimusvalmistaja, jonka tuotanto ja tuotekehitys perustuu Aasiasta valmiina tuleviin kennoihin. Pandemia heilutti kysyntää ylös ja alas, mutta sen vaikutukset Valmet Automotiven akkutuotantoon ovat olleet yhtiön mukaan lopulta varsin pieniä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuomassa uutta mietittävää, kun Eurooppa pyrkii irti venäläisestä öljystä ja korostaa aiemman vihreän siirtymän sijasta nyt vihreää loikkaa. Akuissa tarvittavien maamineraalien riittävyydestä on puhuttu jo vuosia, mutta nyt puhutaan myös niiden saatavuudesta.

Fortumin teknologiajohtaja Kenneth Ekmanin mukaan pelkästään Euroopassa on suunnitteilla tehtaita, jotka valmistaisivat sähköautoihin 14 miljoonaa akkua. Niihin tarvitaan 400 000 tonnia nikkeliä, 100 000 tonnia kobolttia ja 80 000 tonnia litiumia.

– Akkujen kierrätys ei ole helppoa eikä siihen ole vielä olemassa hyvää ratkaisua. Meillä alkaa olla kiire. Tarvitaan paljon insinöörejä, kemistejä, ekonomeja ja miksei humanistejakin miettimään akkujen kierrätystä.

Joidenkin arvioiden mukaan akkuala tarvitsee Euroopassa jopa miljoona uutta ja koulutettua osaajaa.
Tiistaisen tilaisuuden tarkoitus oli saattaa suomalaisia yrityksiä, oppilaitoksia ja alan osaajia miettimään työpajoissa akkujen kilpailukykyistä kiertotaloutta.

Kimmo Suupohja katseli akkutehtaan 170 metriä pitkiä tuotantolinjoja Merikaaren parvelta, ja vertasi niitä näkymään Nokian nousukaudella.
– Vähän isompia ja korkeampia ja enemmän automatisoituja. Matkapuhelintehtaalla ihmiset tekivät fyysistä työtä.

Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kehaisi vieraille, että tehdas on varmasti yksi Suomen uudenaikaisimmista työtiloista. Tuotanto on kauttaaltaan automatisoitu, ja työntekijöiden tehtävänä on lähinnä laadunvalvonta.

Salon tehtaan suurin tuote on kooltaan pienin eli 48 voltin litiumioniakku, joka painaa 15,5 kiloa. Niiden osuus Valmet Automotiven akkutuotannosta on ylivoimaisesti suurin. Yhtiö ei kerro, kenelle ne menevät.

Salon tehtaan tuotannosta ylivoimaisesti suurin osa on 48 voltin litiumioniakkuja. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Volvon nimen Valmet Automotive on autoteollisuuden asiakkaistaan julkistanut. Salon tehtaalla kootaan Volvo Carsin lataushybridien uusia pitkän toimintamatkan akkuja S60-, V60-, XC60-, S90-, V90- ja XC90-autoihin. Korkeajänniteakut kootaan uutta teknologiaa edustavalla tuotantolinjalla, jossa esimerkiksi trukkiliikenne on korvattu automaattiroboteilla.

Valmet Automotive alkoi valmistaa sähköautoja Uudessakaupungissa vuonna 2009, jolloin se käynnisti Garia-golfautojen ja kahden hengen Think City -kaupunkisähköautojen sarjatuotannon. Sittemmin Uudessakaupungissa alettiin tehdä piensarjoina litium-akkuja suomalaisen Avant-Tecnon täyssähköiseen kuormaajaan.

Volvo Carsin lataushybrideihin tehdas valmistaa korkeajänniteakkuja. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Akkujärjestelmät työllistivät kuusi ihmistä, kun Valmet Automotive vuonna 2018 perusti EV Systems -liiketoimintalinjan. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja nopeasti.

Helmikuun lopussa 2019 Valmet Automotive kertoi suunnittelevansa akkujen suursarjatuotannon aloittamista Salossa. Yhtiö oli etsinyt akkutehtaalle tiloja useista Keski-Euroopan maista, muun muassa Saksasta ja Unkarista.

”Salo tarjoaa teknologiatuotantoon maailmanluokan insinööri- ja valmistusosaamista sekä tarpeisiimme sopivaa infrastruktuuria”, yhtiön saksalainen toimitusjohtaja Olaf Bongwald totesi tiedotteessa.
Neuvotteluja Salon kaupungin ja Salo IoT Campuksen kanssa oli käyty pitkään.

Cencorp Automation Oyj väistyi Merikaaresta uusiin tiloihin Kampa-rakennukseen, kun tieto akkutehtaan perustamisesta tuli. Akkutehtaan vaatimat muutostyöt Merikaaressa alkoivat toukokuussa. Tuotantotilan lattiaa oli vahvistettava ja logistiikalle rakennettava uudet tilat

Ensimmäistä tuotantolinjaa testattiin kesäkuussa, ja ensimmäiset asiakkaille toimitettavat akkupaketit valmistuivat marraskuussa..

”Salon akkutehdas käynnistyi ripeästi. Tehdasuutisesta tuotannon alkuun meni alle yhdeksän kuukautta”, Salon Seudun Sanomat otsikoi 22. marraskuuta 2019.
Valmet Automotiven palveluksessa Salossa oli tuolloin 150 työntekijää.
Syyskuussa 2020 Valmet Automotive ennakoi, että Salon akkutehtaalla työskentelee noin 400 henkilöä vuoden 2022 loppuun mennessä.

Nykyisistä yli 800 akuntekijästä noin 750 tekee kolmivuorotyötä tuotannossa. Tehtaan uskotaan säteilevän työtä ja toimeentuloa yli tuhannelle salolaiselle.

Esa Saarisen mukaan Salon tehtaalla on töissä paljon Nokia-taustaisia osaajia, mutta lisää insinöörejä tarvittaisiin. Töitä olisi heti kymmenille ”tietopuolen” osaajille. Heidän rekrytoinnissaan on Saarisen mukaan kuitenkin haasteita.
Tilat eivät ole kasvun esteenä.
– Kampusalueella on mahdollisuus laajentaa. Se on tärkeä tieto meille ja meidän asiakkaillemme, Saarinen korosti.

Kimmo Suupohja sanoo tuntevansa olonsa Salossa ja Merikaaressa kotoisaksi. Autoteollisuuden alihankinta on 58-vuotiaalle Suupohjalle tuttua jo parinkymmenen vuoden ajalta.

Valmet Automotive -konsernin suurimmat osakkeenomistajat ovat suomalaiset sijoitusyhtiöt Suomen Teollisuussijoitus Oy sekä Pontos Group. Molempien omistusosuus on 38,5 prosenttia. Kiinalainen akkujen ja akkukennojen valmistaja CATL omistaa konsernista 23 prosenttia.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Z.Z.Zalolainen
8 kuukautta sitten

Puuttuu insinöörejä. Näin siinä käy, kun ei ole ajoissa liikkeellä. Noin kaksikymmentä vuotta sitten minäkin olisin voinut tulla teille töihin, mutta en nyt enää. Voi voi