Salonseutulaiset kansanedustajat eli SDP:n salolainen Katja Taimela, perussuomalaisten salolainen Mikko Lundén ja keskustan sauvolainen Esko Kiviranta eivät ole enää yhtä selkeästi Nato-kriittisiä kuin ennen Ukrainan sotaa.
Vain Taimela sanoo Nato-kantansa olevan tällä hetkellä edelleen kriittinen.
Sen sijaan Lundén ja Kiviranta eivät enää kallistu yhtä selkeästi kriittiselle kannalle. Kiviranta sanoo, ettei hänellä ole asiaan kyllä tai ei -vastausta. Lundén sanoo suhtautuvansa mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemiseen nyt myönteisemmin, mutta toppuuttelee kiirehtimästä asiassa.
Nato-jäsenyyden hakemista ei pitäisi Katja Taimelan mukaan ratkaista nyt kesken Ukrainan sodan. Sen sijaan kaikki tuki pitäisi suunnata Ukarainaan.
– On ilahduttavaa, että koko kansa on lähtenyt mukaan, hän kiittelee.
Hallituksen tukitoimista hän toteaa, että rahallisen avun lisäksi annettu aseellinen apu on nyt ymmärrettävää, vaikka se tähän asti on ollut kiellettyä sotaa käyvään maahan.
– Nyt olen saanut myös viestiä, että se on toivottavaa ja ymmärrettävääkin, hän kuvailee.
Nato-prosessista Taimela toteaa, että muuttuneessa turvallisuustilanteessa kansanedustajana hänellä on sekä oikeus että velvollisuus muodostaa Nato-kanta. Ennen sitä tarvitaan hänen mukaansa kuitenkin paljon selvityksiä ja valmistelu eduskunnan, hallituksen sekä tasavallan presidentin kanssa.
– Sen pohjalta on mahdollisuus ottaa kantaa, Taimela sanoo.
Hän lisää, ettei nyt ole muuttanut kriittistä Nato-kantaansa.
Mahdollisen jäsenyyden hakeminen on hänen mukaansa iso päätös.
PERUSSUOMALAISTEN salolainen kansanedustaja Mikko Lundén sanoo olleensa aiemmin kriittinen Naton suhteen, mutta alkanut nykytilanteessa suhtautua asiaan myönteisemmin.
– Ovet on pidettävä auki ainakin keskustelulle ja punnittava hyödyt sekä haitat, hän sanoo.
Lundèn myös sanoo luottavansa sataprosenttisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistöön.
Lundén sanoo, että mahdollisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta pitää puntaroida todella tarkasti hyödyt ja haitat. Päätöstä ei myöskään pidä hänen mukaansa tehdä nopeasti, vaan on edettävä varovaisin askelin.
– Pitää miettiä, miten Venäjä ja presidentti Vladimir Putin reagoivat asiaan, hän katsoo.
Mahdollisesta kansanäänestyksestä hän toteaa, ettei se ole poissuljettu.
Lundèn sanoo miettineensä sitäkin, tulisiko Nato auttamaan, jos sellainen tilanne tulisi eteen.
Niinistön äskeinen vierailu Yhdysvalloissa on Lundénin mukaan kuitenkin selvä signaali Naton suuntaan.
Suomen ja Ruotsin yhteistyön tiivistämistä Lundén pitää myönteisenä asiana.
KESKUSTAN sauvolainen kansanedustaja Esko Kiviranta sanoo, ettei hän halua vastata mahdolliseen Nato-jäsenyyden hakemiseen kyllä tai ei. Hän on aiemmin suhtautunut jäsenyyteen kriittisesti.
– Tämänhetkinen tilanne on äärimmäisen herkkä, hän arvioi.
Hän toteaa, että jäsenyyden hakeminen tulee kuitenkin yhä ajankohtaisemmaksi.
Kiviranta sanoo luottavansa erittäin vahvasti tasavallan presidentti Sauli Niinistöön, joka on sanonut Natosta, että on harkittava ajankohtaa ja vastavaikutuksia.
Niinistön vierailu Yhdysvaltoihin nosti esille myös mahdollisen Naton ulkopuolisen sotilasliittolaisuuden. Kiviranta pohtii, olisiko Naton ulkopuolisen sotilasliittolaisen asema sellainen, että se antaisi riittävät turvatakuut.
Suomen Ukrainaan osoittamasta avusta Kiviranta sanoo, että olisi pitänyt parempana pelkkää rahallista tukea.
– En lähde hallitusta arvostelemaan, mutta jos olisin itse saanut päättää, en olisi käyttänyt aseellista tukea.
– Kyse on kuitenkin sotaa käyvästä maasta, olkoonkin, että puolustussotaa käyvästä maasta, hän perustelee.
Kiviranta muistuttaa, että päätöksellään hallitus poikkesi omasta ohjelmastaan, jonka mukaan aseita ei viedä sotaa käyvään maahan.
Olisi mukavaa, jos nämä alueemme kansanedustajat saisivat siellä eduskunnassakin edes hiukan tilaa eikä aina vain paikallisissa medioissa.
Kyseiset kansanedustajat eivät juurikaan ole puhuneet eduskunnan kyselytunneilla eivätkä sen koommin muuallakaan.
Kahdella on sentään mielipide, mutta yksi pitää puolueensa tavoin kiinni linjasta. Tyhjää täynnä, jokainen arvioikoon, mikä.
Perussuomalaisten pääagenda oli maahanmuuton vastustaaminen. Kun pakolaisia ei sitten koronan takia tullutkaan, siirryttiin vastustamaan vihreää siirtymää. No, kun alkoi sota ja tuli Venäjä-pakotteet, nin Halla-aho ilmoitti vihreän siirtymän olevan ok ja olisi nopeutettava siirtymistä pois fossiilisista.
Mikä on seuraava suuri uhka itsenäisyydelle perussuomalaisten mielestä? Nato on kova paikka, kun puolueessa on näitä Putinin myötäilijöitä ja kaiken maailman Kiinan kauppiaita.
Herää kysymys, mikä on heidän linjansa vai perustuuko se tietämättömyydelle ja pelon lietsomiselle? Poliitikon pitää käyttää harkintaa eikä sortua pikavoittojen tavoitteluun. Perussuomalaiset on tuuliviiri.
Ei siihen tarvita perussuomalaisuutta tai muutakaan puoluekantaa, että huomaa näiden nykyisten pakolaisten ja vuoden 2015 pakolaisaallon olevan eri asia. Silloinhan piti ennakkotiedon mukaan tulla sotaa pakenevia syyrialaisia naisia lapsineen. Ei tullutkaan.
Mitä se liittyy Nato-kantaan, kuka tänne tulee?
Mistä väitteesi ”pääagenda oli maahanmuuton vastustaminen”, ”siirryttiin vastustamaan vihreää siirtymää”, ”on näitä Putinin myötäilijöitä ja kaiken maailman Kiinan kauppiaita”, ”perussuomalaiset on tuuliviiri” ja ”sortua pikavoittojen tavoitteluun” kumpuavat?
Ovat tietysti tärkeitä asioita, keskusteltaessa Natoon liittymisestä.
Eikö se kansanedustajan todellinen työ tehdä valiokunnissa eikä Ylen kuvaamassa kyselytunnilla?
Maailmalla varmaan ihmetellään Suomen poliitikkojen jahkailuja Naton suojaan hakemisesta. Hakemus pitää jättää nyt. Se on sitten jo myöhäistä, kun itärajan takana kolkutellaan. Ruotsikin jo heräilee, kun pelästyi, että saattaa jäädä ilman Suomen tuomaa selustaturvaa.
Eikös se ole hiukan huolestuttavaa, että Natoon menemisestä päättää eduskunta? Sehän koostuu kaikenlaisista ukoista ja akoista, jotka eivat oikeasti tiedä asiasta yhtään mitään. Mielipiteitähän nämä kyllä laukovat suuntaan jos toiseenkin. Mutta kyllä sen historiamme suurimman päätöksen pitäisi perustua todella rautaiseen asiantuntemukseen.
Olen just samaa mieltä. Asiaa ymmärtämättömät vain sotkevat asiaa. Tiettävästi Suomessa ei ole mitään sotakiihkoilijoita, mutta puolustuksen kieltäjiä on.
Mistä se rautainen asiantuntemus tulee, kerro?
Jaa-ah, senkun tietäis.
Jos katsoo joskus eduskunnan kyselytuntia televisiosta, niin ei se kyllä siellä ole se tieto. Aivan tolloja valtaosa.
Olisiko heitä äänestäneiden syytä katsoa peiliin? Jos ainoa äänestyskriteeri on oikeanlainen jäsenkirja vain vääränlaisen vastustamiseksi, jotain on pahasti pielessä.
Se on läpileikkaus kansasta eli voisi sanoa tolloista. No,on se parempi vaihtoehto kuin virkamies tai asiantuntijoista koostuva eduskunta. Valistunut diktatuuri olisi ehkäpä paras keino hallita tolloja, vaan eipä sekään varmaan toimisi kovin pitkään, kun tulisi joku supertollo, joka kaappaisi vallan ja rupeaisi vaikka Putiniksi Putinin paikalle.