Kirja-arvio: Rakkautta suurlakon aikaan – turkulaisen Ann-Christin Antellin rakastettu Puuvillatehdas-sarja jatkuu

0
Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-sarja on saanut jatko-osan. Kuva: TS-arkisto/Jori Liimatainen

Kirsi Hietanen

Historiallisten romaanien ystävät ottivat lämpimästi vastaan turkulaisen kirjastonhoitajana työskentelevän Ann-Christin Antellin viime vuonna ilmestyneen esikoisteoksen Puuvillatehtaan varjossa.

Viihdyttävän ja hillityllä romantiikalla maustetun romaanin sankaritar on Liedon kappalaisen emansipoitunut leski Jenny Malmström, joka hoitaa leskirovasti-isänsä taloutta Kaarinan pappilassa 1800-luvun lopulla.

Puuvillatehtaalla tarkoitetaan Aurajoen rannassa sijainnutta valtavaa Barkerin tehdasta, jossa parhaimmillaan työskenteli yli 1200 ihmistä ja jonka paikalla on nykyään muistona vain Barkerinpuisto.

Puuvillatehtaan varjossa -romaanin lopussa Jenny purjehtii onnellisena kohti auringonlaskua. Puuvillatehtaan perijässä Jennyn hoiviinsa ottamat Kuuvuoren slummeista kotoisin olevat Martta ja Matti palaavat vuonna 1904 kotikaupunkiinsa, koska Matti aloittaa opinnot Turun suomalaisessa lyseossa. Martan tehtävänä on pitää Mattia silmällä ja kodista huolta.

Martta nousee romaanin päähenkilöksi, jonka näkökulmasta tapahtumia kuvataan. Valinta on osuva, sillä Martta on veljensä tavoin kahden säädyn välissä. Erityisesti Martta saa sen kipeästi tuta sydämenasioidensa mennessä kunnolla solmuun. Hän tuntee joutuvansa revityksi kahtaalle.

Barkerien varakkaaseen sukuun adoptoituina nuoret eivät työläistaustansa takia kelpaa Turun itsetietoiselle seurapiirille, vaikka tyylikkään komea pikkuserkku Robert Barker avoimesti kiinnostuukin sievästä nuoresta naisesta.

Martan yllätykseksi myös osa lapsuudenystävistä katsoo karsaasti luokkaloikan tehnyttä herrasväkeä. Erityisen kylmäkiskoisesti Marttaan suhtautuu jykeväpiirteinen Juho Lehtonen, josta on tullut kivikova työväenaatteen kannattaja.

Oivallisesti on valittu myös romaanin tapahtuma-aika. Vuonna 1904 kenraalikuvernööri Bobrikov on ammuttu ja sortotoimet kuohuttavat laajasti yhteiskuntaa ja työväenliike nousee. Turkua rakennetaan kiivaasti, ja jokivarressa on juuri avattu upea von Rettigin lahjoittama pääkirjastorakennus, jota kirjoja rakastava Martta ei voi vastustaa.

Levottomat ajat näkyvät ja kuuluvat Turun katukuvassa ja kulttuurielämässä, joita Antell antaumuksella ja asiantuntevasti kuvaa. Mielenkiintoinen koukkaus tehdään myös Naantalin kylpyläkaupunkiin, jonne parempi väki kerääntyy lepuuttamaan hermojaan.

Martan sotkuiset sydämenasiat ovat romaanin pintatasoa, ja ne noudattelevat jokseenkin turvallisesti lajityypille vakiintuneita kaavoja. Loppuratkaisuihin Antell on kuitenkin jälleen onnistunut saamaan myös yllättäviä käänteitä, ja viimeiset kohtaukset ovat suorastaan dramaattisia. Miten tarina tästä jatkuu, jää nähtäväksi toivottavasti jo vuoden päästä!

Ann-Christin Antell: Puuvillatehtaan perijä
Gummerus. 368 s. Äänikirjan lukija: Sanna Majuri