Musta Jaana vie noitavainojen aikaan: Mathildedalin Näytelmäkerho tuo näyttämölle kansan suussa kulkeneen tarinan

0
Mathildedalin Näytelmäkerho tuo pääsiäiseksi ensi-iltaan Musta Jaana -näytelmän. Noidaksi väitetty Musta Jaana katsoo Bernhardin kädestä, onko mies sotareissullaan uskollinen Kreetalle. Rooleissa Aira Sundberg (vas.), Mika Virtanen ja Henna-Riikka Rajaniemi. Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Legenda Mustasta Jaanasta herää huhtikuussa henkiin Mathildedalissa, kun kantaesityksensä saa Jore Penttisen kirjoittama Musta Jaana -näytelmä. Tarina noidaksi väitetystä naisesta on kiinnostanut Penttistä jo vuosia.

– Kylillä on kulkenut kymmeniä vuosia legenda Mustasta Jaanasta, joka olisi asunut Isoholman saaressa. Kertomus on jännittävä ja mielenkiintoinen, ja on ikuisuuskysymys, onko Jaana ollut oikeasti olemassa vai ei. Tarina oli pakko kirjoittaa, Penttinen sanoo.

Mustan Jaanan hahmo on mukana Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksissa, joita ilmestyi vuosina 1853–1867. Tarinassa Musta Jaana asuu Varsinais-Suomessa lähellä Mainiemen linnaa. Todellisuudessa linnaa ei ole ollut olemassa, mutta Penttinen törmäsi Mainiemen nimeen Strömmassa.

– Strömman yhtä aluetta on kutsuttu Mainiemeksi. Liekö sitten siitä fiktiivinen tarina istutettu Matildaan.

Paikallisen legendan mukaan Mustan Jaanan mökin kaivon paikka olisi vielä jäljellä Isoholmassa. Jaanalla olisi myös ollut hallussaan aarre, jonka tämän mies olisi tuonut mukanaan sotaretkeltä, tarkalleen ottaen liettulaisen luostarin ryöstömatkalta.

– Minä en löytänyt Isoholmasta kuin punkkeja, Penttinen naurahtaa.

Mathildedalin Näytelmäkerho esitti Mustasta Jaanasta vartin mittaisen version muutama vuosi sitten Teijon kesätapahtumassa. Nyt Penttinen on laajentanut tekstin näytelmäksi, jossa on mukana kymmenen näyttelijää. Esityksiä on luvassa Matilda-talossa tiheään tahtiin kymmenen.

Pääosan Mustana Jaanana esittää Aira Sundberg. Keskeisissä rooleissa nähdään Juha-Pekka Seppälä Ruotsin armeijan kapteenina ja Henna-Riikka Rajaniemi Kreetana. Penttinen itse nähdään lavalla syyttäjä Wigeliuksena.

Mustan Jaanan ensi-illan piti alkujaan olla yli vuosi sitten, mutta koronapandemian vuoksi ensi-iltaa jouduttiin jälleen siirtämään kolmesti.

Mustan Jaanan ohjaa Piiu Alén.

Pitkän harjoitusajan vuoksi useita näyttelijöitä ehti vaihtua, samoin ohjaaja. Nyt Mustan Jaanan ohjaa mathildedalilainen Piiu Alén.

– Muutokset ovat vaatineet työryhmältä paljon venymistä. Näytelmä on jouduttu laittamaan välillä hyllylle tilanteessa, jossa harjoitukset ovat voineet jatkua määräämättömän ajan päästä, Penttinen sanoo.

Naisia epäiltiin Suomessa todellisuudessakin noituudesta Ruotsin vallan aikaan 1500-luvulta 1700-luvun puolelle saakka. Eniten noitaoikeudenkäyntejä järjestettiin 1650-luvun jälkeen, samoina vuosina, joihin sekä näytelmä että Topeliuksen tarinakin sijoittuvat.

Noidiksi epäiltiin muun muassa naisia, jotka osasivat tehdä rohdoista lääkkeitä tai joiden väitettiin seisauttaneen verenvuoto loitsujen avulla.

– Näytelmämme Musta Jaana on hyväntahtoinen ja vahva nainen, joka tekee loitsuja ja rohtoja. Se ei valtaa pitäviä miellytä, Jore Penttinen kertoo.

Käsikirjoitusta tehdessään Penttinen halusi tietää, löytyisikö Mustan Jaanan kaltaista tapausta Turun hovioikeuden pöytäkirjoista. Ne olivat kuitenkin tuhoutuneet Turun palon aikaan.

– Olen lukenut noitavainojen ajasta kaiken mahdollisen tiedon. Suomessakin poltettiin ihmisiä roviolla, ja ihmiset tulivat katsomaan toimitusta. Lievempinä tuomioina ihmisiä määrättiin jalkapuihin ja julistettiin kirkossa noidaksi.

Noitaepäilyjen taustalla saattoivat piillä henkilökohtaiset kaunat ja kateudet. Penttinen havaitsi tutkimistaan asiakirjoista, että kynnys noitaoikeudenkäyntiin joutumiseen oli usein matala. Hän hyödynsi löytöjään näytelmän tekstissä.

– Noitaoikeudenkäyntien todisteet ja perusteet olivat silkkaa huuhaata. Meidän näytelmämme on ikään kuin vakava kertomus, mutta siinä on mukana koomisia piirteitä. Kerromme nykyajan ihmisille, miten pöllöillä todisteilla tuomioita on syytetyille todellisuudessa saatu.

Juoruakka Kaijsan roolin tulkitsee Ritva Blomqvist.

Jore Penttinen itse on kuulunut 20 vuoden ajan Mathildedalin kesäasukkaisiin ja ollut mukana perustamassa Mathildedalin Näytelmäkerhoa.

– Meillä oli vajaat 20 vuotta sitten vapaamuotoinen kyläilta Matilda-talossa. Kuuntelin ihmisten tarinoita siitä, miten talossa on aiemmin esitetty hienoja näytelmiä. Vintiltä löytyi kymmeniä käsikirjoituksia aikoinaan esitetyistä näytelmistä. Siitä syntyi ajatus elvyttää taloon näytelmätoimintaa.

Penttinen on kirjoittanut työkseen mainostekstejä ja käynyt kirjoittajakursseja. Hän päätyi käsikirjoittamaan näytelmäkerholle kaksi paikallishistoriasta ammentavaa näytelmää, Inkeriläiset ja Pirturannan. Molemmat olivat niin suosittuja, että Penttistä on kysytty kirjoittamaan näytelmiä myös muualle.

– Saa nähdä, tuleeko tarinoita lisää. Näytelmäkerhon seuraavasta produktiosta ei ole päätöstä, mutta ohjenuorana on, että sen on oltava itse kirjoitettu. Haluamme esittää alueen historiaan liittyviä tarinoita.

 

Musta Jaana -näytelmän ensi-ilta Matilda-talossa 13.4. klo 18, osoite Tennistie 5, Mathildedal